Aineistot (yhteensä 10697)

1934
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…

1885
Teos on laaja historiallinen kuvaus Kajaanin kihlakunnasta. Paltamo on muita alueita laajemmin esillä, mutta myös muita nykyisen Kainuun paikkakuntia käsitellään teoksessa. Kirjoittaja käy läpi hallinnollisia asioita, luonnonoloja, elinkeinoja,…

1934
Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…

[1929?]
Kajaanin kaupungin historiaa vuosilta 1841 ja 1842.

Artikkelissa kerrotaan muun muassa tuon ajan kaupungin tonteista, rakennuksista, ammatinharjoittajista, pormestari Anders Durchmanista, raatinmiehistä sekä kaupungin tuloista ja…

1931
Kajaanin tontteja ja niiden omistajia vuodesta 1820 vuoteen 1901.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 74, 77, 78 ja 79 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

1931
Tietoja Kajaanin kaupungin alueella sijainneesta Auralan talosta, sen vaiheista ja entisistä omistajista.

Auralan taloa nimitettiin vuoteen 1851 asiakirjoissa Käpäläksi, joskus myös Björnsundiksi. Vuoden 1865 tonttikirjassa käytetään nimitystä…

[193?]
Vuonna 1834 nimitettiin Fredrik Calamnius Kajaanin tuomiokunnan tuomariksi. Tämän jälkeen hän osti Joutava-nimisen kruununtorpan Paltamosta. Vuonna 1836 hän rakennutti tontille asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna toisen, vieläkin suuremman…

1932
Kajaanin kaupunki on vuodesta 1727 kirjannut ylös perunkirjoihin esineitä, joita porvarit niihin aikoihin omistivat. Artikkelissa luetellaan perunkirjoihin perustuvia tavaroita ja niiden omistajia ja esineiden mahdollisia arvoja.

Vanhemmissa…

1933
Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta 1800-luvulta, muun muassa sen harjoituspaikasta, päälliköistä ja vääpeleistä.

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.

1930
Artikkelissa esitellään Hyrynsalmen kirkonkylän hautausmaahan haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan 1800- ja 1900-luvuilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.

1935
Artikkeli sisältää luetteloita Kajaanin kaupungin tonteista, rakennuksista ja omistajista vuodesta 1736 alkaen, jolloin tontit numeroitiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1820 tonttien numerointia muutettiin.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomien…

[193?]
Kun Kajaanin linna vuonna 1716 hävitettiin, muodostettiin linnan varustusväeksi asettuvasta miehistöstä Pohjanmaan rykmenttiin kuuluva komppania, jonka päällikkönä toimi nk. maakapteeni. Vuonna 1788 muutettiin Kajaanin komppania Pohjanmaan…

Tietöitä kunnantalon edustalla.

Avainsanat: , ,

Kolmantena vasemmalla opettaja Kalevi Timperi. Kuva 1960-luvun alkupuolelta.

1873
Kanteleella asuneiden Johan Klemettilän, Johan Ylösmattilan ja Johanes Alasmattilan välinen sopimus tienkäyttöoikeudesta. Sopimus on vahvistettu allekirjoituksilla ja puumerkeillä.

Koirakylän metsäautotien osakkaiden kokous kunnanvaltuuston kokoussalissa. Edessä vasemmalta: Olavi Nuutinen ja Tuure Paananen. Toinen rivi vasemmalta: Erkki Jauhiainen ja Eemil Kosti. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.3.1966.

Tiehaaran ison tuvan viimeisen uunin muurasi Aatu Jääskeläinen 1946. Kuva Unto Koskiselta.

1999
Teos on taiteilijakirja. Ismo Kajander vietti juhlavuottaan 1999 neljän näyttelyn sarjalla. Portfolioon on koottu näyttelyihin liittyvät postikortit sekä projektin esittelyteksti "Vuosituhanten vaihde".

Avainsanat:

1747
Kruunupyyn kirkkoherran Eric Juveliuksen (1718-1791) väitöskirja De arte picem destillandi in Ostrobotnia (1747) ilmestyi myös ruotsiksi nimellä Tiärtilwäckningen i Österbotn (suom. Tervanvalmistus Pohjanmaalla). Juvelius korostaa metsän ja siitä…

2002
Teos on taiteilijakirja. Liittyy With love -projektiin, itsenäinen kolmas osa. Sisältönä taiteilijoiden keskusteluja pääkallojen merkityksestä eri kulttuureissa ja niiden taiteessa. Julkaistu Kari Kenetillä 2002 pidetyn näyttelyn yhteydessä.

Avainsanat:

1999
Teos on taiteilijakirja. Tekstiä ja piirroksia.

2008
Teos on taiteilijakirja. Taiteilijaryhmä Iconoclast (myöh. IC-98): Patrik Söderlund & Visa Suonpää. Painos 200 kpl.

Avainsanat:

Theodor Weisflog & C:os Eftertr.
Holgers & Berg
Agenturrörelse med kolonialvaror, spannmål, mjöl m.m.
Wasa
Grundades 1893

Theodor Weisflog

Siirtomaatavarain, viljan, jauhojen y.m. agentturiliike.
Waasa
Perustettu 1893.

2014
Teos on taiteilijakirja. Suurikokoisilla sivuilla mustavalkoista, linopainotekniikalla tehtyä kuvitusta, jossa nuoria tyttöjä ja kukkia. Numeroitu painos (29/50).

Avainsanat:

2013
Teos on taiteilijakirja. A collection of abstract compositions, created with textures made on photocopiers. Hypothesis as to what image might be are given. Signed and numbered edition 35/100.

Avainsanat:

2016
Teos on taiteilijakirja. The quest is to document in an artist-book a work-in-project that combines image and text. This book describes how a visual artist and composer who spends her free time in dance schools and keeps record of the dancers’…

Avainsanat:

2019
Teos on taiteilijakirja. First edited and published by Marcel Marien in 1968 in a limited edition of 230 copies, half a year after Paul Nougé's death, The Subversion of Images is a miniature classic in both the photobook and surrealist canons. It…

1965
Teos on taiteilijakirja. Painos 1840 kappaletta.

Avainsanat:

2009
Teos on taiteilijakirja. Tekstiä, ei kuvitusta. Näyttely: "Anton's memory", Bevilacqua La Masa Foundation, Palazetto Tito, Venezia, 29.5 - 20.9.2009.

Avainsanat:

2011
Teos on taiteilijakirja. Teoksessa on aakkosjärjestyksessä kaikki sanat Michel Foucaultin kirjasta The Order of Things : An Archaeology of the Human Sciences. Teoksessa ei ole nimiösivua eikä kolofonia. Teosta kuvaavia asiasanoja: käsitetaide,…

Avainsanat:

2024
Teos on taiteilijakirja. 102-sivuinen kirjanen, jonka jälkisanat erillisenä, 8-sivuisena liitteenä. Teoksen tekstiosuuden pohjana Alexander Stubbin alun perin englanninkielisinä kolumneina julkaistut tekstit tekijän uudelleen muotoilemina. Editio 150…

Avainsanat:

1978
Kirja on taiteilijakirja. J.O. Mallanderin lahjoitus kokoelmaan.

Avainsanat:

2006
Teos on taiteilijakirja. Valokuvateos.

Avainsanat:

2012
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jonka sivut liittyvät alussa ja lopussa toisiinsa, muodostaen ikään kuin kehän. Kehän ulkopuolisten sivujen sävyt ovat tummat, sisäpuolisten vaaleammat. - Sekatekniikka: monotypia, maalaus. - Ei tekstiä.Mustat…

Avainsanat:

2017
Teos on taiteilijakirja. Julkaistu alun perin vuonna 1929. Ranskankielinen rinnakaisteksti.

Avainsanat:

2014
Teos on taiteilijakirja. Käsin sidottu teos sisältää kahdeksan kertomusta, kuvituksena seitsemän kuvaa silkkipainotekniikalla. Signeerattu ja numeroitu kpl (1/40).

Avainsanat:

2002
Teos on taiteilijakirja, ns. "pläräri". Kirjan lehtiä on tarkoitus selata nopeasti, jolloin muodostuu liikkuvia kuvia. Numeroitu painos (AP/150).

Avainsanat:

2003
Teos on taiteilijakirja. Japanilaishenkisiä miniatyyrimaalauksia. Kannet ruskeata kangasta. Kirjan sulkee naru, johon on kiinnitetty pieni keramiikka-Buddha. Uniikkikappale.

1999
Teos on taiteilijakirja. The book of F is dotted with ditties that popularize the ‘F’ word without once mentioning the most used and abused word.

Avainsanat:

1998
Teos on taiteilijakirja. Liittyy näyttelyyn Helsingissä Muu ry:n galleriassa 6.10.- 1.11.1998. Selkänimeke: Sanoja = Words = Paroles.

2005
Teos on taiteilijakirja. Mustassa pahvilaatikossa 5 nidettä, 2 esitettä sekä taiteltu juliste.

Avainsanat:

1888
1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan wanhat…

Ilmaiseen terveystarkastukseen saapuneita odottamassa vuoroaan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.3.1975.

Rouva Hokkanen ja ylihoitaja Koskinen täyttämässä vanhusten terveyspäiväkortteja. Keiteleellä järjestetty terveyspäivä oli laatuaan ensimmäinen koko maassa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.3.1970.

1909
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…
 
Koneluettavat metatiedot: