Digitoitu dokumentti sisältää kaksi novellia, jotka on kirjoitettu sinikynällä itse tehdyille, kirjanpitovihkosta leikatuille kapeille liuskoille. Novellissa Iisakki Vähäpuheinen saarnamiestä kyydissä Iisakki joutuu Kairanmaan akkojen piikittelyn…
Digitoidussa dokumentissa on siistillä käsialalla kirjoitettuja lehtiösivuja ja se sisältää kaksi novellia, jotka ilmestyivät Kenttä ja kasarmi -kokoelmassa. Novellit kertovat 1920-luvun Suomen armeijasta ja ne on kirjoitettu Haanpään oman…
Digitoitu dokumentti on lehtiö, johon on siistillä käsialalla kirjoitettu novelli Aholan Juuseppi. Tekstissä ei ole suurempia korjauksia. Novellissa Juuseppi häviää korttipelissä talonsa, tekee maatyömiehenä töitä, juopottelee, tutustuu maatalon…
Digitoitu dokumentti on punakynällä korjailtua lyijykynätekstiä viivoitetulla lehtiöllä, jossa on 90 sivua. Dokumentti sisältää viisi osaa romaanin Yhdeksän miehen saappaat käsikirjoituksesta. Lehdellä 47 paperi muuttuu kapean ruutupaperilehtiön…
Digitoidussa dokumentissa on kahdeksan liuskaa konekirjoitettua tekstiä, jossa on runsaasti muutoksia. Kyseessä lienee ensimmäinen käsikirjoitusluonnos romaaniin Yhdeksän miehen saappaat. Lisäksi on ruutulehtiöön kirjoitetut kolme sivua tekstiä,…
Digitoitu dokumentti sisältää koneella kirjoitetun käsikirjoitusversion romaanista Jauhot, jossa on hyvin vähän korjauksia. Ilmeisesti kyseessä on toinen käsikirjoitusversio. Otsikkosivulla on Otavan leima, päivämäärä 26.8.49 ja merkinnät ladonnasta…
Digitoitu dokumentti sisältää romaanin Noitaympyrä konekirjoitettuja käsikirjoitusliuskoja. Tekstissä on runsaasti lisäyksiä, muutoksia ja poistoja. Teksti alkaa liuskalta 71 ja päättyy liuskaan 133, josta on pyyhitty yli Pate Teikan itsemurha. Kaksi…
Digitoitu dokumentti sisältää kuusi konekirjoitusliuskaa novellista Lotta Aalholm sairastaa. Tekstissä on vain yksi pieni korjaus käsin. Tekstin otsikko on kirjoitettu käsin. Tekstin lopussa on Haanpään nimikirjoitus, hän on ilmeisesti tarjonnut…
Digitoitu dokumentti koostuu konekirjoitusliuskoista, joissa on runsaasti lyijykynäkorjauksia, lisäyksiä ja ylipyyhkimistä. Käsikirjoituksesta puuttuvat sivut 9-12, 14-15, 19-24, 26-85. Käsikirjoitus päättyy sivulle 90 kesken lauseen. Romaani kertoo…
Digitoitu dokumentti sisältää 104 konekirjoitusliuskaa, joissa on Korpisotaa-romaanin käsikirjoitus. Tekstissä on pieniä muutoksia lyijykynällä, varsinkin korrektiusmuotoiluja: ryssä > vihollinen tai iivana; sivulla 82 on poistettu: "Kaatuneen…
Digitoitu dokumentti sisältää ensimmäiset oikovedosliuskat romaanista Taivalvaaran näyttelijä kokonaan ja pätkiä toisesta versiosta: kansakoulunopettajan vierailu Lauri Säpin luona, kehotus ryhtyä näyttelijäksi, Vaaran Arvon lapsuus enon luona,…
Digitoitu dokumentti sisältää konekirjoitusliuskoilla novellin Riitakaija. Tekstissä on pieniä lyijykynäkorjauksia.Novelli käsittelee ihmisarvoa riippumatta ihmisen iästä tai fyysisestä ulkomuodosta. Tarinan minäkertoja katuu omaa tylyyttään…
Digitoitu dokumentti koostuu konekirjoitusliuskoista, joissa on novellin Viimeinen matka käsikirjoitus.Metsätyömies sairastuu erämaassa, mutta ei pääse ajoissa hoitoon ja menehtyy. Novelli vertailee kansanmiehen ja yhteiskunnan merkkihenkilön…
Digitoidussa dokumentissa on koneella kirjoitettuna novelli Kaveri. Tekstissä on pieniä lyijykynällä tehtyjä korjauksia.Novellissa minä-kertoja saa isännältä keppikuritusta, koska on päätynyt eroottiseen kanssakäymiseen talon tyttären kanssa. Sankari…
Digitoidussa dokumentissa on koneella kirjoitettu Viheriä penkki -novellin käsikirjoitus, jossa joitakin oikeinkirjoituskorjauksia.Novelli on allegoria yhteiskunnassa käytävästä elintilan taistelusta. Tarinassa juopunut herrasmies kutsuu poliisin…
Digitoitu dokumentti sisältää novellin Hajalle mennyt suku käsikirjoituksen konekirjoitusliuskoilla. Tekstissä on pieniä lyijykynällä tehtyjä korjauksia.Novelli ironisoi herrasväen sukukokouksia. Haanpää on sijoittanut tapahtumat talonpoikais- ja…
Digitoitu dokumentti sisältää novellin Pako ja Paluu. Teksti on kirjoitettu koneella ja siinä on pieniä kynällä merkittyjä korjauksia. Tekstiin on lisätty viimeinen lause käsin: "Ensimmäisessä tilaisuudessa hän ryömisi pois häkistään, palaisi ja…
Digitoitu dokumentti on Isännät ja isäntien varjot -teoksen koneella kirjoitetun käsikirjoituksen sivut 43-146. Konekirjoitustekstissä on useita lyijykynäkorjauksia. Liuskoja 2-4 on leikelty ja liimailtu paloina uusille liuskoille…
Digitoitu dokumentti sisältää osan kokoelman Ihmiselon karvas ihanuus konekirjoitetuista liuskoista. Ne ovat samassa järjestyksessä kuin julkaistussa kokoelmassa, viimeisenä novellina Iltavoimistelu vankilassa, joka julkaistiin kokoelmassa nimellä…
Digitoitu dokumentti sisältää romaanin Hota-Leenan poika käsikirjoituksen sivut 156-233, lisäksi 11 erillistä sivua. Teksti on kirjoitettu käsin kapeille ruutuvihkon puolitetuille lehdille. Sen otsikko on "Seitsemänkymmentä vuotta, muutaman miehen…
Digitoitu dokumentti sisältää osan Korpisotaa-romaanin käsikirjoituksesta otsikolla "Sotakuvausta (juttu jatkuu)". Teksti on kirjoitettu lyijykynällä tilikirjaan. Lopussa pari sivua kirjoitettu ylösalaisin. Painetussa teoksessa on pieniä muutoksia…
Digitoitu dokumentti sisältää romaanin Taivalvaaran näyttelijä täydellisen koneella kirjoitetun käsikirjoituksen. Tekstissä on pieniä oikeinkirjoitusvirheiden korjauksia. Käsikirjoituksen otsikkona on "Harhoja ja paluita" (nimi ympyröity, merkintä:…
Toimittaja ja valtiopäivämies Juho Haanpää (1836-1920), kirjailija Pentti Haanpään isoisä, kirjoitti muiden toimiensa ohella kaunokirjallisia kertomuksia. Mitä puuttui ilmestyi 1891 Uuden Suomettaren alakertaromaanina ja samana vuonna myös erillisenä…
Nimimerkin H. S-n Göteborgs Handels- och Sjöfartstidningissä 17.2.1943 julkaistu arvostelu Greta von Frenckell-Thesleffin kirjasta "Minna Canth och den unga Finland".
Rantapuistoa kaunistettiin istutuksilla 1890-luvulla ja uudelleen vuoden 1904 jälkeen. Tässä kuvassa puisto näyttää kovin autiolta, joten kuva on luultavasti otettu ennen lehtori A. Th. Böökin istutustoimia 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.…
1900-luvun alussa keskustasta Läntiselle Viertotielle (nyk. Turuntielle) kuljettiin Kuivansillan yli. Vasemmalla kuvassa näkyy Suomenkasarmien puurakennuksia. Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, ns. vanha…
Lääninarkkitehti C. A. Edelfelt suunnitteli Kaupunginpuistoon sveitsiläistyylisen puistoravintolan, joka avattiin vuonna 1861 toukokuussa Floran päivänä. Edelfelt oli myös yksi ravintolahanketta ajaneen Parkkiyhtiön perustajista. Puistoravintola…
Hämeenlinnan 1870-luvulla rakennettu rautatiesilta on tässä postikortissa kuvattuna Vanajaveden länsirannan puolelta 1900-luvun alkuvuosina. Alkuperäinen rautatiesilta oli käännettävä, mutta sen kääntökoneisto vaurioitui sisällissodan aikaisessa…
Katumajärven ympäristö kuului 1900-luvun alkupuolella vielä Vanajan kuntaan. Jo 1800-luvun lopulla Katumajärven rannoille alkoi muodostua huvila-asutusta. Pitkälläniemellä on kaksi vanhaa huvilaa, Koivisto ja Hongisto. Koivisto on ilmeisesti…
Pikkutorin laidan puinen empiretalo on alun perin rakennettu asuinkäyttöön vuonna 1832, heti Hämeenlinnan palon jälkeen. Vuosina 1886–1888 Fredrika Wetterhoffin työkoulun kutomo-osasto toimi talossa, jonka silloin omisti Fredrikan isä, laamanni G. A.…
Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) toimi päämaanmittauskonttorin insinöörinä 1830–1840-luvuilla ja julkaisi tänä aikana kaikkien Suomen silloisten kaupunkien asemakaavat karttasarjana. Alkuperäisten karttojen koko oli n. 51 x 66 cm. Hämeenlinnan kartta…
G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz…
G. W. Gustafssonin arkkiveisu kertoo samasta Hämeenlinnassa tapahtuneesta surmatyöstä kuin Simo Hirvosen arkkiveisu. Arkkiveisu on painettu Tampereella, Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa.
Suomen 1800-luvun kuuluisin suurrikollinen ja murhamies Matti Haapoja karkasi neljä kertaa Kakolan vankilasta. Tämä arkkiveisu kertoo paosta, joka päättyi kiinnijäämiseen Hämeenlinnassa talvimarkkinoiden aikaan. Arkkiveisu on painettu Tampereella…
Lauluja nuorisoille -vihkon kolme onnettomuusaiheista veisua ovat ilmeisesti G. W. Gustafssonin kirjoittamia. Gustafsson oli aikansa tuotteliaimpia viisujen sepittäjiä. Hän esiintyi myös nimimerkeillä ”Kustaa Kustaanpoika Lapista” ja ”Kansan parasta…
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
