Aineistot (yhteensä 10698)

Pariskunta kuvattu 1900-luvun alussa. Taustalla Nakkilan vanha kirkko.

Avainsanat: , ,

1906
Mummi Iida-äidin sylissä 1906 Rautilassa. Oikealla Juho Kartio ja edessä laivan emäntiä kahvivieraineen.

Avainsanat:

Heikkilä, Juhani
2004
Kahvinjauhatusruuhi (4_393 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 393. Puinen uurna ja pyörä, joilla "pienitään kahvinpöönät".

Avainsanat: , , , , ,

Kuvasta tunnistettu eturivistä toisena Suoma Peltonen (Hyrylä), neljäntenä Maria Aalto ja keskirivistä vasemmalta Hanna Arvila ja toisena Laura Arvila.

Avainsanat: , , ,

Manta
1961-11-01
Satakunnan Kansa -lehdessä 1.11.1961 julkaistu murrepakina.

Avainsanat: , ,

Minna Canth
1878
Päijänne-lehdessä 29.3.1878 nimimerkillä Teppo & Co. ilmestynyt pääosin Minna Canthin laatima lyhyt ilmoitusluontoinen kirjoitus, jossa oiotaan Keski-Suomi-lehden antamia tietoja tulevasta Weilin&Göösin kustantamasta kirjasta.

Avainsanat: , , ,

Nieminen, Väinö
2005

Jokisalo, Ulla
1983
Teos on taiteilijakirja. Teos on kääntökirja. Painos 180 numeroitua kappaletta (151/180).

Avainsanat:

Claudelin, Henrik Vilhelm
1932
Artikkeli Suomen nälkävuosien 1866-1868 oloista Kainuussa sekä ulosottojen määrät kunnittain noina vuosina.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Joutsijoki, Eine
2007

Pukkilan suojeluskunnan pöytäkirjanote, joka koskee "vapaussodassa kaatuneen Jalmari Kaitokankaan ja Virossa kaatuneen Yrjö Knuuttilan haudalle pystytettävän sankaripatsaan paljastusjuhlaa". Juhla pidettiin toukokuussa 1921. Hautausmaalla vuonna 1928…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan ensimmäinen kunnallinen lastentarha syntyi, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämä kansanlastentarha luovutettiin kaupungin hoidettavaksi syksyllä 1928. Aluksi tilat vuokrattiin Kaurialasta kamreeri E. A. Koposen omistamasta…

Avainsanat: , , ,

1948
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy…

Avainsanat: , , ,

1948
Talviset hiihtokilpailut kuuluivat niin koulujen kuin lastentarhojenkin ohjelmaan Hämeenlinnassa. Kuvassa on Kaivokadun lastentarhan tyttöjen sarjan osallistujia vuodelta 1948. Taustalla pojat odottavat vuoroaan. Lastentarhojen omissa…

Avainsanat: , , ,

1900-luku
Kaivosmiehiä Amerikassa. Birger Haanpää, Pentti Haanpään setä, on seitsemäs vasemmalta.

Paananen, Vellamo
Jauhiaisen kaivuri avaamassa ensimmäisiä talojohtoja Keiteleen vesijohtoverkostoon. Osuuskassa ja Shell-huoltamo ilmeisesti saavat ensimmäisinä veden Keiteleen vesijohdosta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.8.1967.

Avainsanat: , , ,

[1912?]
Matkaopas Kajaanista vuodelta 1912. Turisteille esitellään siinä kaupungin historiaa, linnan raunioita ja muita nähtävyyksiä, sekä neuvotaan matkustamista, majoittumista ja muita palveluita koskevia käytännön asioita. Esite sisältää myös vanhoja…

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Leino, Eino
Eino Leinon runoja, joissa esiintyy Kajaani paikkakuntana tai kajaanilaisia paikkoja.

Avainsanat: , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1940
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1934
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

1909
Kajaanin vanhan kansankirjaston ja lukusalin käyttösäännöt vuodelta 1909.

Säännöt on valtuuston pöytäkirjasta päiväykseltä 27.4.1909 todistanut hyväksytyiksi ja oikein jäljennetyiksi M. Vartiainen.

Avainsanat: , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1942
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[193?]
1700-luvulla Kajaanissa asuneita henkilöitä, joilla oli suomalainen nimi.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1943
Kajaanin kaupungin tontteja ja niiden omistajia vuodelta 1729. Artikkelin lopussa on lueteltu tonttien lukumääriä 1729-1820.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1931
Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936
"Kun Kajaanin kaupunki 1651 perustettiin, oli se todellisuudessa kaupungin nimeä kantava maalaiskylä, jonka vähälukuiset asukkaat elättivät itseään maanviljelyksellä ja karjanhoidolla."

G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Flander, Carl Georg
1933
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1928
Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.

Artikkeli on…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1934
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1929
Tietoja Kajaanin kihlakunnan kruununvoudeista vuodesta 1839 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1934
Ennen vuotta 1850 oli Kajaanin kihlakunta jaettu kuuteen nimismiespiiriin (Paltamo, Ala-Sotkamo, Ylä-Sotkamo, Ala-Hyrynsalmi, Ylä-Hyrynsalmi ja Säräisniemi). Vuonna 1884 muodostettiin Puolangasta seitsemäs nimismiespiiri.

Artikkelissa luetellaan…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1929
Luettelo Kajaanin kihlakunnan säätyläisistä perustuen vuoden 1789 verotusluetteloon.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 93 ja 94 vuonna 1929. Tiedot lehdelle on toimittanut kruununvouti G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1934
Kajaanin kirkon historiaa vuodelta 1934.

Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1937
Kajaanin Kuninkaallinen Jääkäripataljoona koostui Paltamon, Sotkamon, Hyrynsalmen ja Kuusamon komppanioista ja jälkimmäiseen kuuluvasta Kemijärven osastosta. Paltaljoona otti osaa mm. vuosien 1808-09 suureen sotaan (Suomen sota) kapteeni Fahlanderin…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
[193?]
Johannes Messenius syntyi myllärin poikana Ruotsissa 1579 tai 1580. Hän kävi nuoruudessaan koulua Vadstenan luostarikaupungissa ja suoritti sittemmin Braunsbergissa jesuiittakoulun, josta hän valmistui 1603. Riitaannuttuaan jesuiittojen kanssa hän…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Gebhard, Hannes
1887
Teoksessa kerrotaan Kajaanin linnan vaiheista, suunnittelusta ja rakennustyöstä aina linnan tuhoutumiseen asti. Kirjoittaja kuvaa linnan rakennuksia ja sen merkitystä alueen turvallisuudelle. Liitteenä kirjassa on linnan kartta sekä luettelo linnan…

Avainsanat: , , , ,

Enwald, Gustaf
1940
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Kajaanin ruotsinkielisen lainakirjaston historiaa.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 97/1932. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[193?]
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1931
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[19??]
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.

Kun…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1933
Artikkelissa kerrotaan Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla toimineista kauppiaista. Tätä ennen ei kaupungin perustamisen jälkeen ole kauppiaita tiettävästi kaupungissa ollut.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[193?]
Artikkelissa kerrotaan Kajaanin historiassa esiintyviä, vanhimpia sukunimiä ja niiden omistaneiden henkilöiden historiaa. Jo 1600-luvulla on Kajaanissa asunut esimerkiksi henkilöitä nimeltä Rönty, Okkonen ja Väyrynen.

Artikkeli on ilmestynyt…

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[1930?]
G. Enwald kertoo kuopiolaisessa Tapio-lehdessä 7.3. ja 4.4. vuonna 1875 ilmestyneistä, nimimerkin "Juho" kirjoittamista mielipidekirjoituksista koskien Kajaania, sen kansaa ja sivistystä.

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1934
Sukunimi "Mustonen" esiintyy ensimmäisen kerran Kajaanin vanhimmissa asiakasluetteloissa vuonna 1752. Artikkelissa kerrotaan Mustosten suvusta Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla.

1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Kuva on noin vuodelta 1925. Pappilassa asui tälloin pastori Kuorikoski perheineen.

Linja-autoasema oli Shell-huoltamon luona, kuvassa oikealla. Vasemmalla Kuhan kioski.

1950-luku
Kakluuni (1_182 Honkajoki). Muurattu tulisija, jossa rautaiset luukut. Käytetty lämmitykseen. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

Avainsanat: , ,

 
Koneluettavat metatiedot: