Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista kaakkoon Kallavedelle päin. Etualalla olevassa kaksikerroksisessa puutalossa aloitti toimintansa Kuopion yhteiskoulu 1892. Kuva otettu kaakkoon Kallavedelle päin. Kuva otettu vuosien 1887 ja 1890 välisenä…
Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista vuosien 1889 ja 1893 välisenä aikana.Etualalla oleva vaalea rakennus on Minna Canthin koti Kanttila. Kuva Schuffertin Jyväskylän kuvaamon kortilla. Kuvattu ilmeisesti samassa yhteydessä, kun valokuvaaja on…
Väinölänniemi oli kaupungin huvielämän keskus. Siellä toimi muun muassa kylpylä, ravintola ja teatteri. Väinölänniemen puistokäytäville suuntasi Minna Canth usein kävelyretkensä. Kertomuksessaan Hanna kirjailija kuljettaa henkilönsä Väinöläniemen…
Minna Canthin koti Kanttila sijaitsi Snellmanin puiston laidalla. Kuvassa puisto 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, puiston luoteiskulmalta kuvattuna. Snellmanin patsas pystytettiin 1886 ja samalla puistokin sai uuden nimen kansallisen merkkimiehen…
Maisema Savilahdesta Harjulaan päin Karl Granitin kuvaamana. Harjulassa sijaitsi kaupungin vaivaistalo, jonne kaikki kaupungin vaivaishoitoon oikeutetut sijoitettiin 1880-luvulla.Julkinen huomio kohdistui Harjulan huonoihin oloihin vuosikymmenen…
Kuopioon saatiin yliopistoon johtava suomenkielinen yhteiskoulu vuonna 1892 toisena Suomessa. Näin myös Savon tytöillä oli mahdollisuus saada korkeampaa jatko-opetusta kotimaakunnassaan suomenkielellä. Koulun perustamisessa oli Minna Canthilla oma…
Kaupungintalo valmistui 1885 kauppatorin varrelle. Rakennus oli keskeinen osa kaupunkikuvaa.Taustalla Puijo. Kuvaaja Karl Granit. Kuvan keskellä samana vuonna valmistunut kaupungintalo.
Kesäkuussa 1891 Kansanvalistusseura järjesti valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat Kuopiossa. Juhla-alue sijaitsi Väinölänniemen kentällä. Minna Canthin kirje Elli-tyttärelle kertoo, että juhlissa kävi 16 000 vierasta. Juhla erinomaisesti…
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…
Kirkonkylän 2.lk koulun pihamaalla 1948. Taustakulissina silloisen majatalon käymälä, yksi pihapiirin kehyksiin kuuluvista neljästä (Selliinan, tohtorilan ja koulun oman lisäksi). Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, ? Laitinen, Maija…
Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piirin vuosikokouksessa Kuopiossa saivat liiton kultaisen ansiomerkin vasemmalta Ilmari Saastamoinen, nimi ei tiedossa, Arttu Laukkanen, Johannes Luhtapuro ja Reino Kauhanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Keiteleen sotainvalidien naisjaoston johtokuntaa ja jäseniä pohtimassa joulujuhlan järjestelykysymyksiä. Vasemmalta Toini Raitala, Laimi Huttunen, Saastamoinen ?, Sohvi Saastamoinen, Toini Juntunen, Maija Hokkanen, ja nimi ei tiedossa. Pielaveden ja…
Tossavanlahti oli aikanaan vilkas kyläyhteisö, jossa oli meijerin ja myllyn lisäksi muun muassa kaksi kauppaa ja kahvila. Kuvassa meijeri ja Osuuskauppa. Kuva Vilho Mikkonen. Vuosiluku ei tiedossa.
Sotien jälkeen polkupyörä oli yleisin kulkuneuvo. Kuvassa nuorten miesten ”kokoontumisajot” Isolla-Aholla. Kuva Viljami Jääskeläinen. Vuosiluku ei tiedossa.
Lossi sai väistyä uuden Vuonamonsalmen sillan valmistuttua syksyllä 1969. Koskisen pojat Harri ja Jyrki ylittävät Vuonamonsalmen viimeisiä kertoja lossilla. Kuva Arvi Koskinen.
Maamiesseurojen yhteinen maatalousneuvoja Albin Väänänen pitämässä kirjanpitokurssia 1920-luvun vaihteessa Seurojentalolla. Vas. Kalle Saastamoinen, kaksi tuntematonta, Emil Ikäläinen, Urho Keränen, Heikki Pulkkinen kahden nimettömän joukossa, Anni…
Kylänohtan viimeiset asukkaat Hermanni ja Tiina Pulkkinen. Hermanni voitti vuoden 1898 maanviljelysnäyttelyssä ensimmäisen palkinnon kärrynpyörien valmistamisessa. Kuva Wellamo Paanasen jäämistö. Vuosiluku ei tiedossa.
AIV-rehun tekoa aloiteltiin Ypykälläkin 1930-luvulla. Tornia korotettiin sitä mukaa, kun se täyttyi. Taustalla näkyy Mustikkamäki. Kuva Aarne Huttunen.
Perunannostotalkoot Lappamäessä 1920-30 -lukujen vaihteessa. Kuvasta tunnistettu Jussi Laukkanen, Saimi Varis, Aili Hujanen ja Sylvi Laukkanen. Kuva Anna Kauhanen.
Pitoemäntiä Jokikorvan Aune Hirviheimon hautajaisissa 1949. Vas. Paavo Hirviheimo tunnistamattoman henkilön sylissä, Toini Pakarinen, Helvi Serguskin, Kerttu Ruuskanen, Vieno Saastamoinen ja Hilja Mikkonen. Kuva Vieno Saastamoinen.
Sunnuntairetkellä Koivusaaressa 1960-luvun alussa. Lapset edessä vas. Heikki ja Mirja Tossavainen, Risto Koskinen, kahvia hörppäämässä Aili ja Mooses Tossavainen, taustalla Tuovi ja Unto Koskinen. Kuva Aili Hakkarainen.
Äitienpäiviä järjestettiin talkoilla kyläläisten voimin. Viinikkalan koululla tarjoilijoiksi olivat päässeet eturivin Mooses Tossavainen, Veikko Saastamoinen, Pauli Kukkonen ja Arvi Koskinen, lisäksi kuvassa eturivissä Kari ja Veli Humalamäki,…
Tossavanlahden Pienviljelijäyhdistyksen talon rakennushanke aloitettiin kevättalvella 1937. Kuvassa Nikolai Paananen ja Arttu Laukkanen tuovat Tähti-hevosella ensimmäisiä tukkeja sahauspaikalle. Kuva Matti Laukkanen.
Vuonamonlahden maisema kaakko-luodesuuntaisine lahtineen ja niemineen on syntynyt jääkauden aikana. Kuva Keiteleen kunnan kokoelmat. Vuosiluku ei tiedossa.
Ensimmäiset uudella Vuonamon koululla järjestetyt äitienpäivät vuonna 1937. Äidit vas. Riikka Laukkanen, Serafia Huttunen, Eeva Jauhiainen, Anna Sohvi Tarvainen, Maria Jauhiainen, Liinu Jauhiainen ja Veera Jääskeläinen. Seuraava rivi vas. Martta…
Vuonamon koulun pitkäaikaiset opettajat Meeri Vesterinen ja Tenho Raatikainen oppilaidensa kanssa vuonna 1964. Takana vas. Rauni Paananen, Aune Nuutinen, Niilo Paananen, Reino Niskanen, Eino Jauhiainen, Seija Jauhiainen, Aarno Kekkonen, Jalmari…
Vuonamon koulun oppilaita vuonna 1939. Eturivi vas. Matti Jääskeläinen, Kauko Huttunen, Tapani Leinonen, Veikko Huttunen, Erkki Kumpulainen, tunnistamaton, Teuvo Laukkanen, Antero Jauhiainen, Antti Lappalainen ja tunnistamaton. Toinen rivi vas. Saimi…
Vuonamon koulukkaita Aholassa vuonna 1934 tai 1935. Eturivi vas. Niilo Jauhiainen, Aarne Jauhiainen, Hilkka Huttunen, Koskisen kaksostytöt Toini ja Taimi, Emil Saastamoinen ja Paavo Jääskeläinen. Keskirivi vas. Aune Paananen, Siiri Jauhiainen, Anni…
Viinikkalan koululaiset ovat juuri tulleet koulun koivukujan siivoustalkoista. Kuva 1950-luvun alkupuolelta. Takana vas. keittäjä Kerttu Sisso, Paavo Hirviheimo, opettaja Annikki Virvatuli-Kaikk, Juhani Tossavainen, Seppo Tossavainen, Toivo Kinnunen,…
Viinikkalan koulun alaluokkalaiset vuonna 1963. Vas. puoleinen pulpettirivi edestä lähtien: Risto Koskinen, Arja Jääskeläinen, Pauli Kinnunen, Seija Saastamoinen, Pirjo Kukkonen, Raija Varis, Matti Tossavainen ja Arja Saastamoinen. Oik. puoleinen…