Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias…
Keisari Nikolai II:n kruunajaisia vietettiin myös Hämeenlinnassa 26.5.1896. Hämeen Sanomat kuvaili juhlamenoja mm. seuraavasti: "H. K. Majesteettinsa kruunajaispäivä toissa päivänä muodostui täälläkin täydelliseksi riemujuhlaksi. Sekä luonto että…
Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus,…
Hämeenlinnan kaupunki osti Raatihuoneen tontin vuonna 1849 ja kunnosti tontilla olleen puurakennuksen väliaikaiseksi Raatihuoneeksi. Lääninarkkitehti Alfred Caween suunnitteli Hämeenlinnan uuden Raatihuoneen, joka valmistui torin etelälaidalle…
Hämeenlinnan raatihuone valmistui vuonna 1888 lääninarkkitehti Alfred Caweenin piirustusten mukaan. Uusrenessanssia edustavassa rakennuksessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari,…
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti oli hankittu nimenomaan raastuvan rakentamista varten lääninkamreeri Nordenswanilta. Samalla paikalla sijainnut puurakennus toimi raatihuoneena vuosia ennen kuin uusi raatihuone valmistui. Ensimmäinen valtuustoaloite…
Suomujoen vesistö on ollut otollinen jokihelmisimpukan kehittymiselle puhtautensa vuoksi. Matti on pyytänyt isänsä kanssa aikanaan nimenomaan Luttojoen ja Suomujoen vesistöissä. Raakkua pyydettiin raakkupihdeillä, jotkut koettivat onneaan haavilla ja…
Helmenpyytäjä kertoo simpukan syntymisestä, simpukkapopulaation leviämisestä ja helmen kehittymisestä. Ylävirassa koirassimpukat laskevat maitinsa alavirrassa olevien naarassimpukoiden hedelmöitettäväksi. Siksi raakkuyhdyskunta saattaa paikoin olla…
Teos on taiteilijakirja. Teos on ulkoasultaan haitarikirja, jossa mustavalkoisia kuvia, runoja ja kurkistusaukkoja. Signeerattu ja numeroitu kpl (51/200).
Metsänhoitoyhdistyksen järjestämässä pystymittauksen koulutustilaisuudessa harjoittelemassa vasemmalta Ilmari Saastamoinen, Veikko Helppolainen, Martti Pulkkinen ja Tapani Tapiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.4.1977.
Pyhän Ramatun doctorin : prowastin ja kirkkoherran Kokkolasta, Andreas Chydeniuxen puhet, Kronobyn mestaus paikalla pidetty, koska kuningaallisen Wasan howi-oikeuden duomion jälkeen, sotamiesten Matthias Hjeltin, Abraham Frodin ja Petter Lindströmin…
Pyhän Henrikin tie on osa valtakunnallista retkeilyreitistöä. Noin 140 kilometrin pituinen kulttuurimatkailu- ja retkeilyreitti on merkitty maastoon reitin tunnuksella, vaeltavan piispan kuvalla varustetuin nauhoin ja opasteviitoin. Pyhän Henrikin…
Kirkon ja koko Suomen keskiaikainen ylpeys on Pyhän Henrikin haudan kalkkikivestä ja messinkilevyistä tehty sarkofagi, monumentaalinen tumbarakennelma. Se on ainutlaatuinen Suomessa eikä samanlaisia ole muissakaan Pohjoismaissa. Sarkofagi asetettiin…
Pohjoispohjalaisen perimätiedon mukaan Pyhäkosken ensimmäinen laskija oli Montta-niminen, pitkä ja tummahipiäinen mies. Hän pelästytti Pyhäkoskella asuneet jättiläiset ja päätti heidän valtakautensa kosken haltijoina.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
