Aineistot (yhteensä 595)

  • Aihe on tarkasti "Hämeenlinna"

Rankka, A. V.
1913
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Rankka, A. V.
1913
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

1929-1932
Wetterhoffin työkoulu siirsi toimintansa Panimokadun varrelle vuonna 1890. Taloa kunnostettiin koulun tarpeita vastaavaksi, ja rakennusta korotettiin 1920-luvulla yhdellä kerroksella. Vuonna 1927 sisäpihalle rakennettiin värjäämö lämmityslaitteineen…

Avainsanat: , , , , , ,

Hahnsson, Theodolinda
1884
Kotikuusen kuiskehia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1884 Edlundin kustantamana. Teos sisältää aiemmin erillisinä ilmestyneet kertomukset Kuuselan kukka (1872), Kaksois-veljekset (1870), Muistoja Naantalista (1874), Mäkelän Liisu (1880),…

Avainsanat: , , ,

1907 - 1909
Eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Aulangonvuorelle 33 metriä korkean näkötornin vuosina 1906–1907. Jyrkkään rinteeseen tornin juurelta alas Karhuluolalle rakennettiin mutkittelevat graniittiset portaat, joissa on 322 askelmaa. Pudotusta tälle…

Avainsanat: , , , ,

Juteini, Jaakko
1826

Avainsanat: , , , , , ,

Touru, Onni
1923
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan Kirkkopuistoon järjestettiin vuonna 1926 komea istutusryhmä, joka "oli tarkoitettu muistuttamaan kaupunkiin tulevia matkailijoita siitä, että Hämeenlinna tarjoaa kesäisin istutuksillaan, puistoillaan ja luonnonnähtävyyksillään heille…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan kirkossa ei enää 1930-luvulla ollut kylmä talvellakaan, mutta edellisellä vuosisadalla kirkossakäyntiin piti varautua pukeutumalla lämpimiin vällyihin. "Lämmityslaitoksen" tarpeellisuutta käsiteltiin vuonna 1880 kirkonkokouksessa, mutta…

Avainsanat: , , , , ,

Hjertzell, Fritz
1890-luku
Postikortti Hämeenlinnan kirkosta on luultavasti painettu 1900-luvun alussa, mutta valokuva on otettu jo aikaisemmin, mahdollisesti vuonna 1888. Samasta kuvasta on ilmestynyt muitakin postikorttiversioita, mm. A. Alopaeuksen kirjakaupan painattamana…

Avainsanat: , , ,

Juteini, Jaakko
1810

Avainsanat: , , , , , ,

Turja, H. A.
1934
Kaikki Hämeenlinnan kaupunginkirjaston virat olivat vielä 1930-luvulla sivutoimisia, myös kirjastonhoitajan virka, jota vuodesta 1915 alkaen oli muiden toimiensa ohella hoitanut everstiluutnantti Ernesti Suolahti. Kirjastoapulaisia oli vuodesta 1931…

Avainsanat: , , ,

1924-1926
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto määräsi vuodesta 1928 alkaen nimeämänsä henkilöt tarkastamaan kirjaston toiminnan kolmen vuoden välein. Tarkastuksista laadittiin asianmukainen tarkastuskertomus, jossa kuvattiin kirjaston toiminta ja tilanne sekä…

Avainsanat: , , ,

Turja, H. A.
1934
Kun kaupunginkirjasto avattiin uusissa tiloissa vuonna 1924 siirryttiin samalla avohyllyjärjestelmään, mikä tarkoitti, että asiakkaat voivat vapaasti tutkia hyllyissä olevia kirjoja ja valita sieltä lainattavaa. Aikaisemmin teos valittiin kirjaston…

Avainsanat: , , ,

Turja, H. A.
1934
Vuonna 1934 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto oli toiminut kymmenen vuotta uusissa tiloissaan Turuntien päässä. Kirjastotalon toiseen kerrokseen oli kesällä 1926 majoittunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainauskerroksessa ovesta tullessa vasemmalla…

Avainsanat: , , ,

Turja, H. A.
1934
Uuden kirjastotalon avaaminen vuonna 1924 lisäsi kaupunkilaisten lainausinnokkuutta suuresti. Heti seuraavana vuonna vuosilainaus nousi kaksinkertaiseksi verrattuna siihen asti parhaaseen vuoteen 1918. Vuonna 1930 Hämeenlinnan kirjaston lainausluvut…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
Hämeenlinnan keskustan ja Myllymäen välinen notkelma joutui kevättulvien aikaan veden valtaan, samoin kuin linnan ja kaupungin välinen aluekin. Melojan takana Myllymäen alarinteessä näkyy Suomen 7. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeja ja…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan keskustan mittavia rakennushankkeita 1920–1930-lukujen vaihteessa olivat mm. Kariston kustannusliikkeen uusi toimitalo, suojeluskuntatalo Hämeen Suoja sekä Paavonkulman viisikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Myös keskustan kouluoloja…

Avainsanat: , , , , , ,

Idestam, Leonard
1903
Oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam (1868–1924) oli monessa mukana Hämeenlinnan yhteiskunnallisessa elämässä. Hän toimi mm. Hämeenlinnan V.P.K:n päällikkönä vuosina 1907–1915 ja 1916–1924. Idestam kirjoitti Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan…

Avainsanat: , , ,

Björkbom, K. F.
n. 1930
Hämeenlinnalainen kauppias Knut Fredrik Björkbom (1853–1943) kirjoitti 1920-luvun lopulla Hämeen Sanomiin muistelmia nuoruutensa kaupungista. Ensimmäisessä kertomuksessaan hän muistelee kaupankäyntiä Hämeenlinnassa 1860-luvulla, jolloin hän itse oli…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Kevättulva on vallannut myös Keinusaaren ja lähes peittänyt Pikkujärven ja Vanajaveden välisen alueen veden alle. Vasemmalla Keinusaaren puoleisella rannalla näkyy kruununmakasiinin kattoa, kaupungin pesuhuone, Verkatehtaan savupiippu ja molemmat…

Avainsanat: , , , , , ,

Talvinen postikorttikuva on otettu Hämeenlinnan keskustan itälaidalta kohti Keinusaarta. Keinusaaren puolella, lähellä rantaa sijaitsevat Verkatehtaan johtajien asuintalot, ns. Pinellan huvilat. Lähellä siltaa on pyykinpesua varten rakennettu…

Avainsanat: , , , ,

Brunila, Birger
1922
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon…

Avainsanat: , , ,

Ahomaa, P. A.
1923
Kaurialan ensimmäinen asemakaava tilattiin säästäväisesti kaupungin omalta insinööriltä P. A. Ahomaalta. Se hyväksyttiin arkkitehti Birger Brunilan tekemin muutoksin ja vahvistettiin vuonna 1925. Kauriala-nimi kaupunginosalle saatiin paikalla…

Avainsanat: , , ,

1900-1901
Kirjakauppias Enok Rytkönen osti A. Alopaeuksen kirjakaupan vuonna 1900 ja hyödynsi alkuun Alopaeuksen käyttämiä valokuvia postikorteissaan. Tässä Alopaeuksen alun perin 1890-luvulla julkaisema postikortti on muunnettu sortokauden kuutamokortiksi…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Hämeenlinnan kirkon tornista kohti pohjoista otettua kuvaa hallitsee vuonna 1888 valmistunut Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus. Matalat puutalot ympäröivät uljasta koulukartanoa. Taustalla Vanajaveden länsipuolella näkyy Hämeen…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa otetussa kuvassa näkyy vasemmalla etualalla Vanhankaupunginlahti. Hämeen linnan ja puiston välisellä Hämeenlinnan vanhan kaupungin paikalla on Linnankasarmien alue. Alueen vanhin rakennus on ns. Kenraalin talo,…

Avainsanat: , , , , ,

Maaherra Rehbinder rakennutti 1800-luvun puolivälissä kiviselle mäelle Hämeen linnan pohjoispuolelle Parkin eli Kaupunginpuiston. Käytävien ja huvimajojen tieltä raivatuista kivistä rakennettiin puistoon rauniolinnaa jäljittelevä rakennelma.…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Keskelle Hämeenlinnan Kaupunginpuistoa oli tasoitettu juhlakenttä, jota käytettiin ahkerasti erilaisiin ulkoilmajuhliin ja kulttuuritapahtumiin. Vuodesta 1907 lähtien kaikki puistossa järjestettävät juhlat määrättiin pidettäväksi juhlakentällä ja sen…

Avainsanat: , , ,

1924-1927
Hämeenlinnan Kaupunginpuiston perusti maaherra Rehbinder 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Kaupunginpuisto on jyrkällä mäellä, joka itäpuolella laskee kohti Vanajavettä. Vain puistoravintolan eteen sai ajaa 1920-luvulla autolla, kaikilla muilla…

Avainsanat: , , , , ,

Rytkönen, Enok
1928
Huhtikuussa 1928 tuli kuluneeksi 10 vuotta kansalaissodan päättymisestä. Hämeenlinnan torilla järjestettiin 26.4. paraati ja juhlittiin kaupungin vapautusta. Paraatiin osallistuivat suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain sekä…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1928
Huhtikuussa 1928 juhlittiin Hämeenlinnan torilla kansalaissodan päättymistä ja kaupungin vapautusta. Torilla järjestettiin 26.4. paraati, johon osallistui suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain ja hyökkaysvaunukomppania Poltinaholta.…

Avainsanat: , , , ,

Olander, Emil
1900
Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle…

Avainsanat: , , ,

Lindgren, Armas
1915
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma…

Avainsanat: , , , , ,

Fieandt, Nanna von
1900-luku (vuosikymmen)
Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907.…

Avainsanat: , , , , ,

Rytkönen, Enok
1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnassa sijaitseva Katumajärvi on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että pakkokäännytetyt hämäläiset kävivät järvessä pesemässä saamansa kristillisen kasteen pois. Katumajärveen liittyy muitakin vanhoja kansantarinoita, mm. Theodolinda…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1900-luku (vuosikymmen)
Talvisen valokuvan Katumajärven rannasta on ottanut 1900-luvun alkuvuosina hämeenlinnalainen opettaja ja kirjailija Albert Theodor Böök.

Avainsanat: , , , , ,

Manner, Viktor
1907
Tarkastusten toimittaminen "käsityöhuoneissa" kuului Hämeenlinnassa vuonna 1880 perustetun terveydenhoitolautakunnan tehtäviin. Kaupunginlääkäri Viktor Mannerin kirjoittama tarkastuskertomus kattaa kymmenvuotiskauden 1896–1905, jolloin Hämeenlinnan…

Avainsanat: , ,

Turja, H. A.
1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja sieltä ei…

Avainsanat: , , ,

1920-1930-luku
Hämeen Sanomat osti syksyllä 1927 Hallituskadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainneen Ingbergin perillisten talon ja tontin. Talossa tehtiin paljon korjauksia ennen kuin lehden toimitus ja konttori sijoittuivat taloon. Kirjapainoa varten rakennettiin…

Avainsanat: , , , , ,

1857
Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
Kenraali Eberhard Galindo myi vuonna 1883 omistamansa Karlbergin eli Mäkelän maatilan ja kartanon kesänviettopaikaksi Hugo Standertskjöldille. Standertskjöld osti myös myös muita maatiloja Karlbergin ympäristöstä, mm. Katajiston ja Metsänkylän…

Avainsanat: , , , , ,

Brander, Signe
1912
Signe Brander kuvasi Karlbergin kartanon rantapuiston yläviistosta varmaankin kartanon itäpäädyn tornista vuonna 1912. Rannassa näkyy kartanon venelaituri ja toisen laiturin päässä sijaitseva uimahuone. Kuvan keskellä olevan ison visakoivun taakse…

Avainsanat: , , , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon päärakennuksen eteläpuolella oli hyvin hoidettu rantapuisto. Eversti Standertskjöldin aikana rantapuistoon istutettiin mm. tammia ja lehmuksia. Rantapuisto oli kuitenkin etupäässä kukkapuisto, runsaissa kukkapenkeissä ja…

Avainsanat: , , , , , ,

Nyblin, Daniel
1890-luku
Upporikas kapteeni, myöhemmin eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) osti Karlbergin kartanon kesäasunnokseen vuonna 1883. Arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli kartanon vanhan puurakennuksen muutos- ja laajennustyöt, jotka valmistuivat vuonna…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Aulangon omistaja ja rakennuttaja eversti Hugo Standertskjöld oli ankara työnantaja, mutta hän piti myös hyvää huolta työväestään. Juhannuksena eversti järjesti palvelusväelleen "henkistä virkistystä" eli suuret juhannusjuhlat kuvassa näkyvän…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin vuonna 1890. Arkkitehti Waldemar Aspelin käytti hyväkseen vanhan rakennuksen runkoa ja säilytti sen kaksikerroksisen keskiosan. Ristipäädyn muoto korvattiin…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Karlbergin kartanon ympärillä oleva edustapuisto rajautui pohjoisen puolella saunarakennukseen ja sähkölaitokseen sekä siihen liittyneisiin rakennelmiin. Eversti Standertskjöld oli innostunut kaikista uusista keksinnöistä. Niinpä hän rakennutti…

Avainsanat: , , , , ,

Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg
1920-luku
Arvi A. Karisto (1879–1958) perusti yhdessä August Bomanin kanssa kustannusliikkeen Hämeenlinnaan vuonna 1900. Bomanin myytyä osuutensa Karistolle yhtiö jatkoi vuodesta 1907 alkaen toimintaansa toiminimellä Arvi A. Kariston kustannusliike. Samana…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hyvinpukeutunut seurue on asettunut kuvattavaksi Aulangon Karhuluolassa 1910-luvulla. Karhuperhettä esittävä veistos ryhmän taustalla on kuvanveistäjä Robert Stigellin tekemä, ja se pystytettiin Aulangolle vuonna 1907. Samassa yhteydessä valmistuivat…

Avainsanat: , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: