Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…
Matkaopas Kajaanista vuodelta 1912. Turisteille esitellään siinä kaupungin historiaa, linnan raunioita ja muita nähtävyyksiä, sekä neuvotaan matkustamista, majoittumista ja muita palveluita koskevia käytännön asioita. Esite sisältää myös vanhoja…
Jauhiaisen kaivuri avaamassa ensimmäisiä talojohtoja Keiteleen vesijohtoverkostoon. Osuuskassa ja Shell-huoltamo ilmeisesti saavat ensimmäisinä veden Keiteleen vesijohdosta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.8.1967.
Talviset hiihtokilpailut kuuluivat niin koulujen kuin lastentarhojenkin ohjelmaan Hämeenlinnassa. Kuvassa on Kaivokadun lastentarhan tyttöjen sarjan osallistujia vuodelta 1948. Taustalla pojat odottavat vuoroaan. Lastentarhojen omissa…
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy…
Hämeenlinnan ensimmäinen kunnallinen lastentarha syntyi, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämä kansanlastentarha luovutettiin kaupungin hoidettavaksi syksyllä 1928. Aluksi tilat vuokrattiin Kaurialasta kamreeri E. A. Koposen omistamasta…
Pukkilan suojeluskunnan pöytäkirjanote, joka koskee "vapaussodassa kaatuneen Jalmari Kaitokankaan ja Virossa kaatuneen Yrjö Knuuttilan haudalle pystytettävän sankaripatsaan paljastusjuhlaa". Juhla pidettiin toukokuussa 1921. Hautausmaalla vuonna 1928…
Päijänne-lehdessä 29.3.1878 nimimerkillä Teppo & Co. ilmestynyt pääosin Minna Canthin laatima lyhyt ilmoitusluontoinen kirjoitus, jossa oiotaan Keski-Suomi-lehden antamia tietoja tulevasta Weilin&Göösin kustantamasta kirjasta.
Kuvasta tunnistettu eturivistä toisena Suoma Peltonen (Hyrylä), neljäntenä Maria Aalto ja keskirivistä vasemmalta Hanna Arvila ja toisena Laura Arvila.
G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz…
Kaatuneitten muistopäivä 1969. Seppelettä laskemassa kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja maanviljelijä Arvi Vesterinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.5.1969.
Kaatuneiden muistopäivä. Kunnan, seurakunnan ja kansalaisjärjestöjen seppeleen sankariristille laskivat Aarne Saastamoinen ja Yrjö Vuorela. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.5.1971.
Surunvalittelusähke Emilie ja Kaarlo Bergbomilta Elli Canthille. Minna Canthin siunaustilaisuudesta 15. toukokuuta 1897 muodostui vaikuttava kansanjuhla. Sähke on lähetty heti Minna Canthin kuoleman jälkeen.
Sähkeen päivämäärä on epäselvä ja vuosiluku puuttuu. Sähke on repeytynyt taitekohdistaan, yksi osa on kokonaan irti. Kyseessä voi olla onnittelusähke Anna Liisa -näytelmän ensi-illan johdosta. Ensi-ilta oli 2.10.1895. Kaarlo Bergbom ja teatterin…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
