Aineistot (yhteensä 386)

  • Avainsanat: rakennukset

Ent. Kärkkäisen talo. Keiteleen kahvila ja matkustajakoti. Sijaintipaikka oli nykyisen (1976) Nilakan torin eteläreunalla. Aikoinaan se on ollut kaupparakennus ja kahvipaikkakin. Viimeksi siinä oli Tenhun veljesten kauppa. Eräänä yönä se syttyi…

Oikealla Johannes Tossavaisen kauppa Pikonmäen suunnasta. Taaempana kunnantalo. Vuosiluku ei tiedossa.

Keiteleen kirkonkylän omakotitaloja lokakuussa 1973.

Keiteleen kirkonkylän keskustan rantanäkymä vuodelta 1904. Lossiväylän tien vasemmalla puolella nahkurinverstasrakennukset, taempana vasemmalla kunnan vilja-aitat. Tien oikealla puolella Puutikkala ja siitä oikealla kansakoulurakennus.

Keiteleen Liikekeskus Oy:n uusi liikerakennus sisältää postin, kukkakaupan, baarin, valintamyymälän sekä asusteliikkeen. Talo valmistui viime kesäkuussa ja on suurin yksityinen liikerakennus Keiteleellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.10.1975.

Keiteleen liikerakennuksen rakentaminen 1975. Keskellä liikennetarkastaja Ahti Leino, postinhoitaja Kaija Väisänen, toimitusjohtaja Mikko Kinnunen sekä vasemmalla Anja Kinnunen ja postiautonkuljettaja Aimo Timonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa …

Keiteleen sosiaalidemokraattien työväenyhdistyksen talo. Valmistunut 1947. Talossa oli elokuvateatteri. Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Teos: Onni Hyvönen, Pohjois-Savon työväentalot 1988.

Taksiasema. Vasemmalta Laila Raatikainen, Hannu Hytönen ja Unto Härkin.

Kirkonkylässä sijaitseva Keski-Mäkelän talo, jossa sijaitsi kunnantalo vuosina 1939-1965. Talo on myöhemmin toiminut mm. päiväkotina.

1930-luku
Hämeenlinnan keskustan mittavia rakennushankkeita 1920–1930-lukujen vaihteessa olivat mm. Kariston kustannusliikkeen uusi toimitalo, suojeluskuntatalo Hämeen Suoja sekä Paavonkulman viisikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Myös keskustan kouluoloja…

Näkymä järvelle päin. Säästöpankin edustalla Yrjö Vuorelan ”kupla”. Kuva Foto Jänis Kuopio.

Keskustan näkymää. Vasemmalla entinen Tossavaisen kauppa, ylempänä taksikoppi, oikealla ravintola ja apteekki ja takana kirkko. Vuosiluku ei tiedossa.

”Pirtola”, Kirja-Käsityö. Vuosiluku ei tiedossa.

Kanteleella sijainneen Kirkkotien navetan edessä ovat Anna Jaakkola (vas.), Laila Ahola ja Anna-Liisa Rentola (Laakso).
Kuva on otettu n. 1940-luvun alussa.

1923
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta…

Osuusmeijeri Pukkilan Kirkonkylässä.
Ilmakuvan oikeassa reunassa ovat meijerin rakennukset, yläreunassa on Kirkonkylän koulu ja vasemmalla Osuuspankin vanha talo.
Värivalokuvat, jossa näkyvät muun muassa meijerin rakennukset, ovat vuodelta 2014.…

Kirkonkylän näkymää. Vuosiluku ei tiedossa.

Pukkilan Kirkonkylässä sijainneita rakennuksia. Ensimmäisessä kuvassa on Virmolan talo ja toisesa Aromaan talo.

Ensimmäisessä kuvassa ovat Viljam (Viljami) ja Silja Vuorio (vas,) perheineen sekä Emma (Emilia) Riihimäki (2. oik.).

Kuvissa näkyy 1950-luvulla palanut Knuuttilan talo.

Kumpuniemi Eemil ja Elli Kärkkäinen. Näkymä Kumpusjärveltä elokuu 1970.

1900
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi…

Kunnantalo koivujen keskellä. Kunnantalo valmistui 1961. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.10.1971.

Kunnanvirasto. Vuosiluku ei tiedossa.

1915
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan…

1884
Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa…

1877
Arkkitehti Alfred Caweenin suunnitteleman yleisen kylpylaitoksen pohjapiirustus on vuodelta 1877. Laitoksen rakentamisesta ei ole varmaa tietoa, mutta kysymyksessä voisi olla keväällä 1878 Hämeensaaressa avattu kylpylaitos, jonka avaamisesta…

1920-luku
Lammin ensimmäinen lääkäritalo rakennettiin 1920-luvun alussa "Niipalan notkon takana olevalle kummulle". Talossa oli sekä kunnanlääkärin vastaanotto että lääkärin asunto. Lammin kunnanlääkärinä 1920-luvulla toimi A. K. Vuori ja hänen jälkeensä yli…

1900-luku (vuosikymmen)
Lammin keskiaikaisen kirkon vieressä, Hämeentien ja Mommilantien risteyksessä, oli kirkonkylän kaupallinen keskus jo 1900-luvun alkuvuosina. Kirkko jää kuva-alueen ulkopuolelle vasemmalle ja oikealle kaartuu Hämeenlinnan suuntaan vievä tie. Suoraan…

1927
Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö.…

1888
Kun vaivaistalohanketta Lammilla pohdittiin, arvioitiin että Lammilla tarvittaisiin 75 hoitopaikkaa, joista 13 mielisairaille. Vaivaistalo päätettiin rakentaa vuonna 1887 ja laatia samalla vaivaishoidon ohjesääntö. Ensimmäinen mielisairasosasto,…

Ensimmäisessä kuvassa ovat Esko Seppälä (vas.), Martti Kuosa, Risto Sihlman ja Åke Forsström.
Toisessa kuvassa ovat William Greijula (vas. takana), Liisa Kareoja, Tyyne Greijula, Eila Seppälä (vas. edessä) ja Anneli Seppälä.
Kuvat on otettu n.…

1950-luku
Lattianäkymä (1_55 Honkajoki). Jonkin rakennuksen sisälattia. Tehty paksuista hirsistä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1878
Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa.…

1852
Carl Sven Lind rakennutti vuonna 1852 hirrestä värjäämön aivan Vanajaveden partaalle. Lindin värjäämö oli rannassa Itäisen Bulevardikadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) varrella. Sillan luota, tontilta 62 paloi toukokuussa 1851 Nystedtin värjäämö.…

1950-luku
Luhtiaitan parvi (1_51 Honkajoki). Kuva otettu seinän suuntaisesti. Oikealla seinä, vasemmalla kaiteen yli näkyy pihapuun oksia. Todennäköisesti kuvan 1_48 aitan parvi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Luhtiaitta (1_48 Honkajoki). Hirsirakenteinen. Alakerroksessa kaksi ovea, vasemmalla rappuset yläkerroksen parvelle. Ks. myös kuva 1_51. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Luhtiaitta ja liiteri (1_231 Honkajoki). Yhtenäinen ulkorakennus. Oikea puoli hirsirakenteinen luhtiaitta, vasen puoli lautavuorattu, mahdollisesti puuliiteri. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Luhtiaitta ja toinen aitta (1_17 Honkajoki). Kaksi aittarakennusta kiinni toisissaan. Kummassakin pärekatot. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1941
Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.

1915
Työväen asunto-osakeyhtiö Alku perustettiin vuonna 1892 Kasarmikadun varrelle, Pohjoisen Niittykadun ja Koulukadun välissä olevalle tontille. Arkkitehti Henrik Helin suunnitteli tontille neljä puista asuintaloa, joihin tuli yhteensä kaksikymmentä…

Maatalousnaisten kioski lähellä kirkkoa maantien varressa (3_7 Honkajoki, Kirkonkylä). Toiminta tässä kioskissa loppui 1940-luvulla. Kioskin myyjä luukulla ja terassilla kolme henkilöä. Henkilöt tuntemattomia. Kuva otettu mahdollisesti 1940-luvulla.

1942-03-06
Maire Majakallio lottakurssilla Orimattilassa 6.3.1942.
Ensimmäisessä kuvassa Maire on kolmannessa rivissä, uloimpana vasemmalla. Muut tunnistamatta.
Toisessa kuvassa on kurssitalo. Talon nimeksi on valokuva-albumiin kirjoitettu "Orimattilan…

1950-luku
Majakangas (1_79 Honkajoki, Pukarankylä). Alunperin Lahdenperän torppa. Toinen puoli talosta rakennettu 1820-30-luvulla, myöhemmin laajennettu toisen ikkunan osalla. Hirret kannettu miesvoimin Karvianjoen varresta Hulluniemestä. Kuva otettu talon…

1950-luku
Majakangas (1_80 Honkajoki, Pukarankylä). Alunperin Lahdenperän torppa. Oven puoleinen osa talosta rakennettu 1820-30-luvulla, myöhemmin laajennettu toisen ikkunan osalla. Hirret kannettu miesvoimin Karvianjoen varresta Hulluniemestä. Kuva otettu…

1950-luku
Majakangas (1_81 Honkajoki, Pukarankylä). Alunperin Lahdenperän torppa. Toinen puoli talosta rakennettu 1820-30-luvulla, myöhemmin laajennettu toisen ikkunan osalla. Hirret kannettu miesvoimin Karvianjoen varresta Hulluniemestä. Kuva otettu talon…
 
Koneluettavat metatiedot: