Aineistot (yhteensä 10734)

1925-1927
Laivaliikenne Hämeenlinnan satamasta Vanajaveden rannoilla oleviin asutuskeskuksiin oli vielä 1920-luvulla melko vilkasta. Kuvassa keskimmäisenä näyttäisi olevan Hämeenlinnan höyrylaiva oy:n omistama Hämeenlinna-laiva, joka oli rakennettu vuonna 1925…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan laivaranta Rantapuiston laidalla vilkastui 1900-luvun alussa uudelleen rautatien tulon aiheuttaman laman jälkeen. Satamaan valmistui arkkitehti Armas Rankan suunnittelema satamakonttori vuonna 1911. Tuohon aikaan matkustajaliikennettä…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1920-luku
Tarina ei kerro, mikä tapahtuma Hämeenlinnan rautatieasemalla on kerännyt paikalle tällaisen väentungoksen. Kerrotaan, että tapahtuipa Hämeenlinnassa 1920-luvulla mitä tahansa, aina oli paikalla myös sotilassoittokunta. Sotilasasuisia soittajia on…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Sisällissodassa tuhoutuneen asemarakennuksen tilalle valmistunut uusi asema avattiin käyttöön lokakuun alussa vuonna 1921. Uusikin asema oli punatiilinen, ja se rakennettiin arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Hellström oli toiminut…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Sisällissodassa tuhoutuneen Hämeenlinnan rautatieaseman paikalle rakennettiin uusi asemarakennus arkkitehti Thure Hellströmin Koiviston asemaa varten tekemiä piirustuksia mukaillen. Eteläpäätyyn tehtiin lisäksi matkatavarasiipi, jota vielä myöhemmin…

Avainsanat: , , ,

Laurila, Usko
1930-luku
Nykyiset kartat eivät enää tunne Pikkukatua, jonka näkymiä tämä postikortti kuvaa. Mukulakivipäällysteinen katu on kuitenkin edelleen olemassa Turuntien poikkikatuna Pikkutorin laidassa. Pikkukatu kulkee vasemmalla näkyvän vanhan puisen…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi Pikkutorilla kuvan rakennuksessa vuosina 1924–1983. Kirjastotalo oli rakennettu alun perin vuonna 1900 ortodoksiseksi sotilaskirkoksi. Kirkkorakennus koki rajun muodonmuutoksen, kun sen…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko päätettiin muuttaa kirjastorakennukseksi, kun kirkko itsenäistymisen jälkeen muistutti kaupunkilaisia ikävällä tavalla Venäjän vallan ajasta. Arkkitehti Bertel Strömmerin piirustusten mukaisesti ortodoksikirkko…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Suomen siipikarjanhoitajain liitto perustettiin Hämeenlinnassa 20. marraskuuta 1918. Liiton opetus- ja kurssitoiminta alkoi vuonna 1926 Vanajan Kankaantaan Rantalassa. Muutamaa vuotta myöhemmin Siipikarjanhoitajain liitto rakennutti Hämeenlinnaan…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Kanakoulu eli Siipikarjanhoitokoulu toimi Hämeenlinnassa vuosina 1926–1989. Syksyllä 1929 oppilaitokselle valmistui oma koulutalo Kankaantaan kaupunginosaan. Tyyliltään 1920-luvun klassismia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Katri…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan alakansakouluseminaarin koulutalo valmistui kaupungin lahjoittamalle tontille Kaurialaan Erottajakadun ja nykyisen Seminaarinkadun kulmaan vuonna 1930. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa 1920-luvun klassismia, ja sen suunnittelivat…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan tyttölyseon, nykyisen Kaurialan lukion, vuonna 1928 valmistunutta koulurakennusta on vuosien mittaan laajennettu monta kertaa. Vuosina 1935–1936 koulurakennusta laajennettiin alkuperäisen rakennuksen arkkitehdin Toivo Salervon…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku - 1930-luku
Vuonna 1924 perustettu Hämeenlinnan kuusiluokkainen tyttökoulu muutettiin yhdeksänluokkaiseksi tyttölyseoksi vuonna 1933. Valtion kouluksi tyttölyseo pääsi 1.9.1955 alkaen. Tyttölyseon nimi muuttui yhteislyseoksi vuonna 1974 ja Kaurialan lukioksi…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
1930-luvun alussa Wetterhoffin oppilaitoksen nimeksi tuli uudistuneen lainsäädännön myötä Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin Työkoulu. Postikorttiin on kuvattu kotiteollisuusopisto sisäpihan ja Vanajaveden puolelta. Oikeassa reunassa näkyy…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen varsinainen kansakoulurakennus valmistui Saaristenkadun ja Lukiokadun kulmaan vuonna 1881. Kun koulu tarvitsi pian lisää tilaa, viereisellä tontilla sijainnut Florinin talo purettiin ja koululle tehtiin…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon oppilasmäärä kasvoi nopeasti itsenäistymisen jälkeen. 1920-luvulla oppilaita oli jo yli neljäsataa ja lisätilan tarve tuli ilmeiseksi. Kouluhallitus hyväksyi lyseon saneerausohjelman jo 1920-luvun lopulla,…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssirakennus valmistui Itäisen Linnankadun varrelle vuonna 1888. Rakennuksen julkisivu on säilynyt ennallaan näihin päiviin asti. Lyseolla on ollut alusta asti merkittävä asema kaupungin ja koko maakunnan henkisessä…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Maisemaa kirkontornista kohti pohjoista kuvattiin postikortteihin jo 1800-luvun lopulla. Tässä myöhemmässä versiossakin lyseorakennus hallitsee maisemaa ja taustalla näkyy Hämeen linna. Hämeenlinnan höyrysaha Vanajaveden itärannalla sekä vanhat…

Avainsanat: , , , ,

1920-1930-luku
Hämeen Sanomat osti syksyllä 1927 Hallituskadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainneen Ingbergin perillisten talon ja tontin. Talossa tehtiin paljon korjauksia ennen kuin lehden toimitus ja konttori sijoittuivat taloon. Kirjapainoa varten rakennettiin…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…

Avainsanat: , , , ,

1930
Suomenkasarmien ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1880-luvulla alueelle rakennettiin puisia miehistö- ja asuinrakennuksia suomalaista sotaväkeä varten. Kolme miehistörakennuksista paloi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Suomalaisen sotaväen…

Avainsanat: , , , ,

1930
Linnankasarmien ensimmäinen rakennusvaihe oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin syntyivät mm. Tampereentien suuntaiset punatiiliset miehistörakennukset. Leipomorakennus ja päävartio miehistörakennusten välissä rakennettiin niin ikään tiilestä…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Vanajaveden rannasta kirkon ohi Hämeen linnaa kohti johtavan kadun nimi on vaihdellut eri aikoina. Nykyään sen alkupää tunnetaan Wetterhoffinkatuna ja muu osa Linnankatuna. Vuoden 1832 asemakaavassa kadun nimi oli Kyrkogatan (Kirkonkatu). Vuoteen…

Avainsanat: , , , ,

1917
Rauhankatu 12:ssa sijaitsevan yksikerroksisen puutalon tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. On mahdollista, että talo on pystytetty uudelleen vuoden 1832 tulipalon jälkeen. Lasimestari Lars Åström oli saanut tontin haltuunsa vuonna 1806. Sen jälkeen…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Ahveniston kappeli sijaitsee Ahveniston hautausmaa-alueella. Vuonna 1925 rakennettu siunauskappeli on arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema. Myös kappelin Kristusta ristillä esittävä lasimaalaus on Launiksen tekemä. Kappeliin rakennettiin…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Vuonna 1908 perustettu Hämeenlinnan suomalainen kirjakauppa toimi Kansallisosakepankin talossa torin varrella vuodesta 1915 lähtien. Tässä talossa liike oli edelleen 1930-luvulla, kun nämä sisäkuvat otettiin. Kirjoja on runsaasti esillä, uutuuksina…

Avainsanat: , , ,

Schulz, Fritz
1900-1907
Tyrvännössä sijaitseva Lepaan kartano on Hämeen vanhimpia kartanoita. Se on ollut olemassa jo keskiajalla, mahdollisesti jo 1200-luvulla. Lepaan omistajasukuja ovat olleet mm. Tavastit, Beurraeukset, Boijet, Stierncrantzit ja Heimbürgerit. Kuvassa…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Tyrvännön kappeliseurakunnan kirkko sijaitsi vanhastaan Lepaalla, keskellä kartanon aluetta. Kun tämä kirkko oli päässyt huonoon kuntoon, Tyrväntöön ryhdyttiin 1770-luvulla puuhamaan uutta kirkkoa keskemmälle pitäjää, aluksi Vanajaveden rannan…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Tyrvännön juhannusperinteisiin kuului tulien polttaminen mäensyrjissä ja veden päällä. Tulien äärellä pyörittiin piiriä ja laulettiin, valvottiin aamupuoleen ja katseltiin auringonnousua. Tytöt tekivät juhannusyönä taikoja naimaonnen varmistamiseksi.…

Avainsanat: , , ,

1918
Tyrvännön kuntakokous katsoi 18. syyskuuta 1917 "yksimielisesti suotavaksi ja toivottavaksikin suojeluskunnan perustamisen kunnan alueelle". Lokakuussa Lepaan puutarhaopistolaisten keskuudessa alettiin pitää harjoituksia pomologi Olavi Collanin ja…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Tyrvännön Suotaalan kylä lienee ollut olemassa jo rautakaudella. Asiakirjoissa Suotaala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1483. Muista tyrväntöläiskylistä poiketen Suotaala ei ole syntynyt kartanon ympärille, vaan on ollut nimenomaan…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Tyrvännön seurakunnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Suotaalan kylään. Kuva on otettu Kirkkomäen rinteeltä kohti Elolankärkeä, jossa näkyvä rakennus valmistui vuonna 1907 raittiustaloksi. 1920-luvulla talossa toimi pitkään puhelinkeskus ja…

Avainsanat: , , , ,

Laurila, Usko
1930-luku
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II saapui seurueineen heinäkuussa 1863 Parolannummelle. Keisarin ohjelmaan kuului Suomen sotaväen katselmuksen ja ohimarssin ohella sotaharjoituksen seuraaminen. Saman vierailun yhteydessä keisari…

Avainsanat: , , , ,

Bremer, Wäinö
1930-luku
Suurin piirtein lounaan suunnasta otetussa ilmakuvassa näkyvät keskiaikainen Hattulan Pyhän ristin kirkko ja kirkkopiha. Kirkkopihaa ympäröi harmaakiviaita, johon liittyy kaksi porttirakennusta ja kellotapuli. Oikeassa reunassa on kirkon…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Vanajan keskiaikainen harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Samalla paikalla on sijainnut kirkkorakennus luultavasti jo 1200-luvulla, vaikka asiakirjoissa Vanajan kirkko mainitaankin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1329. Postikorttikuvassa on…

Avainsanat: , , ,

Laurila, Usko
1930-luku
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Vanajaveden itärannalla näkyy Sotilassäilyke osakeyhtiön (myöhemmin Mensa oy) tehdaskiinteistö, joka rakennettiin pikavauhtia syksyllä 1926 arkkitehti Yngve Lagerbladin piirustusten mukaisesti. Tehdas oli yksikerroksinen tiilirakennus, jonka…

Avainsanat: , , , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan verkatehtaan alueen rakennuksiin 1920-luvulla kuuluivat etualalla näkyvän kutomon lisäksi jugendtyylinen kolmikerroksinen konttorirakennus ja samoihin aikoihin valmistuneet tehtaan isännöitsijän ja teknillisen johtajan huvilat lähempänä…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan höyrysaha aloitti toimintansa Vanajaveden itärannalla vuonna 1873 paikalla, joka nykyään tunnetaan Varikonniemenä. Vanhempia nimityksiä tälle Hämeen linnaa vastapäätä sijaitsevalle alueelle ovat mm. Hätilänniemi, Linnanniemi ja…

Avainsanat: , , , ,

Laurila, Usko
1936
Talvisessa postikorttikuvassa 1930-luvulta on näkymä Rantapuistosta kohti Vanajaveden ylittävää Pitkääsiltaa. Laivaranta on hiljentynyt talveksi, ja lumi peittää satamakonttorin kojuja koristavat tornit. Satamakonttorin ja vesimyymälän sisältävä…

Avainsanat: , , , , ,

viimeistään 1927
Tämän postikortin kuva on myös vuonna 1927 ilmestyneen Hämeenlinnan matkailuoppaan kuvituksena. Teoksen kirjoittaja A. Th. Böök kuvailee kaupungin vuonna 1909 valmistunutta siltaa näin: "Kiistalan kaupunginosan yhdistää muuhun kaupunkiin Vanajaveden…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Sotilaat marssivat soittokunta etunenässä Hämeenlinnan Pitkäsiltaa pitkin luultavasti kohti jotakin kaupungin torilla pidettävää juhlaa tai katselmusta. Taustalla näkyy E. J. Laakson verhoilu- ja huonekaluliike Raatihuoneenkadun alkupäässä. Kariston…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta korvattiin kuvassa näkyvällä uudella rautarakenteisella kaarisillalla vuonna 1909. Taustalla Keinusaaren puolella on Hämeenlinnan lääninsairaalan rakennuksia. Uuden sillan avajaisjuhlallisuuksista kertoi…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Urheilukentän perustaminen oli viime vuosisadan alussa esillä Hämeenlinnan valtuustossa useaan otteeseen, ennen kuin syksyllä 1910 valtuutetut vihdoin päättivät kentän rakentamisesta ns. saunatontille, Hämeensaareen vievän tien varteen. Seuraavan…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Saaristen koulu eli Vanha koulu on Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880 ja koululle varattiin kaupungin omistama tontti Saaristenkadun varrelta. Samalla ostettiin viereinen, seppä Lindströmille…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnaan rakennettiin 1900-luvun alkupuolella monta uutta pankkitaloa. Kansallisosakepankin jyhkeä liikerakennus valmistui torin lounaiskulmaan vuonna 1915 arkkitehti Vilho Penttilän suunnitelman mukaan. Kansallisromanttista tyyliä edustavan…

Avainsanat: , , ,

1910-luku (vuosikymmen)
Torin pohjoislaitaa hallitseva empiretyylinen lääninhallituksen rakennus sai uudet naapurit 1910-luvun aikana. Kirjakauppias Enok Rytkönen rakennutti lääninhallituksen itäpuolelle kirjakauppansa vuonna 1910 Armas Lindgrenin suunnitelman mukaan.…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin perustava kokous pidettiin 10.11.1909, ja pankki aloitti toimintansa heti seuraavan vuoden toukokuussa Nybergin perikunnan talossa torin alareunassa. Vuonna 1914 pankki muutti kaksi kertaa ja päätyi Raatihuoneen…

Avainsanat: , , ,

Stier, Evelina
1892-1907
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti oli hankittu nimenomaan raastuvan rakentamista varten lääninkamreeri Nordenswanilta. Samalla paikalla sijainnut puurakennus toimi raatihuoneena vuosia ennen kuin uusi raatihuone valmistui. Ensimmäinen valtuustoaloite…

Avainsanat: , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: