Aineistot (yhteensä 597)

  • Aihe on tarkasti "Hämeenlinna"

1910-luku
Kaksi 1900-luvun alkupuolen ylioppilasta seurueineen on asettunut kuvattavaksi suositulle kuvauspaikalle Hämeenlinnan Parkin eli Kaupunginpuiston tekoraunioiden edustalle. Kuvan romanttishenkinen kiviraunio valmistui puistoon vankityönä 1800-luvun…

Avainsanat: , , , , ,

1904
Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki kuului 1800-luvulla Ojoisten kartanon maihin. Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa aluetta puistoksi 1840-luvulla. Puistoon istutettiin jalopuita ja rakennettiin polkuja, pengerryksiä,…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alkuvuosien postikortissa on kuvattu näkymä Varikonniemestä kohti kaupungin keskustaa. Vasemmalla kohoaa kirkon torni ja oikealla Hämeenlinnan lyseon rakennus. Lyseon ja rannan välissä sijaitsi olutpanimo, jonka oli perustanut kapteeni…

Avainsanat: , , , , ,

Juteini, Jaakko
1817

Avainsanat: , , , , , ,

Helin, Henrik Reinhold
1905
Willgrenin talon paikalla oli vuoteen 1967 asti Hämeenlinnan vanhin, vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty kauppias Willgrenin talon päärakennus, ("joka omituisine kattoineen ja ikkunaluukkuineen oudoksuttaa nykyisen sukupolven silmää.")…

Avainsanat: , , , ,

Wilenius, Georg
1872
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi…

Avainsanat: , , , ,

Juteini, Jaakko
1826

Avainsanat: , , ,

Hahnsson, Theodolinda
1877
Hahnssonin raittiushenkinen pieni näytelmä Wiinantehtailia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1877. Näytelmä sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).

Avainsanat: ,

1900-luku (vuosikymmen)
Fredrika Wetterhoff perusti vuonna 1885 Hämeenlinnaan nuorille tytöille tarkoitetun käsityökoulun. Aluksi koulu toimi Hämeenlinnan rouvasväenyhdistyksen vuokralaisena, sen jälkeen mm. laamanni Wetterhoffin talossa Pikkutorin varrella. Työkoulua…

Avainsanat: , , , , ,

Pettersson, Lambert
1922
Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten…

Avainsanat: , , , , ,

Juteini, Jaakko
1816

Avainsanat: , , , , , ,

Juteini, Jaakko
1818

Avainsanat: , , , , , ,

Juteini, Jaakko
1816

Avainsanat: , , , , , ,

Pätiälä, J. T.
1898
Suomessa alettiin perustaa vapaaehtoisia palokuntia 1800-luvulla, vanhimmat niistä syntyivät Hämeeseen. Hämeen historian mukaan Hauholle perustettiin vapaaehtoinen palokunta, Hauhon WPK, jo vuonna 1888. Tämä hajosi myöhemmin kahtia Vitsiälän WPK:ksi…

Avainsanat: , , , ,

1900
Ortodoksinen Pyhän Aleksanteri Nevskin sotilaskirkko valmistui vuonna 1900 Pikkutorille kaupungin keskustan länsireunalle. Kirkkoa varten tilattiin kymmenen kelloa Pietarista. Kellot valettiin enimmäkseen kuparista, jota saatiin armeijan käytöstä…

Avainsanat: , , , ,

Arppe, Anton Wilhelm
1826
Vuonna 1824 kenraalikuvernööri Zakarevski määräsi vartiorakennuksia rakennettavaksi kaikkiin kaupunkeihin, joissa oli sotaväkeä. Rakennusten suunnittelu määrättiin intendentinkonttorin tehtäväksi. Digitoituun rakennuspiirustukseen sisältyy pienen…

Avainsanat: , , ,

1833
Värjäreillä ja karvareilla oli 1800-luvun Hämeenlinnassa melkein oma kaupunginosansa veden äärellä Abborren- ja Svanen-kortteleissa (nykyisten Palokunnankadun, Rauhankadun, Hallituskadun ja Arvi Kariston kadun rajaamalla alueella) sekä Rantakadun…

Avainsanat: , , , ,

Runeberg, Johan Ludvig
1848
Vänrikin markkinamuisto on luettu Runebergin teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, vuoden 1918 painoksesta. Käännös on Paavo Cajanderin. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.

Avainsanat: , ,

Runeberg, Johan Ludvig
1887
Tukholmassa vuonna 1887 ilmestynyt Vänrikki Stoolin tarinoiden suomenkielinen laitos sisältää vähemmän tunnetun suomennoksen Hämeenlinna-aiheisesta runosta Vänrikin markkinamuisto. Kääntäjästä ei löydy tietoa, mutta teoksen on kuvittanut ruotsalainen…

Avainsanat: ,

Runeberg, Johan Ludvig
1904
J. L. Runebergin runo Vänrikin markkinamuisto on varmasti Suomen kirjallisuuden tunnetuin Hämeenlinna-aiheinen runo. Pitkän runon keskellä on kuusi säkeistöä, joissa Suomen sodassa palvellut vänrikki Stool muistelee sota-ajan tapahtumia…

Avainsanat: ,

1920-luku
Urheilukentän perustaminen oli viime vuosisadan alussa esillä Hämeenlinnan valtuustossa useaan otteeseen, ennen kuin syksyllä 1910 valtuutetut vihdoin päättivät kentän rakentamisesta ns. saunatontille, Hämeensaareen vievän tien varteen. Seuraavan…

Avainsanat: , , ,

Tarvas, Armas Toivo
1908
Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle.…

Avainsanat: , ,

1930-luku
Vanajan keskiaikainen harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Samalla paikalla on sijainnut kirkkorakennus luultavasti jo 1200-luvulla, vaikka asiakirjoissa Vanajan kirkko mainitaankin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1329. Postikorttikuvassa on…

Avainsanat: , , ,

Laurila, Usko
1930-luku
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen…

Avainsanat: , , ,

Helander, K. W.
1886
Maaherra Stichaeus oli jo vuonna 1836 rakennuttanut köyhiä varten Myllymäkeen pappilan maalle talon, jossa oli neljä huonetta ja tilava ullakko. Rakennuksen siirtoa kaupunkiin suunniteltiin 1840-luvulta lähtien. Köyhäinhoitokunta anoi kaupungilta…

Avainsanat: , , , ,

1930-1950-luku
Kuopiossa leipurin opin saanut Kalle Vainikainen ryhtyi Hämeenlinnassa leipomo- ja kahvilayrittäjäksi vuonna 1900. Vuosina 1905–1963 Vainikaisen kahvila ja konditoria toimivat kaksikerroksisessa puutalossa Raatihuoneenkadun ja Linnankadun kulmassa.…

Avainsanat: , ,

Manner, Viktor
1908
Viktor Manner toimi Hämeenlinnan kaupunginlääkärinä vuosina 1899–1913. Manner oli myös uudistusmielinen kunnallismies, jolla oli suuri vaikutus esim. kaupungin vesijohtolaitoksen perustamiseen. Tässä artikkelissa Manner selvittelee mm. tilastojen…

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Juteini, Jaakko
1815

Avainsanat: , , , , , ,

Juteini, Jaakko
1819

Avainsanat: , , , , , ,

1920-luku
Suunnilleen Karlbergin kartanon päärakennuksen kohdalla Vanajaveden rannassa sijaitsi pieni uimahuone, jonne päästiin kaitein koristeltua siltaa pitkin. Uimahuone oli rakennettu jo 1800-luvun lopulla eversti Standertskjöldin aikana silloisen…

Avainsanat: , , , , , ,

Savolainen, P.
1986
Tuuloksen työväenyhdistys Alku perustettiin vuonna 1905. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin rakennusrahasto oman talon rakentamista varten. Tontti vuokrattiin Pohjoisten kartanolta vuonna 1908, ja Lammilta Ronnin kylästä Heikkilältä ostettiin talo,…

Avainsanat: , , ,

Juteini, Jaakko
1817

Avainsanat: , , ,

Juteini, Jaakko
1817

Avainsanat: , , ,

Louhio, Väinö
1935
Lammin ensimmäinen vuonna 1925 valmistunut hirsinen suojeluskuntatalo paloi 1934. Seuraavan vuoden alussa hyväksyttiin rakennusmestari Väinö Louhion tekemät uuden tiilisen talon piirustukset, ja suojeluskunta sai uuden talon käyttöönsä jo syyskuussa…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan keskustasta länteen päin johtavan tien nimeksi tuli vuonna 1924 Turuntie (entinen Läntinen Viertotie). Heti Kuivansillan jälkeen vasemmalla oli Suomenkasarmien varuskunta-alue, jonne 1910-luvulla oli rakennettu vanhojen puurakennusten…

Avainsanat: , , , , ,

Laitinen, U. K.
1937
Rengon ensimmäiseen kansakouluun, Haapamäen kouluun, oli jo päätetty ottaa apuopettaja, kun kuntakokous päättikin toisen koulun rakentamisesta. Uusi koulu tulisi Ahoisten kylään Kustaa Juppalan Tuomenoja-nimiselle tontille. Tuomenojan koulu…

Avainsanat: , , , ,

Hagman, Tyko
1900
Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta…

Avainsanat: , , ,

1918
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vanha asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähdettyä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Rakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pari seuraavaa vuotta käytettiin väliaikaisena asemana puista…

Avainsanat: , , , ,

Leino, Eino
1925
Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…

Avainsanat: , , , , , , ,

Lindgren, Armas
1911
Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku (vuosikymmen)
Torin pohjoislaitaa hallitseva empiretyylinen lääninhallituksen rakennus sai uudet naapurit 1910-luvun aikana. Kirjakauppias Enok Rytkönen rakennutti lääninhallituksen itäpuolelle kirjakauppansa vuonna 1910 Armas Lindgrenin suunnitelman mukaan.…

Avainsanat: , , , , ,

Rytkönen, Enok
1913-1918
Jokapäiväistä torikauppaa käytiin vanhastaan Hämeenlinnan kauppatorilla, jota kutsuttiin myös nimellä Iso tori. Myyntikojut olivat torin alalaidassa. Myytävää tuotiin torille myös käsirattailla, joiden paikka taas oli torin ylälaidassa. Maalaiset…

Avainsanat: , , ,

Lindgren, Armas
1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme…

Avainsanat: , , , , ,

Manner, Viktor
1909
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Posteljooni tuo kädessään tervehdystä Hämeenlinnasta. Samanlaisia kortteja tehtiin 1900-luvun alussa useista eri kaupungeista. Posteljoonin laukku on avattava ja sen sisällä on ilmeisesti ollut useampia kuvia sisältävä kuvahaitari, jossa on ollut…

Avainsanat: , ,

1902
Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon,…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan anniskeluosakeyhtiö rakennutti vuonna 1899 jugendtyylisen talon Raastuvankadulle. Anniskeluyhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa kaupungissa. Voitoista jyvitettiin 2/3…

Avainsanat: , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun…

Avainsanat: , , , , ,

Schroderus, Laurentius L.
1600-luku
Hämeenlinnan kaupunki perustettiin vuonna 1639 Hämeen linnan pohjoispuolelle, linnan ja Pyövelinmäen väliselle alueelle, jossa nykyään sijaitsevat Linnankasarmit. Vanhan kaupungin tontit olivat kapeita ja pitkiä. Varsinaisia katuja oli vain yksi, ja…

Avainsanat: , ,

1832
Hämeenlinnan maistraatti hyväksyi Karl Fredrik Görmanin (1801–1834) vuonna 1825 suutarimestariksi. Suutari Görman rakennutti kaupungin palon jälkeen kaksi taloa silloisen Residenssikadun varrelle. Rakennuspiirustuksessa on kaksi yksikerroksista…

Avainsanat: , ,

 
Koneluettavat metatiedot: