G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz…
Kuvasta tunnistettu eturivistä toisena Suoma Peltonen (Hyrylä), neljäntenä Maria Aalto ja keskirivistä vasemmalta Hanna Arvila ja toisena Laura Arvila.
Päijänne-lehdessä 29.3.1878 nimimerkillä Teppo & Co. ilmestynyt pääosin Minna Canthin laatima lyhyt ilmoitusluontoinen kirjoitus, jossa oiotaan Keski-Suomi-lehden antamia tietoja tulevasta Weilin&Göösin kustantamasta kirjasta.
Pukkilan suojeluskunnan pöytäkirjanote, joka koskee "vapaussodassa kaatuneen Jalmari Kaitokankaan ja Virossa kaatuneen Yrjö Knuuttilan haudalle pystytettävän sankaripatsaan paljastusjuhlaa". Juhla pidettiin toukokuussa 1921. Hautausmaalla vuonna 1928…
Hämeenlinnan ensimmäinen kunnallinen lastentarha syntyi, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämä kansanlastentarha luovutettiin kaupungin hoidettavaksi syksyllä 1928. Aluksi tilat vuokrattiin Kaurialasta kamreeri E. A. Koposen omistamasta…
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy…
Talviset hiihtokilpailut kuuluivat niin koulujen kuin lastentarhojenkin ohjelmaan Hämeenlinnassa. Kuvassa on Kaivokadun lastentarhan tyttöjen sarjan osallistujia vuodelta 1948. Taustalla pojat odottavat vuoroaan. Lastentarhojen omissa…
Jauhiaisen kaivuri avaamassa ensimmäisiä talojohtoja Keiteleen vesijohtoverkostoon. Osuuskassa ja Shell-huoltamo ilmeisesti saavat ensimmäisinä veden Keiteleen vesijohdosta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.8.1967.
Matkaopas Kajaanista vuodelta 1912. Turisteille esitellään siinä kaupungin historiaa, linnan raunioita ja muita nähtävyyksiä, sekä neuvotaan matkustamista, majoittumista ja muita palveluita koskevia käytännön asioita. Esite sisältää myös vanhoja…
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…
"Kun Kajaanin kaupunki 1651 perustettiin, oli se todellisuudessa kaupungin nimeä kantava maalaiskylä, jonka vähälukuiset asukkaat elättivät itseään maanviljelyksellä ja karjanhoidolla."
G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin…
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…
Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…
Ennen vuotta 1850 oli Kajaanin kihlakunta jaettu kuuteen nimismiespiiriin (Paltamo, Ala-Sotkamo, Ylä-Sotkamo, Ala-Hyrynsalmi, Ylä-Hyrynsalmi ja Säräisniemi). Vuonna 1884 muodostettiin Puolangasta seitsemäs nimismiespiiri.
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…
Kajaanin Kuninkaallinen Jääkäripataljoona koostui Paltamon, Sotkamon, Hyrynsalmen ja Kuusamon komppanioista ja jälkimmäiseen kuuluvasta Kemijärven osastosta. Paltaljoona otti osaa mm. vuosien 1808-09 suureen sotaan (Suomen sota) kapteeni Fahlanderin…
Johannes Messenius syntyi myllärin poikana Ruotsissa 1579 tai 1580. Hän kävi nuoruudessaan koulua Vadstenan luostarikaupungissa ja suoritti sittemmin Braunsbergissa jesuiittakoulun, josta hän valmistui 1603. Riitaannuttuaan jesuiittojen kanssa hän…
Teoksessa kerrotaan Kajaanin linnan vaiheista, suunnittelusta ja rakennustyöstä aina linnan tuhoutumiseen asti. Kirjoittaja kuvaa linnan rakennuksia ja sen merkitystä alueen turvallisuudelle. Liitteenä kirjassa on linnan kartta sekä luettelo linnan…
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
