Pukkilan Lainakirjaston ohjesääntö, jossa muun muassa sanotaan (kolmas pykälä): "Samalle henkilölle annetaan yksi teos kerrassaan paitsi poikkeus tiloissa kun kirjastonhoitaja tarpeelliseksi näkee pitkän matkan y.m. tähten lainata useamman mutta ei…
Joensuulaiset kauppiaat M. G. Piipponen, J. Väyrynen, Matti Partanen ja I. Piiroinen olivat anoneet lupaa perustaa osakeyhtiö "Väkijuomain vähittäismyynti osakeyhtiö Joensuussa" ja harjoittaa myyntiä vain yhdessä puodissa Joensuun kaupungissa…
Vanginvartijan ohjeet vuodelta 1877 sisältävät viisi pykälää, joista ensimmäisessä on lueteltu vanginvartijan kahdeksantoista velvollisuutta. Toisessa pykälässä on luettelo asioista, jotka on kielletty vanginvartijoilta. Muut pykälät käsittelevät mm.…
Naarkosken sillan vihkiäisissä vuonna 1985.
Ensimmäisessä kuvassa nauhaa ovat leikkaamassa Esko Pekkarinen (vas.), kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino Saarikko, liikenneministeri Matti Luttinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Yrjö Siltala ja Tie-…
Asko Perttilän ottamia kuvia Naarkosken sillasta rakennusvaiheessa. Silta valmistui vuonna 1985.
Alimmaisessa kuvassa on n. 1940-luvulla tehty, nykyään purettu turbiinikaappi.
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen…
Kirje, jossa Viktor Lönnbohm hyväksytään maanmittari A. Lönnbohmin oppilaaksi.
Uppå derom gjord ansökning och med stöd af § 15 i Kejserliga förordningen om landtmäteri styrelsen i landet med mera af den 15. Maj 1848 varder Lyceisten Viktor Gabriel…
Teos on taiteilijakirja. Pienen pyöreän pahvisen laatikon sisällä on 3 x 261 cm pituinen liuska rullalla. Käsin ladottu, linokuvoita (numeroita ja kirjaimia). Syväpainopaperi, kohopainomenetelmä. Tekijän signeeraama, ex. 2/10.
Teos on taiteilijakirja. Valokuvia, aiheina mm. ihmiskasvot, arkkitehtuuri ja avaruus. Thomas Ruffin haastattelu: Gerald Matt. Teos on painettu sanomalehtipaperille. Liittyy näyttelyyn: Kunsthalle, Wien, 21.5. - 13.9. 2009.
Hämeen sitomo- ja konttorikirjatehdas syntyi vuonna 1909, kun Hattulan konttorikirjatehtaan omistaja V. Elfving ja Hämeenlinnan uuden kirjansitomon omistajat Arvi A. Karisto ja Kusti Laurela yhdistivät liiketoimintansa. Yhtiön tehdas sijaitsi…
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
Nuorisoseuraliikkeen äänenkannattaja Nuori Karjala -lehti julkaisi vuonna 1910 numerot 6, 7 ja 8 nimellä Nyyrikki : Nuoren Karjalan julkaisu.Se sisältää nuorisoseuraliikkeeseen liittyvien artikkeleiden lisäksi::Rafael Engelbergin Suomen huoli…
Nuorisoseuraliikkeen äänenkannattaja Nuori Karjala -lehti julkaisi vuonna 1909 numeron 6 nimellä Nyyrikki : Nuoren Karjalan kevätlehti. Se sisältää mm. tietoa Pohjois-Karjalan Nuorisoseuran vaiheista vuosilta 1894-1909 sekä Pohjois-Karjalaan…
Nyyrikki on Suomen vanhin ja ainoa edelleen ilmestyvä kaunokirjallinen viikkolehti. Lehden perusti 1904 paremmin Kalevan isänä tunnettu Juho Raappana, jonka pontimena olivat isänmaalliset tavoitteet: rahvasta tulisi opettaa lukemaan…
Digitoitu dokumentti on keskikokoinen kellanruskeakantinen ruutulehtiö. Se sisältää novellikäsikirjoituksia sekä luonnoksia novelleiksi. Kirjeet on kertomus vääpeli Sohjusta, joka on kirjeenvaihdossa Kirje-Kaarinan kanssa. Sohju epäilee, että hän…
Digitoitu dokumentti on ruskehtava ruudullinen taskulehtiö, joka on kirjoitettu sekä lyijy- että kosmoskynällä. Lehtiö sisältää novellien käsikirjoituksia kokoelmasta Nykyaikaa (Otava 1942). Novellissa Vanki hevoskersantti Tannertöminä odottaa…
Lukijalle-kirjoitus Kasimir ja Eino Leinon julkaiseman Nykyaika-lehden näytenumerosta. Kirjoituksessa kuvaillaan veljesten hyvin laajaa ja kunnianhimoista tavoitetta tuoda esille kotimaan keskeisimmät ilmiöt kaikilta aloilta ja johdattaa lukija myös…
Nuuttilan pihalla kesällä 1934 istuvat Lyydia Nuuttila (vas.), Alli Nuuttila, Katri Perttilä, (etunimi ei tiedossa) Heikkilä, Eino Perttilä, (etunimi ei tiedossa) Heikkilä ja Eemil Nuuttila.
Julkaisu sisältää Nurmeksen maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymän ja Kuopion lääninhallituksen vahvistaman palojärjestyksen sekä vuonna 1933 säädetyn palolain ja palosäännön.
Männyn juurista valmistettiin juuriköyttä nuotan vetoköydeksi. Juuriköysi oli pehmeää ja kevyttä verrattuna Norjasta tuotuun karkeaan hamppuköyteen. Nuottaus oli jokapäiväistä puuhaa Inga Vallen kotona Sikovuonossa. Nuottaukseen osallistui koko…
Sotien jälkeen polkupyörä oli yleisin kulkuneuvo. Kuvassa nuorten miesten ”kokoontumisajot” Isolla-Aholla. Kuva Viljami Jääskeläinen. Vuosiluku ei tiedossa.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
