Aineistot (yhteensä 413)

  • Avainsanat: postikortit

Rytkönen, Enok
1928
Huhtikuussa 1928 tuli kuluneeksi 10 vuotta kansalaissodan päättymisestä. Hämeenlinnan torilla järjestettiin 26.4. paraati ja juhlittiin kaupungin vapautusta. Paraatiin osallistuivat suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain sekä…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1928
Huhtikuussa 1928 juhlittiin Hämeenlinnan torilla kansalaissodan päättymistä ja kaupungin vapautusta. Torilla järjestettiin 26.4. paraati, johon osallistui suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain ja hyökkaysvaunukomppania Poltinaholta.…

Avainsanat: , , , ,

Fieandt, Nanna von
1900-luku (vuosikymmen)
Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907.…

Avainsanat: , , , , ,

Fieandt, Valborg von
1900-luku (vuosikymmen)
Katumajärven rannalla Mantereenvuorella oli 1900-luvun alkuvuosina hieno näköalapaikka. Vasemmalla näkyy Tuomarinsaari ja kuvan keskelle oikealta ulottuu Pitkäniemi. Kortissa on käsinkirjoitettu teksti: Tämän valokuvan on Ipi itse ottanut. Ipi oli…

Avainsanat: , , , , , ,

Rytkönen, Enok
1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnassa sijaitseva Katumajärvi on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että pakkokäännytetyt hämäläiset kävivät järvessä pesemässä saamansa kristillisen kasteen pois. Katumajärveen liittyy muitakin vanhoja kansantarinoita, mm. Theodolinda…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1900-luku (vuosikymmen)
Talvisen valokuvan Katumajärven rannasta on ottanut 1900-luvun alkuvuosina hämeenlinnalainen opettaja ja kirjailija Albert Theodor Böök.

Avainsanat: , , , , ,

1920-1930-luku
Hämeen Sanomat osti syksyllä 1927 Hallituskadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainneen Ingbergin perillisten talon ja tontin. Talossa tehtiin paljon korjauksia ennen kuin lehden toimitus ja konttori sijoittuivat taloon. Kirjapainoa varten rakennettiin…

Avainsanat: , , , , ,

1890-luku
Kenraali Eberhard Galindo myi vuonna 1883 omistamansa Karlbergin eli Mäkelän maatilan ja kartanon kesänviettopaikaksi Hugo Standertskjöldille. Standertskjöld osti myös myös muita maatiloja Karlbergin ympäristöstä, mm. Katajiston ja Metsänkylän…

Avainsanat: , , , , ,

Brander, Signe
1912
Signe Brander kuvasi Karlbergin kartanon rantapuiston yläviistosta varmaankin kartanon itäpäädyn tornista vuonna 1912. Rannassa näkyy kartanon venelaituri ja toisen laiturin päässä sijaitseva uimahuone. Kuvan keskellä olevan ison visakoivun taakse…

Avainsanat: , , , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon päärakennuksen eteläpuolella oli hyvin hoidettu rantapuisto. Eversti Standertskjöldin aikana rantapuistoon istutettiin mm. tammia ja lehmuksia. Rantapuisto oli kuitenkin etupäässä kukkapuisto, runsaissa kukkapenkeissä ja…

Avainsanat: , , , , , ,

Nyblin, Daniel
1890-luku
Upporikas kapteeni, myöhemmin eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) osti Karlbergin kartanon kesäasunnokseen vuonna 1883. Arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli kartanon vanhan puurakennuksen muutos- ja laajennustyöt, jotka valmistuivat vuonna…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Aulangon omistaja ja rakennuttaja eversti Hugo Standertskjöld oli ankara työnantaja, mutta hän piti myös hyvää huolta työväestään. Juhannuksena eversti järjesti palvelusväelleen "henkistä virkistystä" eli suuret juhannusjuhlat kuvassa näkyvän…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin vuonna 1890. Arkkitehti Waldemar Aspelin käytti hyväkseen vanhan rakennuksen runkoa ja säilytti sen kaksikerroksisen keskiosan. Ristipäädyn muoto korvattiin…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Karlbergin kartanon ympärillä oleva edustapuisto rajautui pohjoisen puolella saunarakennukseen ja sähkölaitokseen sekä siihen liittyneisiin rakennelmiin. Eversti Standertskjöld oli innostunut kaikista uusista keksinnöistä. Niinpä hän rakennutti…

Avainsanat: , , , , ,

Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg
1920-luku
Arvi A. Karisto (1879–1958) perusti yhdessä August Bomanin kanssa kustannusliikkeen Hämeenlinnaan vuonna 1900. Bomanin myytyä osuutensa Karistolle yhtiö jatkoi vuodesta 1907 alkaen toimintaansa toiminimellä Arvi A. Kariston kustannusliike. Samana…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Aulangonvuoreen näkötornin juurelle, vuoren jyrkkää rinnettä alas johtavien portaiden alapäähän eversti Standertskjöld teetätti kallioluolan, johon hän vuonna 1906 tilasi kuvanveistäjä Robert Stigelliltä karhuperhettä esittävän veistoksen. Patsas on…

Avainsanat: , , , ,

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 16.

Avainsanat: , , , ,

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 13.

Avainsanat: , , ,

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 4.

Kapsäkin alueen puutaloja Hietalahden kaupunginosassa.

Avainsanat: , , ,

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie B. No. 5.

Takapiha ja pihapiiri Hietalahden Kapsäkin alueella.

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Hämeenlinnaan rakennettiin 1900-luvun alkupuolella monta uutta pankkitaloa. Kansallisosakepankin jyhkeä liikerakennus valmistui torin lounaiskulmaan vuonna 1915 arkkitehti Vilho Penttilän suunnitelman mukaan. Kansallisromanttista tyyliä edustavan…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Suomen siipikarjanhoitajain liitto perustettiin Hämeenlinnassa 20. marraskuuta 1918. Liiton opetus- ja kurssitoiminta alkoi vuonna 1926 Vanajan Kankaantaan Rantalassa. Muutamaa vuotta myöhemmin Siipikarjanhoitajain liitto rakennutti Hämeenlinnaan…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Kanakoulu eli Siipikarjanhoitokoulu toimi Hämeenlinnassa vuosina 1926–1989. Syksyllä 1929 oppilaitokselle valmistui oma koulutalo Kankaantaan kaupunginosaan. Tyyliltään 1920-luvun klassismia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Katri…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Aulangon metsäpuiston kahdesta tekolammesta vanhempi on Joutsenlampi. Joutsenlampea rakennettiin kesällä 1885, jolloin sanomalehti Hämäläinen kuvaili Karlbergin kartanon alueella tapahtuvia uudistuksia näin: ”Suuria kaunistuksia on öwerstluutnantti…

Avainsanat: , , , , ,

Rytkönen, Enok
1930-luku
Joulukuusi pystytettiin Hämeenlinnan torille ensimmäisen kerran 17.12.1932. Kuusen pystytyksen lumettomalle torille kuvasi silloin kirjakauppias Enok Rytkönen. Tämäkin postikorttikuva on Rytkösen ottama, mutta se lienee peräisin joltakin myöhemmältä…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Hattulan keskiaikainen kirkko on omistettu Pyhälle Ristille. Se on rakennettu 1400-luvun puolivälissä lähelle Vanajaveden rantaa, Hattulanselän kohdalle. Kirkkorakennukseen kuuluu suorakaiteen muotoinen runkohuone, jonka pohjoispuolella on sakaristo…

Avainsanat: , , ,

Bremer, Wäinö
1930-luku
Suurin piirtein lounaan suunnasta otetussa ilmakuvassa näkyvät keskiaikainen Hattulan Pyhän ristin kirkko ja kirkkopiha. Kirkkopihaa ympäröi harmaakiviaita, johon liittyy kaksi porttirakennusta ja kellotapuli. Oikeassa reunassa on kirkon…

Avainsanat: , , , ,

1959
Hanssin-Jukka on Suomen ilmavoimien käytössä vuosina 1940–1955 ollut Douglas DC-2 -kuljetuskone. Käytöstä poistetun lentokoneen osti hämeenlinnalainen entinen lentomestari Osmo Rantala, joka lahjoitti sen Hämeenlinnan ampumaseuralle. Ampumaseura…

Avainsanat: , , , , ,

1950-luku
Yksikerroksinen empiretyylinen puurakennus Pikkutorin varrella on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen vuonna 1887, ja vuosisadan lopulla se sai jatkokseen vielä…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnaan vuonna 1895 perustettu Verkatehdas laajeni vaatimattoman alun jälkeen kaupungin suurimmaksi työnantajaksi, jonka palkkalistoilla oli parhaimmillaan jopa 1300 työntekijää. Postikorttikuvassa on vasemmalla alueen vanhin tehdasrakennus eli…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan verkatehtaan alueen rakennuksiin 1920-luvulla kuuluivat etualalla näkyvän kutomon lisäksi jugendtyylinen kolmikerroksinen konttorirakennus ja samoihin aikoihin valmistuneet tehtaan isännöitsijän ja teknillisen johtajan huvilat lähempänä…

Avainsanat: , , ,

1909-1917
Kusti Laurela, Aug. Boman ja Erl. Johansson perustivat Hämeenlinnan uuden kirjapainon vuonna 1900. Liike aloitti vaatimattomasti, mutta kehittyi pian paikkakunnan suurimmaksi yritykseksi alallaan. Uusi kirjapaino muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1909.…

Avainsanat: , , ,

1928
Hämeenlinnaan ryhdyttiin perustamaan tyttökoulua jo vuonna 1919. Tarkoitus oli saada valtion ylläpitämä tyttökoulu, mutta hanke ei onnistunut. Lopulta ahkeran varainkeruun jälkeen perustettiin yksityinen, Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun…

Avainsanat: , , , ,

Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg
1928
Hämeenlinnaan perustettiin yksityinen kuusiluokkainen keskikoulu tyttöjä varten vuonna 1924. Kaupunki lahjoitti Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun osakeyhtiölle tontin Kaurialan kaupunginosasta, vanhan hautausmaan laidalta. Uusi koulutalo valmistui…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu toimi 1920-luvulla useammassa rakennuksessa. Kuvassa vasemmalla on H. R. Helinin suunnittelema jugendrakennus vuodelta 1906. Oikeanpuoleinen empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin talo vuodelta 1929 on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema. Arkkitehtuuriltaan pankkitalo edustaa 1920-luvun klassismia. Pääovea ympäröivät reliefit ovat kuvanveistäjä Gunnar Finnen käsialaa. Rakennuksen…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin perustava kokous pidettiin 10.11.1909, ja pankki aloitti toimintansa heti seuraavan vuoden toukokuussa Nybergin perikunnan talossa torin alareunassa. Vuonna 1914 pankki muutti kaksi kertaa ja päätyi Raatihuoneen…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan laivaranta Rantapuiston laidalla vilkastui 1900-luvun alussa uudelleen rautatien tulon aiheuttaman laman jälkeen. Satamaan valmistui arkkitehti Armas Rankan suunnittelema satamakonttori vuonna 1911. Tuohon aikaan matkustajaliikennettä…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1920-luku
Tarina ei kerro, mikä tapahtuma Hämeenlinnan rautatieasemalla on kerännyt paikalle tällaisen väentungoksen. Kerrotaan, että tapahtuipa Hämeenlinnassa 1920-luvulla mitä tahansa, aina oli paikalla myös sotilassoittokunta. Sotilasasuisia soittajia on…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Kuvernööri Rehbinderin aikana Hämeenlinnan kaupunginpuistoon eli Parkkiin rakennettiin neljä paviljonkia paikoille, joista avautui kaunis näköala kohti Hämeen linnaa tai Vanajavettä. Kuvassa oleva kahdeksankulmainen näköalapaviljonki on puiston…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden yli johtava Hämeenlinnan vanha Pitkäsilta oli käytössä vuosina 1878–1909. Pitkäsilta edusti perinteistä puurakentamistapaa tukiansaineen. Pian rakentamisen jälkeen 1880-luvulla puusillan kestävyys alkoi herättää suuria epäilyksiä.…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan moottorivene oy:n vene Nopea liikennöi Vanajavedellä kaupungin ja Mierolan väliä vuodesta 1908 alkaen. Nopealla oli pysäkki myös Kaupunginpuiston kivilaiturissa. Kivilaituri rakennettiin vuonna 1864 ja se sijaitsi suoraan…

Avainsanat: , , , , ,

Aaltonen, Albin
1930-luku
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen koulurakennus sai kolmikerroksiset lisäsiivet molempiin päätyihinsä vuonna 1936. Lisärakennukset oli suunnitellut rakennushallituksen arkkitehti G. A. Wigström jo 1920-luvun lopulla. Rakentaminen kuitenkin…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon oppilasmäärä kasvoi nopeasti itsenäistymisen jälkeen. 1920-luvulla oppilaita oli jo yli neljäsataa ja lisätilan tarve tuli ilmeiseksi. Kouluhallitus hyväksyi lyseon saneerausohjelman jo 1920-luvun lopulla,…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssirakennus valmistui Itäisen Linnankadun varrelle vuonna 1888. Rakennuksen julkisivu on säilynyt ennallaan näihin päiviin asti. Lyseolla on ollut alusta asti merkittävä asema kaupungin ja koko maakunnan henkisessä…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kivinen sairaalarakennus valmistui Keinusaareen kruununmakasiineja vastapäätä vuosina 1841–1844. Uuteen sairaalaan oli suunniteltu peräti 100 sairaansijaa, mutta niitä saatiin lopulta vain 78, joten…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi vuonna 1908. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti otti suunnittelutyössään huomioon torin ympäristön kolme merkittävää julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Toripuiston perustamisen yhteydessä vuonna 1911 istutetut puut olivat ehtineet jo vähän kasvaa 1930-luvulle tultaessa. Torille Hämeenlinnan kirkon edustalle on pysäköity autoja, mahdollisesti takseja. Torin pohjoisreunassa Uuden hotellin kohdalla…

Avainsanat: , , ,

Laurila, Usko
1930-luku
Nykyiset kartat eivät enää tunne Pikkukatua, jonka näkymiä tämä postikortti kuvaa. Mukulakivipäällysteinen katu on kuitenkin edelleen olemassa Turuntien poikkikatuna Pikkutorin laidassa. Pikkukatu kulkee vasemmalla näkyvän vanhan puisen…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1920-luku
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toiminta uudessa komeassa kirjastotalossa alkoi vilkkaana heti vihkiäisten jälkeen joulukuussa 1924. Lainoja oli keskimäärin sata päivässä, mikä oli entiseen verrattuna huippulukema. Lainausosasto oli kuitenkin…

Avainsanat: , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: