Aineistot (yhteensä 585)

  • Avainsanat: Hämeenlinna

Sevón, J. F
1912
Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja…

Avainsanat: , ,

Gyldén, Claes Wilhelm
1841
Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) toimi päämaanmittauskonttorin insinöörinä 1830–1840-luvuilla ja julkaisi tänä aikana kaikkien Suomen silloisten kaupunkien asemakaavat karttasarjana. Alkuperäisten karttojen koko oli n. 51 x 66 cm. Hämeenlinnan kartta…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan tonttikartta vuodelta 1780 on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian toisessa osassa, liite 5.

Avainsanat: , ,

Schroderus, Laurentius L.
1600-luku
Hämeenlinnan kaupunki perustettiin vuonna 1639 Hämeen linnan pohjoispuolelle, linnan ja Pyövelinmäen väliselle alueelle, jossa nykyään sijaitsevat Linnankasarmit. Vanhan kaupungin tontit olivat kapeita ja pitkiä. Varsinaisia katuja oli vain yksi, ja…

Avainsanat: , ,

Vuoden 1831 suurtulipalon jälkeen kaupunki sai uuden, C. L. Engelin laatiman asemakaavan. Tämän kartan on uuden asemakaavan pohjalta laatinut A. W Zitting. Kartassa näkyvät mm. uudet kadunnimet ruotsin kielellä sekä korttelien numerot ja…

Avainsanat: , ,

1857
Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus…

Avainsanat: , , ,

Ahomaa, P. A.
1923
Kaurialan ensimmäinen asemakaava tilattiin säästäväisesti kaupungin omalta insinööriltä P. A. Ahomaalta. Se hyväksyttiin arkkitehti Birger Brunilan tekemin muutoksin ja vahvistettiin vuonna 1925. Kauriala-nimi kaupunginosalle saatiin paikalla…

Avainsanat: , , ,

Brunila, Birger
1922
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon…

Avainsanat: , , ,

Kiellman, Pehr
1778
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission…

Avainsanat: , , ,

1907
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen…

Avainsanat: ,

Arbin, Axel Magnus von
1778
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von…

Avainsanat: , , ,

Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttori
1926
Hämeenlinnan kaupungin vuoden 1926 asemakartta on laadittu Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttorissa. Asemakartta kattaa kaikki vuoteen 1926 mennessä virallisen (keskusta, Kiistala, Kauriala) tai epävirallisen (Myllymäki, Sairio) asemakaavan saaneet…

Avainsanat: , , ,

Caween, Alfred
1887
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan…

Avainsanat: , , ,

Wilenius, Georg
1872
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi…

Avainsanat: , , , ,

1892
Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim.…

Avainsanat: , , ,

Gustafsson, C. J. E.
1845
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös…

Avainsanat: , , ,

Engel, Carl Ludvig
1832
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli…

Avainsanat: , , ,

1926
Julkaisussa Hämeenlinnan kaupungin, Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan maalaiskunnan asettama toimikunta kannattaa maatalouskorkeakoulun sijoittamista Karlbergin kartanon alueelle Hämeenlinnaan. Perusteluiden mukaan sijaintia maaseudulla puolsivat…

Avainsanat: , , ,

Manner, Viktor
1907
Tarkastusten toimittaminen "käsityöhuoneissa" kuului Hämeenlinnassa vuonna 1880 perustetun terveydenhoitolautakunnan tehtäviin. Kaupunginlääkäri Viktor Mannerin kirjoittama tarkastuskertomus kattaa kymmenvuotiskauden 1896–1905, jolloin Hämeenlinnan…

Avainsanat: , ,

1930
Hämeenlinnaan oli perustettu ensimmäinen säästöpankki jo vuonna 1846. Kaupungin suomenmielisten keskuudessa oltiin kuitenkin 1900-luvun alkuvuosina hyvin tyytymättömiä pankin toimintaan ja katsottiin, että etenkin Suomalaisen puolueen jäsenten oli…

Avainsanat: , ,

Vartia, Verneri
1926
Hämeenlinnaan perustettiin ensimmäinen säästöpankki vuonna 1846. Pankin nimi oli aluksi Hämeenlinnan kaupungin säästökassa, myöhemmin säästöpankki. Tämä historiikki keskittyy lähinnä vuosien 1900–1924 tapahtumiin, sillä pankin historiasta oli…

Avainsanat: , ,

Kahila, Esa
1938
Vanhassa Hämeenlinnassa oli vuonna 1738 vain pari suutaria, pari räätäliä, seppä ja muutama pellavakankuri. Käsityöläisten määrä alkoi lisääntyä 1700-luvun loppupuolella, kun kaupunki oli siirretty uudelle paikalleen Niementaustan mäelle. Myös…

Avainsanat: ,

1931
Hämeenlinnan viides ja viimeinen osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1931, jolloin edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta. Tässä kalenterissa ei enää luetella kaupungin taloja omistajatietoineen niin kuin kaikissa aikaisemmissa…

Avainsanat: , , ,

1915
Hämeenlinnan kolmas (esipuheen mukaan toinen) osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1915. Edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut tällä kertaa vain kaksi vuotta. Kalenterin alussa on jälleen luettelo kaupungin taloista ja talonomistajista sekä…

Avainsanat: , , ,

Böök, A. Th.
1927
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök toimi aktiivisesti muuallakin kuin kouluelämässä. Matkaoppaan kirjoittaminen osoittaa, että hän oli kiinnostunut myös kaupungin matkailuolojen kehittämisestä. Erityisesti…

Avainsanat: , , , ,

1939
Hämeenlinnan kaupunki vietti vuonna 1939 perustamisensa 300-vuotisjuhlaa. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys järjesti saman vuoden kesäkuussa kahdeksanpäiväiset messut, joilla kaikki paikkakunnan ”huomatuimmat” liikkeet esittelivät…

Avainsanat: , , ,

Hämeenlinnan matkailijayhdistys, toimittaja
1915
Vuonna 1915 ilmestyneen Hämeenlinnan matkaoppaan loppuosassa on kuvaus Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuvasta laivareitistä, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiö
1926
Vuoteen 1926 tultaessa telefooni-osakeyhtiö oli muuttunut puhelinosakeyhtiöksi ja puhelinnumeroiden määrä Hämeenlinnan kaupungissa oli lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli kahdella sadalla. Varattuja puhelinnumeroita oli 672 tämän puhelinluettelon…

Avainsanat: , ,

Hämeen-Anttila, Väinö
1911
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teos alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu vanhan kaupungin ajoista 1600-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen…

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

1923
Hämeenlinnan neljäs osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1923. Esipuheen mukaan kalenteri on kuitenkin vasta kaupungin kolmas osoitekalenteri. Edellisen kalenterin ilmestymisestä (v. 1915) oli kulunut kahdeksan vuotta, ja julkaisijat viittaavatkin…

Avainsanat: , , , ,

Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan haaraosasto Yleisen autoliiton Hämeenlinnan seudun osaston avustamana
1934
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan haaraosasto Yleisen autoliiton Hämeenlinnan seudun osaston avustamana julkaisi vuonna 1934 matkaoppaan Hämeenlinnasta ympäristöineen. Opas esittelee runsaiden kuvien kera kaupungin ja ympäröivän maaseudun…

Avainsanat: , , , ,

1915
Turistföreningen i Finland julkaisi vuonna 1915 matkaoppaan, joka sisältää seitsemän reittiehdotusta Suomessa matkaileville. Reitteihin 5 ja 6 sisältyy käynti myös Hämeenlinnan kaupungissa, jossa kehotetaan tutustumaan erityisesti Kaupunginpuistoon…

Avainsanat: , ,

K. G. Wilenius makkaratehdas
Vuonna 1889 perustetun K. G. Wileniuksen makkaratehtaan tuoteluettelossa on monenlaisia makkaroita ja lihatuotteita, jotka tehdas valmisti noudattaen lihan käsittelyssä "mitä ankarinta puhtautta". Wilenius kuoli vuonna 1912, jonka jälkeen hänen…

Avainsanat: , ,

T:mi Mikko Kaloinen
1943
Pienimuotoisesta sahaustoiminnasta vuonna 1907 aloittaneen tuuloslaisen Mikko Kaloisen (1885–1949) liiketoiminta kattoi lopulta kolme sahaa ja puutavaratehtaan. Kaloisen puutavaravarasto, höyläämö ja laatikkotehdas toimi Hämeenlinnassa. Liikkeen…

Avainsanat: , , ,

Pohjola-Koitto Oy
1942
Tunnettu viipurilainen makeistehdas Pohjola-Koitto siirsi toimintansa Hämeenlinnaan talvisodan alettua. Vuoden 1942 hinnastossa esitellään tehtaan makeisvalikoima karamelleista suklaarasioihin. Hinnat ovat Kansanhuoltoministeriön määräämiä.

Avainsanat: , , , ,

Rakennusmestari Hilpi Kummilan rakennusliike ja sementtivalimo
Rakennusmestari Hilpi Kummila siirsi Terijoen liikkeensä Hämeenlinnaan vuonna 1924. Kummilan sementtivalimotuotteisiin kuului enimmäkseen erilaisia betoniputkia, mutta myös mm. kukkamaljakoita ja portinpylväitä oli tarjolla. Liikkeeseen kuuluivat…

Avainsanat: , , , ,

Aro & Railo puunjalostusliike
1931
Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.

Avainsanat: , , , ,

Kultakeskus oy
1939
Vuonna 1918 perustettu osakeyhtiö Kultakeskus valmisti kaikenlaisia hopea- ja uushopeaesineitä.

Avainsanat: , , ,

Oy. Kotelo
1941
Hämeenlinnalainen osakeyhtiö Kotelo perustettiin vuonna 1921. Liikkeen toimitusjohtaja Toivo Kuusela siirtyi osakeyhtiöön Arvi A. Kariston kirjekuoritehtaan johtajan paikalta. Kotelo oy valmisti 1920–1940-luvuilla erilaisia pahvikoteloita mm.…

Avainsanat: , , ,

V. Heinäsen koneellinen kiviveistämö
1905 1909 1920 1928
Viktor (Vihtori) Heinäsen kiviveistämö toimi Hämeenlinnassa vuosina 1897–1937. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Heinäsen kiviveistämön hintaluettelot myös vuosilta 1909 ja 1920 sekä kaksiosainen luettelo vuodelta 1928.

Avainsanat: , , ,

F. Sarkin kiviveistämö
1927
Kivenhakkaaja Frans Verner Sarkki perusti kiviveistämön Hämeenlinnaan vuonna 1923. Sarkki valmisti hautakiviä joko oman mallistonsa mukaan tai asiakkaan piirustuksista. Sarkin kiviveistämö sijaitsi osoitteessa Turuntie 20.

Avainsanat: , , ,

Hämeenlinnan Verkatehdas Oy
1938-1939
Hämeenlinnan verkatehtaan valmistamien puku- ja kappakankaiden, sheviottien ja diagonaalien ym. kankaiden hintaluettelo tuli voimaan tammikuun 17. päivänä 1938. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Verkatehtaan hintaluettelo myös…

Avainsanat: , , , ,

L. A. Lönnrotin kello- ja sormuskauppa
1912
Kelloseppä Leonard Albinus Lönnrot (1865–1944) perusti kello- ja sormuskaupan Hämeenlinnaan vuonna 1894. Liike menestyi hyvin, ja vuonna 1912 sillä oli päämyymälä torin varrella ja sivumyymälä Raatihuoneenkadulla numerossa 36, Kirkkopuiston kohdalla.…

Avainsanat: , , , ,

Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osasto
1939
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimittama matkaopas 1930-luvun lopulta esittelee kaupungin historiaa ja nähtävyyksiä runsaan kuvituksen kera. Arkkitehtuuri ja merkittävät rakennukset ovat erityisesti esillä. Aulanko oli…

Avainsanat: , , , , ,

Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiö
1915
Vuonna 1915 ilmestynyt Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä. Luettelon ilmestyessä Hämeenlinnan kaupungissa oli käytössä jo 465 puhelinnumeroa.…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan matkailijayhdistys (toim.)
1915
Hämeenlinnan vanhimman matkaoppaan toimitti Hämeenlinnan matkailijayhdistys ja kustansi Arvi A. Karisto osakeyhtiö vuonna 1915. Oppaan alkuosa sisältää melko laajan katsauksen Hämeenlinnan kaupungin historiaan. Sen jälkeen esitellään matkailijoille…

Avainsanat: , , , ,

Lindeqvist, K. O.
1928
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiö
1936
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan telefoniyhtiö
1891
Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo vuodelta 1891 sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä numerojärjestyksessä että aakkosjärjestyksessä. Luettelossa on 103 puhelinnumeroa, ja lisäksi luetteloon on painettu valmiiksi numerot kymmenelle…

Avainsanat: , ,

1902
Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon,…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: