Julkaisussa kerrotaan Kiihtelysvaaran kirjaston historiasta, joka sai alkunsa tohtori Johan Walter Parviaisen testamenttilahjoituksesta Karjalaiselle Osakunnalle vuonna 1925. Testamentti velvoitti osakunnan perustamaan lahjoittajan isän, kauppaneuvos…
Elsan kotona asui oman perheen lisäksi myös ämmiksi kutsuttu Marja-Liisa Rotola, joka oli lapsille hyvin tärkeä ihminen ja osallistui lasten kasvattamiseen. Perheessä pidettiin karjaa ja pihapiirissä oli myös paja, jossa sijaitseva paljekonttori…
Teos on taiteilijakirja. Teos on portfolio, jossa vaaleanruskean kotelon sisällä 10 yhteensidottua mustavalkoista valokuvaa sekä taitettu arkki, jossa esittelyteksti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Olen nähnyt, että kunn. aikakauskirjassanne on usein suosiollisesti suotu sijaa muidenkin, kuin toimittajien kirjoituksille. Uskallan siksi lähettää minäkin sepustukseni koettamaan, kelpaavatko minnekään, elleivät,…
Tuusulasta velkaantuneesta kotitalosta lähtenyt Anders Gustaf Skogster teki ensin töitä juoksupoikana ja liikeapulaisena Hämeenlinnassa. Vuonna 1895 hän osti veljeltään Felixiltä Grönlundin entisen siirtomaatavarakaupan. Liike menestyi ja 11 vuotta…
Yleissivistävää koulutusta Vaasassa
Oppikoululaitos
Vaasan Suomalainen Lyseo - suomenkielellä suomalaispojille
Vaasan Suomalainen Tyttökoulu - tytöillekin teoriaa
Vaasan Yhteiskoulu
Onkilahden yhteiskoulu - opiskelumahdollisuus suurille…
Koulujärjestyksen kurinpitoperiaatteita ennen vuoden 1872 koulujärjestystä
Vuoden 1872 koulujärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle
Vaasan Lyseon "musta kirja"
Tilastoa
Rikos ja rangaistus
Pahempi rikos ja ankarampi…
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma…
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme…
Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston…
Kirjakauppias Enok Rytkönen (1874–1960) rakennutti vuonna 1910 torin laidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon. Rakennuksen piirsi hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren, joka…
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen…
K. O. Lindeqvist kertoo tässä artikkelissa, miten monia vaiheita tarvittiin, ennen kuin Hämeenlinnan porvarit ryhtyivät järjestämään kaupungin köyhäinhoitoasioita 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Edes maaherra Johan Henrik Munckin arvovalta…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) oli Hämeenlinnan lyseon rehtorina julkaistessaan koulunsa vuosikertomuksen liitteenä tutkimuksensa Hämeenlinnan oloista Suomen sodan aikana 1808–1809. K. O. Lindeqvist oli…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) toimi Hämeenlinnan lyseon historian ja suomen kielen lehtorina vuodesta 1888 ja rehtorina 1890–1903, mutta siirtyi vuonna 1907 Helsinkiin. Lindeqvist julkaisi lukuisia…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä…
Eino Leinon todistus Hämeenlinnan lukiosta. Todistuksen kääntöpuolelle Leino on luonnostellut kirjeitä Söderströmille ja Kaiku-lehdelle. Söderströmille Leino tarjoaa Runeberg-suomennoksiaan. Kirjeessä mainittu Kuningas Fjalar valmistuu lopulta 1894…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Tie- ja liikenneopas vuodelta 1878 sisältää Suomen maa- ja vesiliikenteen aikataulut, matkojen pituudet ja hinnat eri paikkakuntien välillä. Pohjois-Karjalan liikenne sisältyy julkaisuun.
Pakkahuoneet olivat varastotiloja, joissa tullattavat tavarat odottivat tarkastamista ja tullimaksun määräämistä. Tullimaksun maksamisen jälkeen lasti purettiin ja siirrettiin pakkahuoneeseen jälkitarkastusta varten. Tämän pakkahuoneen rakentamisesta…
Wolffs segelrederi På sin tid det största i Finland och hela Norden Av sekreteraren i Wasa handelsförening J. G. R. Lind Suomen merenkulku – Finlands sjöfart 1934
Että rakennusmestari Vihtori Lönnbohm kesällä 1891, Kesäkuun 20stä päivästä Heinäkuun loppuun, kunnolla ja taitavuudella johti erityisiä kaivos-, puhdistus- ja ojitustöitä Helsingin kaupungin…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
