Aineistot (yhteensä 386)

  • Avainsanat: rakennukset

1852
Carl Sven Lind rakennutti vuonna 1852 hirrestä värjäämön aivan Vanajaveden partaalle. Lindin värjäämö oli rannassa Itäisen Bulevardikadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) varrella. Sillan luota, tontilta 62 paloi toukokuussa 1851 Nystedtin värjäämö.…

1878
Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa.…

1950-luku
Lattianäkymä (1_55 Honkajoki). Jonkin rakennuksen sisälattia. Tehty paksuista hirsistä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

Ensimmäisessä kuvassa ovat Esko Seppälä (vas.), Martti Kuosa, Risto Sihlman ja Åke Forsström.
Toisessa kuvassa ovat William Greijula (vas. takana), Liisa Kareoja, Tyyne Greijula, Eila Seppälä (vas. edessä) ja Anneli Seppälä.
Kuvat on otettu n.…

1888
Kun vaivaistalohanketta Lammilla pohdittiin, arvioitiin että Lammilla tarvittaisiin 75 hoitopaikkaa, joista 13 mielisairaille. Vaivaistalo päätettiin rakentaa vuonna 1887 ja laatia samalla vaivaishoidon ohjesääntö. Ensimmäinen mielisairasosasto,…

1927
Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö.…

1900-luku (vuosikymmen)
Lammin keskiaikaisen kirkon vieressä, Hämeentien ja Mommilantien risteyksessä, oli kirkonkylän kaupallinen keskus jo 1900-luvun alkuvuosina. Kirkko jää kuva-alueen ulkopuolelle vasemmalle ja oikealle kaartuu Hämeenlinnan suuntaan vievä tie. Suoraan…

1920-luku
Lammin ensimmäinen lääkäritalo rakennettiin 1920-luvun alussa "Niipalan notkon takana olevalle kummulle". Talossa oli sekä kunnanlääkärin vastaanotto että lääkärin asunto. Lammin kunnanlääkärinä 1920-luvulla toimi A. K. Vuori ja hänen jälkeensä yli…

1877
Arkkitehti Alfred Caweenin suunnitteleman yleisen kylpylaitoksen pohjapiirustus on vuodelta 1877. Laitoksen rakentamisesta ei ole varmaa tietoa, mutta kysymyksessä voisi olla keväällä 1878 Hämeensaaressa avattu kylpylaitos, jonka avaamisesta…

1884
Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa…

1915
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan…

Kunnanvirasto. Vuosiluku ei tiedossa.

Kunnantalo koivujen keskellä. Kunnantalo valmistui 1961. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.10.1971.

1900
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi…

Kumpuniemi Eemil ja Elli Kärkkäinen. Näkymä Kumpusjärveltä elokuu 1970.

Ensimmäisessä kuvassa ovat Viljam (Viljami) ja Silja Vuorio (vas,) perheineen sekä Emma (Emilia) Riihimäki (2. oik.).

Kuvissa näkyy 1950-luvulla palanut Knuuttilan talo.

Pukkilan Kirkonkylässä sijainneita rakennuksia. Ensimmäisessä kuvassa on Virmolan talo ja toisesa Aromaan talo.

Kirkonkylän näkymää. Vuosiluku ei tiedossa.

Osuusmeijeri Pukkilan Kirkonkylässä.
Ilmakuvan oikeassa reunassa ovat meijerin rakennukset, yläreunassa on Kirkonkylän koulu ja vasemmalla Osuuspankin vanha talo.
Värivalokuvat, jossa näkyvät muun muassa meijerin rakennukset, ovat vuodelta 2014.…

1923
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta…

Kanteleella sijainneen Kirkkotien navetan edessä ovat Anna Jaakkola (vas.), Laila Ahola ja Anna-Liisa Rentola (Laakso).
Kuva on otettu n. 1940-luvun alussa.

”Pirtola”, Kirja-Käsityö. Vuosiluku ei tiedossa.

Keskustan näkymää. Vasemmalla entinen Tossavaisen kauppa, ylempänä taksikoppi, oikealla ravintola ja apteekki ja takana kirkko. Vuosiluku ei tiedossa.

Näkymä järvelle päin. Säästöpankin edustalla Yrjö Vuorelan ”kupla”. Kuva Foto Jänis Kuopio.

1930-luku
Hämeenlinnan keskustan mittavia rakennushankkeita 1920–1930-lukujen vaihteessa olivat mm. Kariston kustannusliikkeen uusi toimitalo, suojeluskuntatalo Hämeen Suoja sekä Paavonkulman viisikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Myös keskustan kouluoloja…

Kirkonkylässä sijaitseva Keski-Mäkelän talo, jossa sijaitsi kunnantalo vuosina 1939-1965. Talo on myöhemmin toiminut mm. päiväkotina.

Taksiasema. Vasemmalta Laila Raatikainen, Hannu Hytönen ja Unto Härkin.

Keiteleen sosiaalidemokraattien työväenyhdistyksen talo. Valmistunut 1947. Talossa oli elokuvateatteri. Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Teos: Onni Hyvönen, Pohjois-Savon työväentalot 1988.

Keiteleen liikerakennuksen rakentaminen 1975. Keskellä liikennetarkastaja Ahti Leino, postinhoitaja Kaija Väisänen, toimitusjohtaja Mikko Kinnunen sekä vasemmalla Anja Kinnunen ja postiautonkuljettaja Aimo Timonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa …

Keiteleen Liikekeskus Oy:n uusi liikerakennus sisältää postin, kukkakaupan, baarin, valintamyymälän sekä asusteliikkeen. Talo valmistui viime kesäkuussa ja on suurin yksityinen liikerakennus Keiteleellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.10.1975.

Keiteleen kirkonkylän keskustan rantanäkymä vuodelta 1904. Lossiväylän tien vasemmalla puolella nahkurinverstasrakennukset, taempana vasemmalla kunnan vilja-aitat. Tien oikealla puolella Puutikkala ja siitä oikealla kansakoulurakennus.

Keiteleen kirkonkylän omakotitaloja lokakuussa 1973.

Oikealla Johannes Tossavaisen kauppa Pikonmäen suunnasta. Taaempana kunnantalo. Vuosiluku ei tiedossa.

Ent. Kärkkäisen talo. Keiteleen kahvila ja matkustajakoti. Sijaintipaikka oli nykyisen (1976) Nilakan torin eteläreunalla. Aikoinaan se on ollut kaupparakennus ja kahvipaikkakin. Viimeksi siinä oli Tenhun veljesten kauppa. Eräänä yönä se syttyi…

Omakotitaloja Keiteleen keskustassa.

Keitele 1900-luvun alussa. Keiteleen Pappila. Kuvaaja ei tiedossa.

Ensimmäisessä kuvassa Keijo Lehtisen seisoo kotitalonsa edessä.
Myöhemmin hän asui perheineen Laukaassa nykyisen Peurungan kuntokeskuksen vieressä. Hän työskenteli TVH:n korjaamolla koko työuransa ja jäi eläkkeelle työnjohtajan tehtävistä. Sodissa…

Oikealla kansakoulu (1883-1955). Keskellä olevassa rakennuksessa oli kauppa. Jossain välissä oli myös suojeluskunnan toimisto. Johannes Tossavaisella oli myös kauppa tässä rakennuksessa. Kuva 1900-luvun alusta. Kuvaaja ei tiedossa.

1900
Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle…

1915
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma…

1900-luku (vuosikymmen)
Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907.…

Nykyisen Siwa-myymälän naapurustossa ollut Karstaamo. Ryhmäkuvassa sen pihalla ovat Sohvi Mäkelä (vas.), Annukka Aavikko, Kalevi Aalto (edessä), Impi Aalto, tunnistamatta, Pirkko Aalto. Kolmas kuva esittää rakennuksen sisätiloja Impi Aallon (o.s.…

Kahilaisen talo, Karppisen myymälä.

Kärävän perhe Pappilan rapulla. Lauri, Anna-Maija, Leena ja Lasse. Vuosiluku ei tiedossa.

Kanteleen nuorisoseurantalo on vuodelta 1913. Vuonna 1936 valmistui sen laajennusosa, jota kutsutaan vinkkeliksi. Vinkkelin suunnitteli rakennusmestari Kauko Perttilä. Uudisosaa varten Kanteleen Nuorisoseura otti lainan Pukkilan Säästöpankista.…

Kanteleen nuorisoseurantalo valmistui vuonna 1913 Juho Nikkilältä vuokratulle Jussaron mäelle. Kalliolle, korkeiden kivipaasien päälle rakenntun seurantalon suunnitteli rakennusmestari Leivo. Rakentaminen rahoitettiin muun muassa talkootyöllä,…

Kuvassa on todennäköisesti Mauno Perttilän kaupan työntekijöitä. He istuvat aitan hevospuomin päällä. Kuvan lapset ovat Ella Perttilä (oik.) ja Eeva Perttilä (vas.). Oikealla on todennäköisesti myyjä Astrid Tuomalainen.

Takana näkyvän Emil…

1950-luku
Kankaanrannan tilan vilja-aitta/puorirakennus (1_92 Honkajoki, Pukarankylä). Antti Kankaanrannan rakentama 1800-luvun alkupuolella. Kuvattu päädyn suunnasta.
 
Koneluettavat metatiedot: