Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jonka sivut liittyvät alussa ja lopussa toisiinsa, muodostaen ikään kuin kehän. Kehän ulkopuolisten sivujen sävyt ovat tummat, sisäpuolisten vaaleammat. - Sekatekniikka: monotypia, maalaus. - Ei tekstiä.Mustat…
Teos on taiteilijakirja. 102-sivuinen kirjanen, jonka jälkisanat erillisenä, 8-sivuisena liitteenä. Teoksen tekstiosuuden pohjana Alexander Stubbin alun perin englanninkielisinä kolumneina julkaistut tekstit tekijän uudelleen muotoilemina. Editio 150…
Teos on taiteilijakirja. Teoksessa on aakkosjärjestyksessä kaikki sanat Michel Foucaultin kirjasta The Order of Things : An Archaeology of the Human Sciences. Teoksessa ei ole nimiösivua eikä kolofonia. Teosta kuvaavia asiasanoja: käsitetaide,…
Teos on taiteilijakirja. First edited and published by Marcel Marien in 1968 in a limited edition of 230 copies, half a year after Paul Nougé's death, The Subversion of Images is a miniature classic in both the photobook and surrealist canons. It…
Teos on taiteilijakirja. The quest is to document in an artist-book a work-in-project that combines image and text. This book describes how a visual artist and composer who spends her free time in dance schools and keeps record of the dancers’…
Teos on taiteilijakirja. A collection of abstract compositions, created with textures made on photocopiers. Hypothesis as to what image might be are given. Signed and numbered edition 35/100.
Teos on taiteilijakirja. Suurikokoisilla sivuilla mustavalkoista, linopainotekniikalla tehtyä kuvitusta, jossa nuoria tyttöjä ja kukkia. Numeroitu painos (29/50).
Teos on taiteilijakirja. Liittyy With love -projektiin, itsenäinen kolmas osa. Sisältönä taiteilijoiden keskusteluja pääkallojen merkityksestä eri kulttuureissa ja niiden taiteessa. Julkaistu Kari Kenetillä 2002 pidetyn näyttelyn yhteydessä.
Kruunupyyn kirkkoherran Eric Juveliuksen (1718-1791) väitöskirja De arte picem destillandi in Ostrobotnia (1747) ilmestyi myös ruotsiksi nimellä Tiärtilwäckningen i Österbotn (suom. Tervanvalmistus Pohjanmaalla). Juvelius korostaa metsän ja siitä…
Teos on taiteilijakirja. Ismo Kajander vietti juhlavuottaan 1999 neljän näyttelyn sarjalla. Portfolioon on koottu näyttelyihin liittyvät postikortit sekä projektin esittelyteksti "Vuosituhanten vaihde".
Koirakylän metsäautotien osakkaiden kokous kunnanvaltuuston kokoussalissa. Edessä vasemmalta: Olavi Nuutinen ja Tuure Paananen. Toinen rivi vasemmalta: Erkki Jauhiainen ja Eemil Kosti. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.3.1966.
Kanteleella asuneiden Johan Klemettilän, Johan Ylösmattilan ja Johanes Alasmattilan välinen sopimus tienkäyttöoikeudesta. Sopimus on vahvistettu allekirjoituksilla ja puumerkeillä.
Kun Kajaanin linna vuonna 1716 hävitettiin, muodostettiin linnan varustusväeksi asettuvasta miehistöstä Pohjanmaan rykmenttiin kuuluva komppania, jonka päällikkönä toimi nk. maakapteeni. Vuonna 1788 muutettiin Kajaanin komppania Pohjanmaan…
Artikkeli sisältää luetteloita Kajaanin kaupungin tonteista, rakennuksista ja omistajista vuodesta 1736 alkaen, jolloin tontit numeroitiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1820 tonttien numerointia muutettiin.
Kajaanin kaupunki on vuodesta 1727 kirjannut ylös perunkirjoihin esineitä, joita porvarit niihin aikoihin omistivat. Artikkelissa luetellaan perunkirjoihin perustuvia tavaroita ja niiden omistajia ja esineiden mahdollisia arvoja.
Vuonna 1834 nimitettiin Fredrik Calamnius Kajaanin tuomiokunnan tuomariksi. Tämän jälkeen hän osti Joutava-nimisen kruununtorpan Paltamosta. Vuonna 1836 hän rakennutti tontille asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna toisen, vieläkin suuremman…
Kajaanin kaupungin historiaa vuosilta 1841 ja 1842.
Artikkelissa kerrotaan muun muassa tuon ajan kaupungin tonteista, rakennuksista, ammatinharjoittajista, pormestari Anders Durchmanista, raatinmiehistä sekä kaupungin tuloista ja…
Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…
Teos on laaja historiallinen kuvaus Kajaanin kihlakunnasta. Paltamo on muita alueita laajemmin esillä, mutta myös muita nykyisen Kainuun paikkakuntia käsitellään teoksessa. Kirjoittaja käy läpi hallinnollisia asioita, luonnonoloja, elinkeinoja,…
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…
Kajaanin kaupungilla ei ollut varsinaista raatihuonetta, ennen kuin se 19. helmikuuta 1747 osti 900 kuparitaalarilla linnan päällikön Didrik Trolinin leskeltä tämän omistaman kartanon ja tontin. Tätä rakennusta käytettiin raatihuoneena vuoteen 1830…
Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…
Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…
Suomen koskenperkaus- eli joenperkaustöiden alkuunpanija oli Sotkamon kappalaisen Jaakko Chydeniuksen poika Samuel Chydenius. Hänet nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi kemian ja minerologian dosentiksi 5.12.1753, ja hän perusti omalla…
Majuri Simo Afleckilla oli Kajaanin seudulla ja Karjalassa kansan keskuudessa maine hurjana ja väkivaltaisena miehenä. Vuonna 1691 langetti Pielisjärven kirkkoherra Pietari Herkepeus Afleckin sakkoihin ja julkiseen kirkkorangaistukseen kuudennen…
Sotkamon kirkon arkistoissa on luettelo vuosina 1729-1748 seurakunnan kuolleista ja haudatuista henkilöistä. Listassa on myös mainittu, ketkä heistä on haudattu hautausmaalle ja ketkä kirkon lattian alle.
Pian Kajaanin linnan rakentamisen jälkeen, noin 1613, määrättiin linnan seuduille niin kutsuttu linnansaarnaaja. Hänen tehtävänään oli huolehtia linnan väen ja sen läheisyydessä asuvien ihmisten sielunhoidosta.