Pyhän Henrikin tie on osa valtakunnallista retkeilyreitistöä. Noin 140 kilometrin pituinen kulttuurimatkailu- ja retkeilyreitti on merkitty maastoon reitin tunnuksella, vaeltavan piispan kuvalla varustetuin nauhoin ja opasteviitoin. Pyhän Henrikin…
Pyhän Ramatun doctorin : prowastin ja kirkkoherran Kokkolasta, Andreas Chydeniuxen puhet, Kronobyn mestaus paikalla pidetty, koska kuningaallisen Wasan howi-oikeuden duomion jälkeen, sotamiesten Matthias Hjeltin, Abraham Frodin ja Petter Lindströmin…
Metsänhoitoyhdistyksen järjestämässä pystymittauksen koulutustilaisuudessa harjoittelemassa vasemmalta Ilmari Saastamoinen, Veikko Helppolainen, Martti Pulkkinen ja Tapani Tapiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.4.1977.
Teos on taiteilijakirja. Teos on ulkoasultaan haitarikirja, jossa mustavalkoisia kuvia, runoja ja kurkistusaukkoja. Signeerattu ja numeroitu kpl (51/200).
Helmenpyytäjä kertoo simpukan syntymisestä, simpukkapopulaation leviämisestä ja helmen kehittymisestä. Ylävirassa koirassimpukat laskevat maitinsa alavirrassa olevien naarassimpukoiden hedelmöitettäväksi. Siksi raakkuyhdyskunta saattaa paikoin olla…
Suomujoen vesistö on ollut otollinen jokihelmisimpukan kehittymiselle puhtautensa vuoksi. Matti on pyytänyt isänsä kanssa aikanaan nimenomaan Luttojoen ja Suomujoen vesistöissä. Raakkua pyydettiin raakkupihdeillä, jotkut koettivat onneaan haavilla ja…
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti oli hankittu nimenomaan raastuvan rakentamista varten lääninkamreeri Nordenswanilta. Samalla paikalla sijainnut puurakennus toimi raatihuoneena vuosia ennen kuin uusi raatihuone valmistui. Ensimmäinen valtuustoaloite…
Hämeenlinnan raatihuone valmistui vuonna 1888 lääninarkkitehti Alfred Caweenin piirustusten mukaan. Uusrenessanssia edustavassa rakennuksessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari,…
Hämeenlinnan kaupunki osti Raatihuoneen tontin vuonna 1849 ja kunnosti tontilla olleen puurakennuksen väliaikaiseksi Raatihuoneeksi. Lääninarkkitehti Alfred Caween suunnitteli Hämeenlinnan uuden Raatihuoneen, joka valmistui torin etelälaidalle…
Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus,…
Keisari Nikolai II:n kruunajaisia vietettiin myös Hämeenlinnassa 26.5.1896. Hämeen Sanomat kuvaili juhlamenoja mm. seuraavasti: "H. K. Majesteettinsa kruunajaispäivä toissa päivänä muodostui täälläkin täydelliseksi riemujuhlaksi. Sekä luonto että…
Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias…
Keiteleen palokunta sai radiolaitteet. Tukiaseman kytkentätyössä korjausmestari Olli Smeds Kuopion palokunnasta (kesk.), vasemmalla palopäällikkö Turiigin ja oikealla v.t. palopäällikkö Häkkinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.12.1975.
Pappi lähti kylästelemään Rahajärvelle, kun tiesi että siellä asui yksinäinen naisihminen. Kun ilta koitti niin Rahakaija lupasi lähteä viemään papin porokyydillä Inariin, kun oli itselläkin asiaa sinne. Hän pakkasi kuitenkin mukaan laavun, makaukset…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
