Aineistot (yhteensä 106)

  • Avainsanat: 1800-luku
Merkillisimpiä tapauksia Kajaanin historiasta vv. 1607-1929.pdf

1931
Tärkeimpiä tapahtumia Kajaanin historiasta vuodesta 1607 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..
Metsäkaupoista Kajaanin kihlakunnassa 1880-1890.pdf

1932
Tukkikauppaa ja puun hintoja Kajaanin kihlakunnassa 1860-1890-luvuilla.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 134 ja 139 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.
Muistelmia Kajaanin kaupungista 36 vuotta sitten.pdf

1930
G. Enwaldin muistelmia Kajaanista vuonna 1894.

"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…
Muistoja Kajaanissa olevan E. Lönnrotin talon vaiheista 1751-1930.pdf

1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…
3546muutamia_neuvoja_talonpojille_hallalta_rasitetun.pdf

1833
Suomen Talousseuran sihteeri ja tilastotieteilijä Carl Christian Böcker (1786-1841) teki uraauurtavan työn valistuskirjailijana. Muutamia neuvoja talonpojille -teoksessa hän opastaa lukijoita karjan ruokinnassa ja perunanviljelyssä pohjoisen…
Muutamia tietoja nk. Berghin navetasta ja Kajaanin kirkon puiston perustamisesta.pdf

1936
Vuonna 1865 sai kajaanilainen Carl Gustaf Bergh lahjoituksena Karin Michekssonilta talon ja tontin ja rakennutti tontin eteläpäähän suuren kivinavetan. Melkein Kajaanin kirkkoa vastapäätä sijainnut kivinavetta oli aikanaan merkittävä ja komea…
Otteita Kajaanin kaupungin valtuusmiesten pöytäkirjoista vuosilta 1875-1906-1915.pdf

1933
Otteita Kajaanin valtuuskunnan pöytäkirjoista vuosilta 1875-1915 (painetussa otsikossa virheellisesti vuoteen 1906).

Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön…
Otteita pormestari Flanderin kertomuksesta Kajaanin kaupungin oloista 1812.pdf

[193?]
Vuonna 1812 Kajaanin silloisen pormestari Carl Georg Flanderin kirjoittama kertomus Kajaanin kaupungin vaiheista sekä tärkeimmistä tapahtumista ja asioista.

Kirjoituksessa käsitellään kaupungin asioita aina kaupungin perustamisesta vuonna 1651 sen…
1356pedagogiska_personligheter_och_forhallanden_i_uleaborg.pdf

1911
Sophie Gahmberg kertoo artikkelissaan Oulun kouluoloista 1800-luvulla. Kaupungin kuuluisimman mamsellin, Sara Wacklinin ohella Gahmberg selvittää myös mm. Ruotsalaisen tyttökoulun johtajattaren Marie Juneliuksen uraa ja elämänvaiheita.
IMG_0005.jpg

Peltoaho. Keitele, Vuonamo. Vanha päärakennus valmistui 1800-luvulla, tarkkaa ikää ei tiedetä.
0242pikkukaupunki.pdf

1898
Pikkukaupunki on Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kuvaus synnyinkaupungistaan Uusikaarlepyystä. Sen mutkikkaiden katujen varrella oli matalia, keltaisiksi ja punaisiksi maalattuja taloja, joissa elettiin Topeliuksen sanoin ”pikkuista, ahdasta…
IMG_0018.jpg

Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.
IMG_0013.jpg

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Yksikerroksinen vaateaitta ajoittuu 1800-luvulle.
Rouvat ostivat ja vaihtoivat hevosia ja naimattomat naiset koettivat loihtia miehiä itselleen.pdf

1942
Artikkelissa on julkaistu Elias Lönnrotin muistiinpanoja Kajaanista 1800-luvulta, sekä kaupungin oloja leikillisesti kuvaava runo.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 98/1942. Kirjoittajana G. Enwald.
5236runo_kirpusta_juoru_joutavasta.pdf

1829
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).
Ruoka-aineiden y.m. hintoja Kajaanin kihlakunnassa vuosina 1810 ja 1820.pdf

1933
Kajaanin kihlakunnassa ja kaupungissa vuosina 1810 ja 1820 määritellyt hinnat esimerkiksi tynnyrilliselle ruista, ohjaa sekä ketun nahalle, härälle, lampaalle ja yhden hevosen ja miehen päivätyölle. Lopussa on artikkelissa lueteltujen tuotteiden ym.…
IMG_0016.jpg

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen eloaitta 1800-luvun lopulta.
IMG_0015.jpg

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Yksinäisaitta ajoittuu 1800-luvun lopulle.
IMG_0019.jpg

Saari. Keitele, Vuonamo. Saaren tila lohkottiin Suonsaaren tilasta. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.
Säräisniemen-Siikajoen tukkiuittoväylä.pdf

1932
Vuonna 1903 alettiin valtion kustantamana kaivaa tukinuittoväylää Oulujärvestä Siikajoen sivuhaaraan Neittävänjokeen. Siikajoen uittokanava (Painuan uittokanava) on n. 11-12 kilometriä pitkä ja sen rakentaminen maksoi yli 200 000…
saransisaret_240315.pdf

2000
Saran sisaret esittelee suomalaisia vähän tunnettuja naiskirjailijoita, joiden teoksia julkaistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Esiteltävät kirjailijat ovat romantikkoja, uskonnollisia kirjailijoita, työväenliikkeen naiskirjailijoita sekä…
IMG_0020.jpg

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.
IMG_0022.jpg

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.
IMG_0023.jpg

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus.
1910siveellisyysolot_pohjanmaalla_rahvaan_keskuudessa.pdf

1905
Yrjö Weilinin perustama julkaisusarja Aikamme siveellisyyskysymyksiä oli 1900-luvun alun merkittävin moraaliopas. Sarjan kymmenennessä osassa kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) pohtii siveellisyyden tilaa Pohjanmaalla aiheinaan mm.…
Sotkamon pitäjän Ylisotkamon kylässä olevan Sopalan tilan omistajia.pdf

1935
Artikkeli perehtyy Sotkamon pitäjän Ylisotkamon kylässä sijainneen Sopalan tilan entisiin omistajiin ja heidän taustoihinsa.

Johan Schroderus, mahdollisesti Ivar Schröderin poika ja Schroderus-suvun vanhin jäsen, syntyi 1678 ja oli nimismiehenä…
Sotkamon kappalaisen Samuel Bohmin jälkeläisiä.pdf

[193?]
Artikkeli esittelee Sotkamon kappalaisen, myöhemmin Siikajoen kirkkoherran, Samuel Bohmin jälkeläisiä. Samuel Bohm, lukkarin poika Oulusta, syntyi 20. toukokuuta 1732, pääsi ylioppilaaksi 1751, vihittiin papiksi 1758, toimi Sotkamon kappalaisena…
Sotkamon oloja vuonna 1872.pdf

1872
13. huhtikuuta 1872 julkaistiin kuopiolaisessa Tapio-lehdessä Sotkamosta 29.3. lähetetty kirje, jonka kopio sittemmin julkaistiin tässä artikkelissa. Kirjeessä kerrotaan muun muassa, että velat valtiolle on vihdoin saatu maksettua, kirkolliset ja…
0738tama_on_juttu_juomareista_koottu_kohmelowaesta.pdf

1889
Tämä on juttu juomareista on tunnetuin Tuoriniemen runoista. Runon 413 kalevalamittaista säettä tarjoavat osuvia tuokiokuvia eri säätyjen elämästä. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Turun Viikkosanomissa 1826 ja sen jälkeen useina…
4259terwanpolttoko_wai_heinanwiljelys.pdf

1888
1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan wanhat…
Tietoja eräistä Kajaanin vanhimmista tonteista ja taloista sekä niiden omistajista.pdf

1935
Artikkeli sisältää luetteloita Kajaanin kaupungin tonteista, rakennuksista ja omistajista vuodesta 1736 alkaen, jolloin tontit numeroitiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1820 tonttien numerointia muutettiin.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomien…
Tietoja Hyrynsalmen hautausmaahan haudatuista tunnetuista henkilöistä.pdf

1930
Artikkelissa esitellään Hyrynsalmen kirkonkylän hautausmaahan haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan 1800- ja 1900-luvuilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.
Tietoja Kajaanin 16sta reservikomppaniasta.pdf

1933
Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta 1800-luvulta, muun muassa sen harjoituspaikasta, päälliköistä ja vääpeleistä.

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.
Tietoja Kajaanin asukkaiden talouskaluista y.m. omaisuudesta 17- ja 18-sataluvuilla.pdf

1932
Kajaanin kaupunki on vuodesta 1727 kirjannut ylös perunkirjoihin esineitä, joita porvarit niihin aikoihin omistivat. Artikkelissa luetellaan perunkirjoihin perustuvia tavaroita ja niiden omistajia ja esineiden mahdollisia arvoja.

Vanhemmissa…
Tietoja Kajaanin kaupungin luona olevan Karolineburg-nimisen tilan vaiheista.pdf

[193?]
Vuonna 1834 nimitettiin Fredrik Calamnius Kajaanin tuomiokunnan tuomariksi. Tämän jälkeen hän osti Joutava-nimisen kruununtorpan Paltamosta. Vuonna 1836 hän rakennutti tontille asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna toisen, vieläkin suuremman…
Tietoja Kajaanin kaupungin maalla olevan n. k. Auralan latokartanon entisistä omistajista.pdf

1931
Tietoja Kajaanin kaupungin alueella sijainneesta Auralan talosta, sen vaiheista ja entisistä omistajista.

Auralan taloa nimitettiin vuoteen 1851 asiakirjoissa Käpäläksi, joskus myös Björnsundiksi. Vuoden 1865 tonttikirjassa käytetään nimitystä…
Tietoja Kajaanin kaupungin taloista ja tonteista sekä niiden omistajista vuosilta 1820-1901.pdf

1931
Kajaanin tontteja ja niiden omistajia vuodesta 1820 vuoteen 1901.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 74, 77, 78 ja 79 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.
Tietoja Kajaanin kihlakunnassa eläneestä suvusta Spoof.pdf

1934
Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…
Tietoja Kajaanin seurakunnan lukkareista 1729-1934.pdf

1934
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…
Tietoja Kajaanin vanhasta pappilasta ja koulutalosta.pdf

1931
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…
Tietoja Kajaanin vanhemmasta raatihuoneesta ja nykyisen raatihuoneen rakentamisesta.pdf

1929
Kajaanin kaupungilla ei ollut varsinaista raatihuonetta, ennen kuin se 19. helmikuuta 1747 osti 900 kuparitaalarilla linnan päällikön Didrik Trolinin leskeltä tämän omistaman kartanon ja tontin. Tätä rakennusta käytettiin raatihuoneena vuoteen 1830…
Tietoja Kajaanin vanhemmista postimestareista ja postioloista.pdf

1931
Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.

Artikkelissa esitellään…
Tietoja Kajaanin vanhimmasta palolaitoksesta.pdf

[19??]
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…
Tietoja Kajaaninjoen yli kulkevan Ämmänsillan vaiheista.pdf

1936
Artikkeli Kajaanissa sijaitsevan, Kajaaninjoen yli kulkevan Ämmänsillan vaiheista ja historiasta.

Ensimmäisen Ämmänsillan tarkasta rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan rakennetun Kajaanin linnan kanssa samaan aikaan, eli…
Tietoja Kajaanissa olevan Johannes Messenius'en raamatun omistajista.pdf

1930
Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…
Tietoja kaste- eli ristimänimistä Kajaanissa vuosina 1653-1858.pdf

1934
Kajaanissa vuosien 1653 ja 1858 välisenä aikana annettuja etunimiä ja niiden taustaa kirkonkirjoista ja veroluetteloista.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 7.4. ja 3.5. vuonna 1934. Kirjoittajana G. Enwald.
Toimenpiteitä harjaantuneen kätilön saamiseksi Kajaaniin v. 1756-1882.pdf

1933
Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula…
IMG_0030.jpg

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa kaksikerroksinen aittarakennus.
 
Koneluettavat metatiedot: