Aineistot (yhteensä 413)

  • Avainsanat: postikortit

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 35.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 5.

Takapiha ja pihapiiri Hietalahden Kapsäkin alueella.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 4.

Kapsäkin alueen puutaloja Hietalahden kaupunginosassa.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 38.

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kaupungin rannassa oli ainakin kolme Kylpylaitosta: Rauhankadun meren puoleisessa päässä, Hovioikeuden rannassa ja Onkilahden…

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 4.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 29.

S/S Carl von Linné, rakennettu 1883, uponnut 1948, matkustajalaiva reitillä Vaasa - Uumaja 1900-luvun alussa.

Lisää tietoa www.hylyt.net

Läs mera www.faktaomfatyg.se

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 3.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 17

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 4.

Postikortti luistelukilpailuista Vaasan Kaupunginselän luonnonjäällä 16.2.1908.

Taustalla näkyy Rantakatu, Academill, Svenska Klubben ym.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 3.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 2.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 1.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 11.

Hietasaari
Sandön

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 9.

Hietasaari
Sandön

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 7.

Hietasaari
Sandön

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 5.

Hietasaari
Sandön

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 35.

Villa Hahl i Wolffska parken, Brändö, rivdes hösten 1983.
Vaasan Puuvillan johtajan asunto Villa Hahl Wolffin puistossa, Palosaarella, purettu 1983.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 34.

Carl Gustaf Wolff (1800-1868)
Wolffin puisto, Wolffintie, Palosaari, Vaasa
Rakennus on nykyisin purettu, tilalla Virastotalo ja sen pysäköintialue

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 19.

Villa Strömsvik, Axel ja Hanna Schaumanin huvila Västervikissä Villa Strömsön lähellä, rakennettu 1880-luvun lopulla, nykyisin purettu.

Axel Schauman, konsuli,…

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 26.

Villa Strömsö, första villan i Västervik
Villa Strömsö, Västervikin ensimmäinen huvila

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 21.

Villa Strömsö, första villan i Västervik
Villa Strömsö, Västervikin ensimmäinen huvila

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 16.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 37.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 36.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 18.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 13.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No.31.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 23.

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 8.

1930-luku
Pikkutorille vuonna 1900 rakennetusta ortodoksisesta sotilaskirkosta muovailtiin kirjastotalo 1920-luvun alkupuolella, minkä jälkeen rakennus ympäristöineen säilyikin lähes muuttumattomana vuosikymmeniä. Kirjasto muutti pois kuvan rakennuksesta, kun…

Rengon Pyhän Jaakon harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun loppuvuosikymmenillä. Sen erikoisuutena Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa on harvinainen kahdeksankulmainen pohja. Apostoli Jaakobille omistettu Rengon kirkko oli tunnettu…

Avainsanat: , ,

1930-luku
Suomen lippu nousee salkoon Tyrvännössä Lepaan puutarhaopiston Marjala-rakennuksen vieressä. Marjala rakennettiin 1820-luvulla Lepaan kartanon viljamakasiiniksi. Kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli K. F. Packalén, joka testamenttasi tilansa…

1910-luku
Aulangon metsäpuiston kahdesta tekolammesta vanhempi on Joutsenlampi. Joutsenlampea rakennettiin kesällä 1885, jolloin sanomalehti Hämäläinen kuvaili Karlbergin kartanon alueella tapahtuvia uudistuksia näin: ”Suuria kaunistuksia on öwerstluutnantti…

1910-luku
Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema näkötorni valmistui Aulangonvuoren huipulle vuonna 1907. Samaan aikaan rakennettiin myös tornin luota alas rinnettä vievät kiviportaat ja karhuluola vuoren juurelle. Tornin toiselle puolelle valmistui…

1906-1912
Kauppias A. Gust. Skogster (1866–1952) rakennutti vuonna 1906 jugendtyylisen tavaratalon Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) ja Kirkkokadun (nykyisen Kirkkorinteen) kulmaan. Liikerakennuksen viereen Kirkkokadun puolelle valmistui puinen…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti 1850-luvulla ajotien Sairiosta Aulangonniemeen. Niemen raivaamista puistoalueeksi aloiteltiin jo Rehbinderin aikana. Työ jäi kuitenkin Rehbinderiltä kesken, kun hän erosi virastaan vuonna 1863.…

1960-luku
Pöystilän tila sijaitsee Lammin Porraskoskella Kuohijärven itärannalla. Paikalla on alun perin ollut Lieson Simolan torppa, joka itsenäistyi 1920-luvun alussa. Pöystilän tilalle valmistui uusi päärakennus vuonna 1933, jolloin Maria ja August Pöystilä…

1920-luku
Postikorttikuvassa on Tuuloksen Sairialan kylän rakennuksia Suolijärven länsipuolella, nykyisen Luopioistentien varrella. Suolijärven takana näkyy Toivaalan kylässä kolme Eerolan taloa ja aivan metsänreunassa Rapoo. Kuvan vasemmassa alanurkassa on…

1910-luku
Suolijärven pohjoispäästä lähtevä Sairialanjoki kulkee läpi Sairialan, Tuuloksen vanhan, keskiaikaisen kyläkeskuksen. Tuuloslampien, Kylänjoen, Leheen ja Kopsjoen kautta vesireitti jatkuu Pyhäjärveen. Sairialan kylä on Tuuloksen vanhinta…

1910-luku
Toivaalan kylä sijaitsee Tuuloksessa Suolijärven itäpuolella. Ensimaininta Toivaalasta vanhoissa asiakirjoissa on vuodelta 1433. Toivaalan keskiaikainen kylätontti sijaitsee Eerolan tilan mailla. Postikorttikuvassa 1900-luvun alun Toivaalan kylä on…

1900-luku (vuosikymmen)
Tuuloksen monikuvakortti 1900-luvun alusta kuvaa pitäjän nähtävyyksiä. Kortin lähettäjä "Liisa" kertoo kuva-aiheista seuraavasti: "Tällä kortilla näet palasen Tuulosta, nim. kirkon ja sen vieressä huvila 'Turvala'. Sen alla järven ja lopuksi osan…

1900-luku (vuosikymmen)
Evon kruununmetsä syntyi isojaon jälkeen 1770-luvulla, kun jakamatta jääneet alueet jäivät kruunun omaisuudeksi. Metsien yhteiskäyttö ja haaskaaminen kuitenkin jatkui edelleen. Vuonna 1851 säädettiin metsälaki ja Evon kruununmetsiinkin lähetettiin…

1910-luku
Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon…

1900-luku (vuosikymmen)
Lammasniemi sijaitsee Lammin kirkonkylän lähellä Ormajärven rannalla. Kivismäen kartanon maihin kuulunut niemi tunnetaan nykyään paremmin Untulanniemenä tai Untulan alueena. Kivismäen kartanon omisti Etholenin suku. Vuosina 1871–1902 omistajana oli…

1911
Lammille perustettiin vuonna 1905 paikallinen työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Yhdistys alkoi pian kaivata omaa kokoontumispaikkaa ja kerätä varoja työväentalon rakentamiseen. Rahoituksen saamiseksi…

1920-luku
Lammin ensimmäinen lääkäritalo rakennettiin 1920-luvun alussa "Niipalan notkon takana olevalle kummulle". Talossa oli sekä kunnanlääkärin vastaanotto että lääkärin asunto. Lammin kunnanlääkärinä 1920-luvulla toimi A. K. Vuori ja hänen jälkeensä yli…

1920-luku
Lammin kirkonkylän raitin varrelle kirkolta Hämeenlinnan suuntaan muodostui jo varhain kylän tiheimmin rakennettu alue, jolla oli myös useita kauppaliikkeitä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy vuonna 1922 laajennettu Lammin osuuskaupan talo, jonka…

1920-luku
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1873 pitäjäntuvan yhteyteen vastapäätä Lammin keskiaikaista kirkkoa. Seuraavana vuonna aloitti toimintansa myös tyttökansakoulu, aluksi Kaitalan Mäkelässä, myöhemmin kirkonkylässä…

1930-luku
Lammin keskaikainen harmaakivikirkko muistuttaa tyylillisesti Hollolan, Vanajan ja Sääksmäen kirkkoja. Varsinkin päätyjen tiilikoristelussa on paljon samoja aineksia. Lammin kirkon länsipäädyssä on myös iso goottilainen pyöröikkuna, itäpäädyssä taas…

1950-luku
Lammin kirkonkylän raitin uudistunutta rakennuskantaa edustaa tien päässä näkyvä Lammin säästöpankin toimitalo "Rahala", joka valmistui vuonna 1940. Kuvassa Hämeentien vasemmalla puolella on apteekkari F. E. Bergrothin vuosisadan vaihteessa…
 
Koneluettavat metatiedot: