Aineistot (yhteensä 10744)

1928
Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.

Artikkeli on…

1933
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…

1936
"Kun Kajaanin kaupunki 1651 perustettiin, oli se todellisuudessa kaupungin nimeä kantava maalaiskylä, jonka vähälukuiset asukkaat elättivät itseään maanviljelyksellä ja karjanhoidolla."

G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin…

1931
Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

1943
Kajaanin kaupungin tontteja ja niiden omistajia vuodelta 1729. Artikkelin lopussa on lueteltu tonttien lukumääriä 1729-1820.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.

[193?]
1700-luvulla Kajaanissa asuneita henkilöitä, joilla oli suomalainen nimi.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.

1942
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…

1909
Kajaanin vanhan kansankirjaston ja lukusalin käyttösäännöt vuodelta 1909.

Säännöt on valtuuston pöytäkirjasta päiväykseltä 27.4.1909 todistanut hyväksytyiksi ja oikein jäljennetyiksi M. Vartiainen.

1934
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…

1940
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…

Eino Leinon runoja, joissa esiintyy Kajaani paikkakuntana tai kajaanilaisia paikkoja.

Avainsanat: , ,

[1912?]
Matkaopas Kajaanista vuodelta 1912. Turisteille esitellään siinä kaupungin historiaa, linnan raunioita ja muita nähtävyyksiä, sekä neuvotaan matkustamista, majoittumista ja muita palveluita koskevia käytännön asioita. Esite sisältää myös vanhoja…

Jauhiaisen kaivuri avaamassa ensimmäisiä talojohtoja Keiteleen vesijohtoverkostoon. Osuuskassa ja Shell-huoltamo ilmeisesti saavat ensimmäisinä veden Keiteleen vesijohdosta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.8.1967.

1900-luku
Kaivosmiehiä Amerikassa. Birger Haanpää, Pentti Haanpään setä, on seitsemäs vasemmalta.

1948
Talviset hiihtokilpailut kuuluivat niin koulujen kuin lastentarhojenkin ohjelmaan Hämeenlinnassa. Kuvassa on Kaivokadun lastentarhan tyttöjen sarjan osallistujia vuodelta 1948. Taustalla pojat odottavat vuoroaan. Lastentarhojen omissa…

1948
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy…

1930-luku
Hämeenlinnan ensimmäinen kunnallinen lastentarha syntyi, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämä kansanlastentarha luovutettiin kaupungin hoidettavaksi syksyllä 1928. Aluksi tilat vuokrattiin Kaurialasta kamreeri E. A. Koposen omistamasta…

Pukkilan suojeluskunnan pöytäkirjanote, joka koskee "vapaussodassa kaatuneen Jalmari Kaitokankaan ja Virossa kaatuneen Yrjö Knuuttilan haudalle pystytettävän sankaripatsaan paljastusjuhlaa". Juhla pidettiin toukokuussa 1921. Hautausmaalla vuonna 1928…

1932
Artikkeli Suomen nälkävuosien 1866-1868 oloista Kainuussa sekä ulosottojen määrät kunnittain noina vuosina.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.

1983
Teos on taiteilijakirja. Teos on kääntökirja. Painos 180 numeroitua kappaletta (151/180).

Avainsanat:

1878
Päijänne-lehdessä 29.3.1878 nimimerkillä Teppo & Co. ilmestynyt pääosin Minna Canthin laatima lyhyt ilmoitusluontoinen kirjoitus, jossa oiotaan Keski-Suomi-lehden antamia tietoja tulevasta Weilin&Göösin kustantamasta kirjasta.

1961-11-01
Satakunnan Kansa -lehdessä 1.11.1961 julkaistu murrepakina.

Kuvasta tunnistettu eturivistä toisena Suoma Peltonen (Hyrylä), neljäntenä Maria Aalto ja keskirivistä vasemmalta Hanna Arvila ja toisena Laura Arvila.

2004
Kahvinjauhatusruuhi (4_393 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 393. Puinen uurna ja pyörä, joilla "pienitään kahvinpöönät".

1906
Mummi Iida-äidin sylissä 1906 Rautilassa. Oikealla Juho Kartio ja edessä laivan emäntiä kahvivieraineen.

Avainsanat:

Pariskunta kuvattu 1900-luvun alussa. Taustalla Nakkilan vanha kirkko.

Kahvi-baarin johtokunta vasemmalta oikealle: Matti Paananen, Laimi Paananen, baarin emäntä Kerttu Niskanen, puh.joht. Vellamo Paananen, Irja Luolasuo sihteeri ja Juha Koikkalainen.

Avainsanat: ,

1950-luku
Kahdenistuttava keinutuoli (1_217 Honkajoki). Puusta tehty, leveänmallinen. Väriltään vaalea. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1882
G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz…

Henkikirjoitus- ja elinkeinotutkimus-kaavakkeita vastaanottamassa Oiva Saastamoinen. Anja Koljonen luovuttamassa papereitaan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.1.1976.

Avainsanat: , ,

Ruhan kurvissa kaatunut auto. Kuorma-auton lastina on saattanut olla suolaa tai apulantaa.

Kaatuneitten muistopäivä 1969. Seppelettä laskemassa kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja maanviljelijä Arvi Vesterinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.5.1969.

Kaatuneitten muistomerkki 1966. 1939-44 kaatuneiden muistoksi pystytetty, suunnittelija Ilmari Virkkala.

Kaatuneiden muistopäivä. Kunnan, seurakunnan ja kansalaisjärjestöjen seppeleen sankariristille laskivat Aarne Saastamoinen ja Yrjö Vuorela. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.5.1971.

1897
Surunvalittelusähke Emilie ja Kaarlo Bergbomilta Elli Canthille. Minna Canthin siunaustilaisuudesta 15. toukokuuta 1897 muodostui vaikuttava kansanjuhla. Sähke on lähetty heti Minna Canthin kuoleman jälkeen.
 
Koneluettavat metatiedot: