Kunnallissaunan talo valmistui Koulukadun ja Linnankadun kulmaukseen vuonna 1912. Rakennuttajana oli yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Arkkitehti Birger Brunilan suunnittelemassa jugendrakennuksessa oli kunnallinen sauna vuoteen…
Vanajaveden rannasta kirkon ohi Hämeen linnaa kohti johtavan kadun nimi on vaihdellut eri aikoina. Nykyään sen alkupää tunnetaan Wetterhoffinkatuna ja muu osa Linnankatuna. Vuoden 1832 asemakaavassa kadun nimi oli Kyrkogatan (Kirkonkatu). Vuoteen…
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan…
Vuonna 1915 ilmestyneen Hämeenlinnan matkaoppaan loppuosassa on kuvaus Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuvasta laivareitistä, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella…
Postikorttikuva Lammin kirkonkylästä on otettu Linnamäen rinteeltä joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja kirkonkylän paloa. Kirkon kellotapulista oikealle oleva rakennus on maalari Kyllösen talo. Sen oikealla puolella olevan vaalean talon…
Lammin kirkonkylän tiheimmin rakennettu alue oli 1910-luvun alussa kirkolta Hämeenlinnaan johtavan tien varrella. Myös kylän liike-elämä keskittyi tälle alueelle. Hämeenlinnan suunnasta kirkolle päin kuvatussa näkymässä on äärimmäisenä oikealla Vilho…
Lammille perustettiin vuonna 1905 paikallinen työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Yhdistys alkoi pian kaivata omaa kokoontumispaikkaa ja kerätä varoja työväentalon rakentamiseen. Rahoituksen saamiseksi…
Kruununleipomon ja rannan välissä on Hämeen linnan ensimmäinen rondelli, joka valmistui tähän kehämuurin itäkulmaan vuonna 1559. Rondelli on paksumuurinen, kaksi- tai kolmikerroksinen pyöreä torni, jonka välipohjat tehtiin puusta. Hämeen linnan…
Työväen asunto-osakeyhtiö Alku perustettiin vuonna 1892 Kasarmikadun varrelle, Pohjoisen Niittykadun ja Koulukadun välissä olevalle tontille. Arkkitehti Henrik Helin suunnitteli tontille neljä puista asuintaloa, joihin tuli yhteensä kaksikymmentä…
Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon…
Hamulan Nujun perustajajäsenet 1912.
Vas.Opettaja Otto Räsänen,
tak. vas. Eemil Vesterinen, Tuure, Hugo ja Arttu Pellikka.
Edessä vas. Lasse Jäntti, Evert Vesterinen, Arvi Rahikainen ja Aaro Rahikainen.
Nuju on perustettu 12.8.1912. Kuva on…
Hämeen sitomo- ja konttorikirjatehdas syntyi vuonna 1909, kun Hattulan konttorikirjatehtaan omistaja V. Elfving ja Hämeenlinnan uuden kirjansitomon omistajat Arvi A. Karisto ja Kusti Laurela yhdistivät liiketoimintansa. Yhtiön tehdas sijaitsi…
Fredrika Wetterhoff osti vuonna 1893 työkouluaan varten oman rakennuksen Vanajaveden rannasta silloisen Panimokadun varrelta. Rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Postikortissa on kuvattuna Wetterhoffin työkoulun rakennus…
Palokunnankadun varrella Rantatorin kohdalla olevista rakennuksista on nykyään jäljellä vain keskellä näkyvä Palokunnantalo. Sen itäpuolella sijainneessa talossa toimi Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, jonka oppilaille pidettiin liikuntatunteja…
Tässä harvinaisessa panoraamakuvassa vuodelta 1911 näkyvät, kirkkoa lukuun ottamatta, lähes kaikki Hämeenlinnan toria ympäröivät merkittävät rakennukset Raatihuoneelta lääninhallitukselle. 1910-luvun puoleenväliin mennessä Nybergin perillisten talo…
Vasemmanpuoleinen empiretyylinen kivirakennus valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846. Taloon sijoittui aluksi Hämeenlinnan yläalkeiskoulu. Vuosina 1873–1887 siellä kävivät koulua normaalilyseolaiset. Vanhat…
Hämeenlinnan raatihuone valmistui vuonna 1888 lääninarkkitehti Alfred Caweenin piirustusten mukaan. Uusrenessanssia edustavassa rakennuksessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari,…
Rauhankatu 12:ssa sijaitsevan yksikerroksisen puutalon tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. On mahdollista, että talo on pystytetty uudelleen vuoden 1832 tulipalon jälkeen. Lasimestari Lars Åström oli saanut tontin haltuunsa vuonna 1806. Sen jälkeen…
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vuonna 1862 rakennettu asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Saksalaisten joukkojen ampuma tykistökranaatti osui ratapihalla seisseeseen punaisten…
Hämeenlinnan vuonna 1862 valmistunut rautatieasema oli komea punatiilinen rakennus. Aikakauden tavan mukaan eri luokkien matkustajille oli rakennuksessa erilliset odotustilat. Oikeassa reunassa näkyy tavara-aseman päätyä ja aseman edessä levittäytyy…
Kuvassa on Riihilahden tilan vanha päärakennus Lammin Porraskosken kylässä. Talon vanhin osa rakennuksen keskellä on peräisin 1790-luvulta, jolloin isäntänä oli Johan Johaninpoika. Tilalla toimi täysihoitola vuosina 1935–1939. Kesävieraita…
Postikorttikuvan etualalla näkyy vuonna 1911 valmistuneen Toripuiston pohjoispään paviljonkirakennus ja puiston istutuksia. Taustalla Residenssikadun varrella on Kaupunginhotellin vanha puurakennus, jonka länsipää purettiin vuonna 1910…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
