Aineistot (yhteensä 10698)

Kahila, Esa
1938
Vanhassa Hämeenlinnassa oli vuonna 1738 vain pari suutaria, pari räätäliä, seppä ja muutama pellavakankuri. Käsityöläisten määrä alkoi lisääntyä 1700-luvun loppupuolella, kun kaupunki oli siirretty uudelle paikalleen Niementaustan mäelle. Myös…

Avainsanat: ,

Vartia, Verneri
1926
Hämeenlinnaan perustettiin ensimmäinen säästöpankki vuonna 1846. Pankin nimi oli aluksi Hämeenlinnan kaupungin säästökassa, myöhemmin säästöpankki. Tämä historiikki keskittyy lähinnä vuosien 1900–1924 tapahtumiin, sillä pankin historiasta oli…

Avainsanat: , ,

1930
Hämeenlinnaan oli perustettu ensimmäinen säästöpankki jo vuonna 1846. Kaupungin suomenmielisten keskuudessa oltiin kuitenkin 1900-luvun alkuvuosina hyvin tyytymättömiä pankin toimintaan ja katsottiin, että etenkin Suomalaisen puolueen jäsenten oli…

Avainsanat: , ,

Manner, Viktor
1907
Tarkastusten toimittaminen "käsityöhuoneissa" kuului Hämeenlinnassa vuonna 1880 perustetun terveydenhoitolautakunnan tehtäviin. Kaupunginlääkäri Viktor Mannerin kirjoittama tarkastuskertomus kattaa kymmenvuotiskauden 1896–1905, jolloin Hämeenlinnan…

Avainsanat: , ,

1926
Julkaisussa Hämeenlinnan kaupungin, Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan maalaiskunnan asettama toimikunta kannattaa maatalouskorkeakoulun sijoittamista Karlbergin kartanon alueelle Hämeenlinnaan. Perusteluiden mukaan sijaintia maaseudulla puolsivat…

Avainsanat: , , ,

Engel, Carl Ludvig
1832
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli…

Avainsanat: , , ,

Gustafsson, C. J. E.
1845
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös…

Avainsanat: , , ,

1892
Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim.…

Avainsanat: , , ,

Wilenius, Georg
1872
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi…

Avainsanat: , , , ,

Caween, Alfred
1887
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan…

Avainsanat: , , ,

Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttori
1926
Hämeenlinnan kaupungin vuoden 1926 asemakartta on laadittu Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttorissa. Asemakartta kattaa kaikki vuoteen 1926 mennessä virallisen (keskusta, Kiistala, Kauriala) tai epävirallisen (Myllymäki, Sairio) asemakaavan saaneet…

Avainsanat: , , ,

Arbin, Axel Magnus von
1778
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von…

Avainsanat: , , ,

1907
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen…

Avainsanat: ,

Kiellman, Pehr
1778
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission…

Avainsanat: , , ,

Brunila, Birger
1922
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon…

Avainsanat: , , ,

Ahomaa, P. A.
1923
Kaurialan ensimmäinen asemakaava tilattiin säästäväisesti kaupungin omalta insinööriltä P. A. Ahomaalta. Se hyväksyttiin arkkitehti Birger Brunilan tekemin muutoksin ja vahvistettiin vuonna 1925. Kauriala-nimi kaupunginosalle saatiin paikalla…

Avainsanat: , , ,

1857
Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus…

Avainsanat: , , ,

1878
Geografisk karta öfver Hauho härad i Tavastehus län. Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät,…

Avainsanat: , , ,

1843
Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen,…

Avainsanat: , , ,

Fieandt, Otto Carl von
1810
Geografisk Charta öfver Hattula socken belägen i Tavastehus län, [1800-1820?] on alun perin digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan Helmi - näytteitä Kansalliskirjaston kokoelmista.

Avainsanat: , ,

Hällström, Peter
1799
Vapaaherra Samuel Gustaf Hermelin kustansi Ruotsin maanmittauslaitoksen kartaston Geografiska Kartor öfwer Sverige (1796–1812). Suomalainen Carl Peter Hällström (1774–1836) piirsi Suomen viiden maakunnan kartat vuosina 1798–1799. Kartat on digitoitu…

Avainsanat: ,

Vuoden 1831 suurtulipalon jälkeen kaupunki sai uuden, C. L. Engelin laatiman asemakaavan. Tämän kartan on uuden asemakaavan pohjalta laatinut A. W Zitting. Kartassa näkyvät mm. uudet kadunnimet ruotsin kielellä sekä korttelien numerot ja…

Avainsanat: , ,

Schroderus, Laurentius L.
1600-luku
Hämeenlinnan kaupunki perustettiin vuonna 1639 Hämeen linnan pohjoispuolelle, linnan ja Pyövelinmäen väliselle alueelle, jossa nykyään sijaitsevat Linnankasarmit. Vanhan kaupungin tontit olivat kapeita ja pitkiä. Varsinaisia katuja oli vain yksi, ja…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan tonttikartta vuodelta 1780 on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian toisessa osassa, liite 5.

Avainsanat: , ,

Gyldén, Claes Wilhelm
1841
Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) toimi päämaanmittauskonttorin insinöörinä 1830–1840-luvuilla ja julkaisi tänä aikana kaikkien Suomen silloisten kaupunkien asemakaavat karttasarjana. Alkuperäisten karttojen koko oli n. 51 x 66 cm. Hämeenlinnan kartta…

Avainsanat: , ,

Sevón, J. F
1912
Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja…

Avainsanat: , ,

Lahnaoja, Heikki
2022
Teos esittelee Pyhäjoen Annalan kotiseutumuseon rakennuksia ja esineitä.

Avainsanat: , ,

Kivikoski, Ella
1969

Tiihonen, Paavo
1984

Avainsanat: , , ,

Tiihonen, Paavo
1984
Perheyritys on tunnettu munkkilana, josta sai maakunnan herkullisimpia munkkeja ja muita tuoreita leivonnaisia.

Avainsanat: , , , ,

Tiihonen, Paavo
1984

Avainsanat: , , , ,

Tiihonen, Paavo
1982
Nousiaisten kirjasto siirtyi Kirkonpiirin koululta Nummelle, Henrikin koulun pihapiiriin.

Avainsanat: , ,

Tiihonen, Paavo
1983

Avainsanat: , , ,

Tiihonen, Paavo
1983
Vuodesta 1970 alkaen toiminut päivittäistavarakauppa Koljolassa.

Avainsanat: , , , ,

Tiihonen, Paavo
1982
Aitta

Avainsanat: , , , , , , ,

Tiihonen, Paavo
1982
Aiemmin paikalla olleen Lempisen pariskunnan omakotitalon tilalle kunnassa suunniteltiin kerrostaloa, mutta rivitaloon päädyttiin.

Kuudesta osakkeesta koostuva Kaunela rakennettiin 1970-luvun puolivälissä ja osakkaiksi valikoitui varakkaita…

Avainsanat: , , , ,

Tiihonen, Paavo
1982

Avainsanat: , , ,

Tiihonen, Paavo
1982

Avainsanat: , , ,

2014
Nousiaisten vaakuna on Nousiaisten kunnan tunnus.

Vaakunan aihe viittaa Suomen ja 1200-luvulla rakennetun Nousiaisten kirkon suojeluspyhimykseen Pyhään Henrikiin, joka kuvataan vaakunassa polkemassa piispanistuimeltaan murhaajaansa…

Avainsanat: , ,

Kaunonen, Paula
2019
Nummentien liikekiinteistössä toimivat Nousiaisten kebab pizzeria, Nousten pyörä sekä Nousiaisten kunnan tekninen osasto. Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki seuraavassa rakennuksessa oikealla.

Avainsanat: , , , ,

Kaunonen, Paula
2019

Avainsanat: , , , , ,

Kaunonen, Paula
2019
Kiinteistö Moisiontien risteyksessä toimi aikanaan Postin jakelukeskuksena.
Kerros- ja rivitaloja Nummentiellä ja Torikujalla sekä Koljolantiellä.

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2013
Lukion kirjastotilassa on pieni kokoelma lukiolaisten käyttöön suunnattua aineistoa. Aineisto järjesteltiin uudelleen lukion remontin jälkeen.

Avainsanat: , , , , ,

Tiihonen, Paavo
2010
Falkinkoski on Hirvijoessa.

Kaunonen, Paula
2018
Lehtiniemen torppa ei ole varsinainen museorakennus, vaan se on sisustettu 1920-luvun tyyliseksi kokoontumispaikaksi. Tämän vuoksi siitä jätettiin pois rakennusosia, joista vanhimmat kustavilaisaikaisia (1772–1809).
(Jukka Sainio, 2017)

Rakennus…

Avainsanat: , , ,

Kaunonen, Paula
2012
Lehtiniemen rakennus siirrettiin museoalueelle vuonna 2011, ja se on lahjoitus Kalervo Sainion perikunnalta.

Kuvissa siirron jälkeiset kunnostustyöt meneillään elokuussa 2012.

Avainsanat: , , , ,

Kaunonen, Paula
2012

Avainsanat: , , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2012
Nousiaisten kunnan kuntosali toimi vuosia Kirkkotiellä, Puutyöliike J. Heikkilän omistamissa tiloissa.

Avainsanat: , , , ,

Kaunonen, Paula
2009
Valintatalo (puhekielessä Valtsu) oli suomalainen lähikauppaketju.
Keskon ostettua Suomen Lähikaupan Valintatalon nimi katosi liikkeistä kokonaan yhdessä Siwan nimen kanssa toukokuusta 2016 alkaen ja päättyen huhtikuussa 2017. Liikkeet joko…

Avainsanat: , , ,

Kaunonen, Paula
2011
Kirkonpiirin kirjastotila siirtyi jumppasalin viereen ja tilassa pidettiin myös atk-tunteja.

Avainsanat: , , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: