Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu sellofaanipaperisivuille kiinnitetyistä karamellipapereista, joihin on liimattu valokopioita tekijän lapsuusajan valokuvista. Kannet käsintehtyä paperia. Uniikkikappale.
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…
Rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Silta oli matala, mutta se oli rakennettu käännettäväksi, niin että suuremmatkin laivat pääsivät kulkemaan sen kohdalta. Sisällissodan…
Lyseon lehtori E. W. Palander (1845–1914) kuvasi Hämeenlinnan ensimmäisen vuonna 1862 valmistuneen asemarakennuksen tornin puoleisesta päästä vuosisadan vaihteen tienoilla. Aseman viereen eteläpäädyn lähelle rakennettiin vielä myöhemmin puinen…
Hämeenlinnan lyseon lehtori E. W. Palander (1845-1914) kuvasi viime vuosisadan alussa näkymän Keinusaaresta kohti kaupungin keskustaa ja kirkkoa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vuonna 1838 rakennetun kruununmakasiinin nurkkaa. Kruununmakasiineja…
Hämeen linna oli alun perin 1200-luvun lopulla perustettu moreenikumpareelle Vanajaveden kapeikon länsirannan saarelle. Melkeinpä saareksi linnan alue muuttui edelleen aina keväisin myös 1900-luvun alkupuolella, kun Vanajavesi tulvi kaupungin ja…
Kuva hiihtäjäpojista Vanajaveden jäällä on luultavasti otettu aivan vuosisadan alussa, ennen vuotta 1904, jolloin kuvan ottaja lehtori Edvard Palander suomensi nimensä Suolahdeksi. Myös kortin julkaisija, Hämeenlinnan uusi kirjakauppa, lopetti…
Kevättulvat olivat Hämeenlinnassa jatkuvana riesana 1900-luvun alkupuolella. Linnanpuisto joutui säännöllisesti keväisin veden alle, ja vesi nousi usein myös Niittykadun ja Tampereentien varrella sijaitsevien asuinrakennusten ympärille, niin että…
Työ Kokkolan suomalaisen yhteiskoulun suomen ja ranskan kielen opettajana 1907-1920 inspiroi Teuvo Pakkalaa kirjoittamaan Aapisen (1908). Siinä hän johdattaa lukijoitaan luku- ja kirjoitustaidon tielle arvoituksin ja loruin sekä lasten arjesta tutuin…
Novelli Tuomaalan tuwalla on kirjoitettu Tuomas ja Neena Pohjanpalon hopeahääpäivän kunniaksi. Teuvo Pakkala kuului kokkolalaisten Pohjanpalojen tuttavapiiriin ja toimi heidän omistamansa köysitehtaan konttoristina ja kauppaedustajana vuosina…
Teuvo Pakkala (1862-1925) oli Minna Canthin ohella suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen merkittävä realisti, joka kuvasi kaupunkilaisten arkitodellisuutta.
Teos on taiteilijakirja. Teos on käsin painettu ja sidottu. - Uniikkikappale. Valmistettu Taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun laitoksen järjestämällä taiteilijakirjakurssilla keväällä 2001, ohjaajana Tizzi Fib.
Juhlaruno Joensuun Suojeluskunta-piirin ja Lotta Swärd -paikallisosaston 10-vuotisjuhlaan. Lotta Svärd (ruots. svärd = miekka) oli suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Se toimi vuosina 1920—1944. Järjestö…
Yrjö Weilinin perustama julkaisusarja Aikamme siveellisyyskysymyksiä oli 1900-luvun alun merkittävin moraaliopas. Sarjan kymmenennessä osassa kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) pohtii siveellisyyden tilaa Pohjanmaalla aiheinaan mm.…
Päivälehden joulualbumista vuodelta 1893 löytyy mm. Juha Reijosen kirjoitus. Juho Reijonen syntyi Nurmeksessa vuonna 1855. Hän oli nuorsuomalainen pappi ja ensimmäisiä suomenkielisiä kirjailijoita. Reijonen vihittiin papiksi vuonna 1881. Sen jonka…
Teos on taiteilijakirja. 18 numeroimatonta, osittain taiteltua sivua, joilla valokuvia ja grafiikkaa. Numeroitu (11/57) ja signeerattu kappale omistuskirjoituksella.
Pirkko von Koch ja Erkki Oksanen laskemassa partiolaisten seppelettä. Mannerheimin 100-vuotissyntymäpäivän vietto Keiteleellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.6.1967.
Apteekkari Vieno Frisk (oik.), toiminnanjohtaja Matti Tossavainen, sekä liikkeenharjoittajat Pauli Paananen ja Eemil Tikkanen allekirjoittamassa perustamissopimusta. Keiteleelle perustettiin paikkakunnan yksityisyrittäjien oma yhdistys, joka sai…
Vasemmalla dipl.ins. Otto Virolainen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Aarne Saastamoinen ja dipl.ins. Kalevi Piipponen tutkivat Keiteleen rakennuskaavaluonnosta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.1.1968.
Kirkonkylän 2.lk koulun pihamaalla 1948. Taustakulissina silloisen majatalon käymälä, yksi pihapiirin kehyksiin kuuluvista neljästä (Selliinan, tohtorilan ja koulun oman lisäksi). Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, ? Laitinen, Maija…
Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piirin vuosikokouksessa Kuopiossa saivat liiton kultaisen ansiomerkin vasemmalta Ilmari Saastamoinen, nimi ei tiedossa, Arttu Laukkanen, Johannes Luhtapuro ja Reino Kauhanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Keiteleen sotainvalidien naisjaoston johtokuntaa ja jäseniä pohtimassa joulujuhlan järjestelykysymyksiä. Vasemmalta Toini Raitala, Laimi Huttunen, Saastamoinen ?, Sohvi Saastamoinen, Toini Juntunen, Maija Hokkanen, ja nimi ei tiedossa. Pielaveden ja…
Keiteleen kirkon uudet elektrooniurut kiirastorstaina 1963 juuri paikoilleen asennettuna. Vanhat urut purettiin kolmessa päivässä pääsiäisviikolla. Purkajina oikealta Taneli Jäntti ja Henry Nieminen.
Lähetysmyyjäisten työryhmä 1977. Takana vasemmalta Sirkku Saastamoinen, Leena Laulainen ja Katri Nuutinen. Edessä vasemmalta Lyyli Mökkönen ja Inkeri Leinonen.
Keiteleen pappila-kanttorilan rakennusmiehet kanttorilan edessä 21.1.1965. Eturivi vasemmalta: Matti Rytkönen, Matti Matilainen, Onni Dianoff, Eero Rahikainen ja Kari Konttinen. Takarivi vasemmalta: Onni Ylönen, Arvo Leinonen, tuntematon,…
Keiteleen kirkkovaltuusto 1965. Vahdin vaihto. Kärävän viimeinen kokous, Hintikka jo mukana. Takana mm. Lauri Laulainen, Heikki Pulkkinen, Toivo Helppolainen.
Vanhustenkerho 9.10.1963. Edessä istumassa vasemmalta Ida Väisänen, Johanna Saastamoinen, Ida Ihalainen. Keskirivi: 1. Edla Lappalainen 3. Alma Saastamoinen. Takana Jaakko Kauhanen, lääkintävoimistelija Raija Hintikka, Hilma Jämsen ja seurakuntasisar…