Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907.…
Katumajärven rannalla Mantereenvuorella oli 1900-luvun alkuvuosina hieno näköalapaikka. Vasemmalla näkyy Tuomarinsaari ja kuvan keskelle oikealta ulottuu Pitkäniemi. Kortissa on käsinkirjoitettu teksti: Tämän valokuvan on Ipi itse ottanut. Ipi oli…
Hämeenlinnassa sijaitseva Katumajärvi on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että pakkokäännytetyt hämäläiset kävivät järvessä pesemässä saamansa kristillisen kasteen pois. Katumajärveen liittyy muitakin vanhoja kansantarinoita, mm. Theodolinda…
Teos on taiteilijakirja. Tekijän merkintöjä ja luontohavaintoja Lapin matkoiltaan. Tekstit kirjoituskoneella kirjoitettu, eivät kronologisessa järjestyksessä. Käsinsidottu. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.
Vuonna 1949 työnsä kätilöna aloittanut Kyllikki Halonen esittelee neuvolassa äitiyshuollon kuvasarjaa. 1965. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.2.1965.
Kertoja kävi koulua Petkulassa, asui asuntolassa ja pääsi jouluna käymään kotona. Koulussa opetettiin kirjoittamista ja lukemista. Asuntolan valvoja kuulusteli läksyt. Jos oppilas ei osannut läksyjä, hän ei saanut ruokaa.
Tarinankertoja muistelee koulunkäyntiä Koppelossa. Aikaisempien opettajien kanssa ei ollut niin tarkkaa, vaan koulussa ollessa sai liikkuakin jonnekin. Uusien opettajien myötä järjestys muuttui, piti istua paikoillaan. Oppiaineita olivat laskeminen,…
Eläkkeellä oleva opettaja Riitta Junttila muistelee Laura Lehtolan kanssa käymiään haastattelutuokioita, joita hän teki tutkielmaansa varten 1980-luvulla. Laura oli jäänyt varhaiseläkkeelle katekeetan työstään terveydellisistä syistä. Työtään…
Teos on taiteilijakirja. Teos on postitaidetta: "Over 300 works from more than 250 participants all over the world. Mail-Art-Action started on April 30, 1993 by the German Garden Gnome-Museum / Jutta + Günter Griebel and mail-artist Georg Lipinsky."…
Kertojan äiti on kotoisin Akujärveltä ja isä Ylitorniolta. Katajamaan suku on tällöin tullut Akujärvelle. Äidinäiti on kotoisin Hämeenkyröstä. Hän on Heikki Kyrön ja vaimonsa ottotytär ja muuttanut Kyrön pariskunnan mukana Akujärvelle.
Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…
Teos on taiteilijakirja. Kaspar Hauserin tarina kuvin tulkittuna. Sekatekniikka, kuvien pohjana erilaisia papereita, mm. julisteita. Teos koostuu kuvaoriginaaleista, jotka sidottu kirjaksi. Kiinnitetty kolmella narulla. Uniikkikappale Kaspar Hauser…
Käsityötunnilla oli mm. Laina Tossavainen, Rauha Laukkanen, Leena Tossavainen, Leena Hänninen, Niilo Eevala, Alpo Nuutinen, Antero Kumpulainen, Marja-L Kumpulainen, Anneli Korhonen, Tapani Hänninen, Anneli Huuskonen, Aini Nuutinen, Jukka Räisänen,…
Tarkastusten toimittaminen "käsityöhuoneissa" kuului Hämeenlinnassa vuonna 1880 perustetun terveydenhoitolautakunnan tehtäviin. Kaupunginlääkäri Viktor Mannerin kirjoittama tarkastuskertomus kattaa kymmenvuotiskauden 1896–1905, jolloin Hämeenlinnan…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Kristillis-yhteiskunnallinen, ehkäisevää päihdetyötä tekevä naisjärjestö World´s Woman´s Christian Temperance Union (WWCTU), syntyi Yhdysvalloissa 1870-luvulla. Suomeen se rantautui 1905, jolloin perustettiin Valkonauhaliitto raittiuden,…
Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…
Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kapunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta…
Kirje sairastelevalta Kasimir Leinolta Eino Leinolle ja Olga-tädille, luultavasti vuodelta 1899, jolloin Nykyaika-lehti teki vararikon. Samana vuonna Kasimir kiinnitettiin Viipurissa sijaitsevan Suomalaisen Maaseututeatterin johtoon ensimmäiseksi…
Kasimir Leinon kirje Kuopiosta tädilleen Olga Kyreniukselle Helsinkiin.
Kirjeen kirjoittamisen aikaan Kasimir oli sairaana ja Nykyaika-lehti lakkautettu. Kasimir murehti täyttämättä jääneitä tilauksia. - Lukkari Lüger on ilmeisesti hahmo Frans von…
Kirjeen päiväyksessä ei vuosilukua, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä. Leino mainitsee kirjeessä listasta, jonka on tehnyt Nietzschen tutustumisen arvoisista teoksista ja jonka lähettää kirjeen mukana Canthille. Kyseinen suosituslappunen on…
Sähke on repeytynyt kolmeksi kappaleeksi ja sen päiväys epäselvä. Anna Liisa -näytelmän ensi-ilta oli 2.10.1895. Sähkeessä Kasimir Leino, Eero Erkko, Santeri Ingman, Reijonen, Hultin, Sjöberg ja Frisk onnittelevat Minna Canthia luultavasti näytelmän…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja sieltä ei…
Hämeen Sanomat osti syksyllä 1927 Hallituskadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainneen Ingbergin perillisten talon ja tontin. Talossa tehtiin paljon korjauksia ennen kuin lehden toimitus ja konttori sijoittuivat taloon. Kirjapainoa varten rakennettiin…
Karvisen kirkko tarkoitti aikanaan iisalmelaisessa puhekielessä Iisalmen ensimmäistä poliisiputkaa ja palolaitosta. Kaunis rakennus siirrettiin myöhemmin Kangaslammille.
(Aineiston luovuttajat: Pentti ja Kyllikki Keinänen)
Karvisen kirkko tarkoitti aikanaan iisalmelaisessa puhekielessä Iisalmen ensimmäistä poliisiputkaa ja palolaitosta. Kaunis rakennus siirrettiin myöhemmin Kangaslammille. Karvisen kirkon kattoa näkyy kuvan etualalla.
Irrallinen karttalehti
Vaasan kaupungin Rautatiekomitean julkaisema
Julkaisuaika ei tiedossa, ehdotus Vaasa - Härmä rautatiestä jatkettuna Alapitkään tehty 1926.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
