Aineistot (yhteensä 595)

  • Aihe on tarkasti "Hämeenlinna"

1900-luku (vuosikymmen)
Karlbergin kartanon ympärillä oleva edustapuisto rajautui pohjoisen puolella saunarakennukseen ja sähkölaitokseen sekä siihen liittyneisiin rakennelmiin. Eversti Standertskjöld oli innostunut kaikista uusista keksinnöistä. Niinpä hän rakennutti…

1910-luku
Hämeen linna ei ollut auki matkailijoille 1900-luvun alkupuolella, vaikka se kaupungin matkaoppaissa nähtävyyteenä mainitaankin. Vuonna 1915 ilmestyneessä Hämeenlinnan matkaoppassa puhutaan Ruunuporin eli Tavastborgin linnasta ja esitellään linnan…

1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston henkilökuntaan kuuluivat vuonna 1934 vanhempi kirjastoapaulainen Sofia Purhonen, kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti, nuorempi kirjastoapulainen Anni Saarto ja ylimääräinen apulainen Soini Mujo. Kuvasta puuttuvat…

1923
Venäläinen sotilaskirkko valmistui Pikkutorille Turuntien päähän vuonna 1900. Kirkko korkeine torneineen edusti ajan ortodoksiselle kirkkoarkkitehtuurille tyypillistä bysanttilaisvaikutteista rakennustapaa. Vaikka uusi kirkko oli kaunis ja arvokas,…

1923
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko ehti seistä paikallaan Pikkutorin keskellä vain parikymmentä vuotta, ennen kuin sen aika Venäjän vallan muistomerkkinä oli ohi. Rakennus oli itsenäistymisen jälkeen kirkollis- ja opetusministeriön omistuksessa.…

1950-luku
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen vuonna 1924. Myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto toimi saman talon yläkerrassa vuosina 1926-1977. Kaupunginkirjastossa 1950-luku oli…

1920-luku
Kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli Aulangon puistossa on rakennettu tiilistä kivisen kummun päälle. Ikkunoita reunustavat luonnonkivet ja katto on tehty tummista paanuista. Alun perin ikkunoita koristivat lasimaalaukset. Kivikasan toisella puolella…

1912
Signe Brander kuvasi Karlbergin kartanon rantapuiston yläviistosta varmaankin kartanon itäpäädyn tornista vuonna 1912. Rannassa näkyy kartanon venelaituri ja toisen laiturin päässä sijaitseva uimahuone. Kuvan keskellä olevan ison visakoivun taakse…

1930-luku
Kevättulva on vallannut myös Keinusaaren ja lähes peittänyt Pikkujärven ja Vanajaveden välisen alueen veden alle. Vasemmalla Keinusaaren puoleisella rannalla näkyy kruununmakasiinin kattoa, kaupungin pesuhuone, Verkatehtaan savupiippu ja molemmat…

1930-luku
Kansallisosakepankin punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1915 torin alakulmaan. Kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema. Pankkitalon pohjoispäässä oli kaksi liikehuoneistoa ja yläkerroksissa…

1930-luku
Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys perustettiin vuonna 1873. Evankelinen liike sai kannattajia myös Hämeenlinnassa, jossa aluksi kokoonnuttiin yksityiskodeissa. Vuosisadan alussa paikallinen yhdistys rakennutti kuitenkin oman rukoushuoneen…

Kuvan empiretyylinen kivirakennus toimi vuosina 1890–1953 Hämeenlinnan pääpostina. Talo oli alun perin suunniteltu Hämeenlinnan yläalkeiskouluksi, ja se valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846…

1930-luku
Tammikuussa 1928 tulipalossa tuhoutuneen Karlbergin päärakennuksen paikalle rakennettiin nopeassa tahdissa klassistinen ja hyvin maisemaan sopiva puinen ravintola-hotelli, joka avattiin jo vuoden 1928 kesäkuussa. Rakennus oli arkkitehti Matti…

1930-luku
Opettajankoulutus alkoi Hämeenlinnassa jo vuonna 1890, jolloin J. H. Tuhkanen perusti kaupunkiin yksityisen kiertokouluseminaarin. Tarkastaja Aukusti Salo suositteli vuoden 1919 alussa Hämeenlinnaa alkukouluseminaarin paikaksi. Kaupunki tarjosi…

1930-luku
Hämeen linnan ympärille rakennettiin 1770-luvulla kivetty vallihauta, joka yhdistettiin molemmista päistään Vanajaveteen. Vallihaudan rakentaminen liittyi Axel Magnus von Arbinin laatimaan Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaan, jonka tarkoitus oli…

1930-luku
Vuonna 1909 puretun Vanajaveden vanhan sillan eli Pitkänsillan graniittiset päätypylväät tuotiin koristamaan Rantapuiston kävelytien molempia päitä. Kuvan puistotie kulkee nykyisten Maaherranpuiston ja Aleksis Kiven puiston läpi. Nämä puistot ovat…

1930-luku
Etelä-Hämeen piirimielisairaalan uudisrakennus valmistui Vanajaan Kankaantaan kylän maille vuonna 1932. Sairaalan suunnittelija oli silloisen sosiaalihallituksen arkkitehti Aulis Kalma, joka piirsi T-kirjaimen muotoisen kolmikerroksisen rakennuksen.…

1920-luku
Nykyinen Kustaa III:n katu tunnettiin 1980-luvun loppuun asti Linnantienä. Linnantie kulki Linnanpuiston läpi Hämeen linnan portille. Linnanpuiston vanhimpia istutuksia ovat Linnantietä reunustavat puut. Muuta puustoa tai muitakaan istutuksia…

1920-luku
Aulangonvuoren juurelta otetussa kuvassa näkyy vuonna 1907 valmistunut graniittinen portaikko, joka mutkittelee vuoren jyrkkää rinnettä ylös. Portaita on kaikkiaan 322 kappaletta. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Aulangonvuoren päällä sijainnut…

1930-luku
Aulangon puistometsän länsilaidalla sijaitseva Graniittilinna eli Rauniolinna on rakennettu vuonna 1887. Graniittilinnan piirustukset laati insinööri F. W. von Schultz. Linnarakennelmaan kuuluu kolme tornia, joista yksi on muita korkeampi.…

1930-luku
Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen…

1912
Karlbergin kartanon edustapuisto kunnostettiin Standertskjöldin aikana upeaksi muotopuutarhaksi: "Kartanon suurta puutarhaa on suuresti laajennettu ja kaunistettu. Siinä kasvaa kaikenlaatuisia puita, vielä useampia lajeja kuin kaupungin parkissa,…

1930-luku
Ensimmäinen rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Ensimmäinen silta vaurioitui sisällissodassa. Kuvassa näkyvä uusi kaarisilta valmistui 1920-luvun alussa. Rautatiesiltaa…

1930-luku
Linnankasarmien alueen länsireunassa Tampereentien varrella olevat tiiliset varuskuntarakennukset ovat peräisin 1850-luvun alkupuoliskolta. Vasemmassa reunassa oleva rakennus on aikanaan ollut sairaalakäytössä, kahdessa muussa oli miehistötiloja.…

1930-luku
Jääkäritykistörykmentti majaili Hämeenlinnassa Suomenkasarmeilla vuosina 1922–1933. Kuvan punatiilinen miehistörakennus sijaitsee kasarmialueen pohjoislaidalla Turuntien varrella. Rakennus valmistui alun perin upseerien asuintiloiksi vuonna 1913, ja…

1930-luku
Hämeenlinnan lääninsairaala rakennettiin 1840-luvulla arkkitehti C. L. Engelin piirustusten mukaan. Sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Sairaalan ahtaudesta ja sen monista puutteista valitettiin valtionhallintoon jo ennen…

1930-luku
Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen korotus ja laajennus valmistui joulukuussa 1929. Hämeen Sanomat selosti uudistetun sairaalan vihkiäisjuhlaa 10. joulukuuta ja kuvaili uusia tiloja: ”Sairaala on 3-kerroksinen. Sen ensimmäisen ja toisen…

1930-luku
Arkkitehti Ragnar Westman suunnitteli Hämeenlinnaan funktionalistisen kaksikerroksisen rakennuksen paikallisen suojeluskunnan ja Lotta Svärd -järjestön käyttöön. Hämeen Suojana tunnettu rakennus nousi Palokunnankadun varrelle vuonna 1930.…

1930-luku
Sisällissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta…

1920-luku
Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias…

1920-luku
Arvi A. Karisto (1879–1958) perusti yhdessä August Bomanin kanssa kustannusliikkeen Hämeenlinnaan vuonna 1900. Bomanin myytyä osuutensa Karistolle yhtiö jatkoi vuodesta 1907 alkaen toimintaansa toiminimellä Arvi A. Kariston kustannusliike. Samana…

1934
Hämeen heimoliitto järjesti 16.-17. kesäkuuta 1934 Hämeen heimojuhlat Hämeenlinnassa. Koristeellinen portti toivotti juhlaväen tervetulleeksi Pitkänsillan Keinusaaren puoleisessa päässä. Myös Heimojuhlien ohjelmalehtinen vuodelta 1934 on digitoituna…

1928
Hämeenlinnaan perustettiin yksityinen kuusiluokkainen keskikoulu tyttöjä varten vuonna 1924. Kaupunki lahjoitti Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun osakeyhtiölle tontin Kaurialan kaupunginosasta, vanhan hautausmaan laidalta. Uusi koulutalo valmistui…

1930-luku
Aulangonvuoren näkötorni ja graniittiset kiviportaat vuoren huipulta alas Karhuluolalle valmistuivat vuonna 1907. Askelmia jyrkkään rinteeseen rakennetussa portaikossa on yhteensä 322, joten pieni levähdystasanne kivisine penkkeineen ja pöytineen oli…

1930-luku
Hugo Standertskjöldin aikana Karlbergin kartanon päärakennus uudistettiin barokkityyliin. Kesävieraita varten arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli samaa tyyliä edustavan erillisen Ritarimajan eli Kavaljeerirakennuksen, joka valmistui vuonna 1890.…

1930-luku
Ritarimaja, josta on käytetty myös nimityksiä Kavaljeerirakennus, Kavaljeerisiipi ja huvila, rakennettiin eversti Hugo Standertskjöldin aikana, vuonna 1890. Rakennuksen kahdeksaan vierashuoneeseen majoitettiin Karlbergin kartanon vieraita.…

1892-1907
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti oli hankittu nimenomaan raastuvan rakentamista varten lääninkamreeri Nordenswanilta. Samalla paikalla sijainnut puurakennus toimi raatihuoneena vuosia ennen kuin uusi raatihuone valmistui. Ensimmäinen valtuustoaloite…

1930-luku
Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin perustava kokous pidettiin 10.11.1909, ja pankki aloitti toimintansa heti seuraavan vuoden toukokuussa Nybergin perikunnan talossa torin alareunassa. Vuonna 1914 pankki muutti kaksi kertaa ja päätyi Raatihuoneen…

1910-luku (vuosikymmen)
Torin pohjoislaitaa hallitseva empiretyylinen lääninhallituksen rakennus sai uudet naapurit 1910-luvun aikana. Kirjakauppias Enok Rytkönen rakennutti lääninhallituksen itäpuolelle kirjakauppansa vuonna 1910 Armas Lindgrenin suunnitelman mukaan.…

1920-luku
Hämeenlinnaan rakennettiin 1900-luvun alkupuolella monta uutta pankkitaloa. Kansallisosakepankin jyhkeä liikerakennus valmistui torin lounaiskulmaan vuonna 1915 arkkitehti Vilho Penttilän suunnitelman mukaan. Kansallisromanttista tyyliä edustavan…

1910-luku
Saaristen koulu eli Vanha koulu on Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880 ja koululle varattiin kaupungin omistama tontti Saaristenkadun varrelta. Samalla ostettiin viereinen, seppä Lindströmille…

1920-luku
Urheilukentän perustaminen oli viime vuosisadan alussa esillä Hämeenlinnan valtuustossa useaan otteeseen, ennen kuin syksyllä 1910 valtuutetut vihdoin päättivät kentän rakentamisesta ns. saunatontille, Hämeensaareen vievän tien varteen. Seuraavan…

1910-luku
Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta korvattiin kuvassa näkyvällä uudella rautarakenteisella kaarisillalla vuonna 1909. Taustalla Keinusaaren puolella on Hämeenlinnan lääninsairaalan rakennuksia. Uuden sillan avajaisjuhlallisuuksista kertoi…

1920-luku
Sotilaat marssivat soittokunta etunenässä Hämeenlinnan Pitkäsiltaa pitkin luultavasti kohti jotakin kaupungin torilla pidettävää juhlaa tai katselmusta. Taustalla näkyy E. J. Laakson verhoilu- ja huonekaluliike Raatihuoneenkadun alkupäässä. Kariston…

viimeistään 1927
Tämän postikortin kuva on myös vuonna 1927 ilmestyneen Hämeenlinnan matkailuoppaan kuvituksena. Teoksen kirjoittaja A. Th. Böök kuvailee kaupungin vuonna 1909 valmistunutta siltaa näin: "Kiistalan kaupunginosan yhdistää muuhun kaupunkiin Vanajaveden…

1936
Talvisessa postikorttikuvassa 1930-luvulta on näkymä Rantapuistosta kohti Vanajaveden ylittävää Pitkääsiltaa. Laivaranta on hiljentynyt talveksi, ja lumi peittää satamakonttorin kojuja koristavat tornit. Satamakonttorin ja vesimyymälän sisältävä…

1910-luku
Hämeenlinnan höyrysaha aloitti toimintansa Vanajaveden itärannalla vuonna 1873 paikalla, joka nykyään tunnetaan Varikonniemenä. Vanhempia nimityksiä tälle Hämeen linnaa vastapäätä sijaitsevalle alueelle ovat mm. Hätilänniemi, Linnanniemi ja…

1920-luku
Hämeenlinnan verkatehtaan alueen rakennuksiin 1920-luvulla kuuluivat etualalla näkyvän kutomon lisäksi jugendtyylinen kolmikerroksinen konttorirakennus ja samoihin aikoihin valmistuneet tehtaan isännöitsijän ja teknillisen johtajan huvilat lähempänä…

1920-luku
Vanajaveden itärannalla näkyy Sotilassäilyke osakeyhtiön (myöhemmin Mensa oy) tehdaskiinteistö, joka rakennettiin pikavauhtia syksyllä 1926 arkkitehti Yngve Lagerbladin piirustusten mukaisesti. Tehdas oli yksikerroksinen tiilirakennus, jonka…

1930-luku
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen…
 
Koneluettavat metatiedot: