Aineistot (yhteensä 10734)

Ensimmäisessä kuvassa Lehtisen pihalla istuu joukko perunanistutukseen lähdössä olevia ihmisiä.
Kuvassa edessä Merikannon tyttö (vas.), Merikannon mamma, Sorge Martin, Alma Raunio ja Emmi Rantalainen ja takana Lyyli (vas.) ja Keijo Lehtinen, Einari…

Kuvassa pidetään taukoa joko perunannostosta tai istutuksesta.
Takarivissä seisovat Terho Kareoja (o.s. Greijula) (oik.) ja Tyyne Greijula (o.s. Helenius). Tyynen edessä seisoo Liisa Kareoja (nyk. Tojkander).

Perunannostossa Sulkavanjärvellä Rosolan perunatilalla. Vasemmalta vahtimestari Kaisa Tikkanen ja Nina Järvinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.10.1965.

Perunannostotalkoot Lappamäessä 1920-30 -lukujen vaihteessa. Kuvasta tunnistettu Jussi Laukkanen, Saimi Varis, Aili Hujanen ja Sylvi Laukkanen. Kuva Anna Kauhanen.

Keiteleen Osuuspankin Ryhtiapurahan peruskoulun päästöjuhlassa saivat Saara Huttunen (vas.) ja Auli Ojala. Samassa tilaisuudessa luovutettiin Kansainvälisen Osuuspankkien Piirustuskilpailun palkinnot: Sanna Jääskeläinen ja Tuula Rahikainen sekä…

Tässä tehdään Aate Aholan talon perustuksia.

1952
Digitoidussa dokumentissa on valkoisia ruuduttomia liuskoja, jotka on luultavasti leikattu isommista papereista. Sisältää novellin ja sananparsia.Novellissa Pesäpallo jokiperäläiset pelaavat kauneimpina heinäntekopäivinä pesäpalloa, niin että heinät…

Heikki Luttisen omistama Pessarin talo Lamujärvellä.

(Aineiston luovuttajat: Pentti ja Kyllikki Keinänen)

(Aineiston luovuttajat: Pentti ja Kyllikki Keinänen)

Eripainos lehtiartikkelista.

1780
Petari Brennerin wijmmeinen puhe, kuin hän Stockholmin kaupungin eteläisen portin kautta uloswietin wäkiwallaiselle kuolemalle, s. 4. p. heinäkuusa 1720. Ruotsista suomexi käätty.

Tekijä: Brenner, Petrus Johannis, 1677-1720

Julkaistu:Wasasa :…

1786
Peter Brenners sista tal, : då han genom Stockholms stads södre port fördes ut til en wåldsam död, den 4 julii 1720.

Tekijä: Brenner, Petrus Johannis, 1677-1720

Julkaistu:Wasa : omtryckt af Georg Wilhelm Londicer, 1786.

Ulkoasu:[1-2] 3-24 s. ;…

1973
Teos on taiteilijakirja. SAS:n lentoaikatauluista leikattuja sivuja, aikataulut lennoista eri puolille maailmaa. Kannessa valokuva hymyilevästä lentoemännästä. r 338 nide|bnc|2rdacarrier
n 500 Teos on taiteilijakirja. - SAS:n…

Avainsanat:

1892
Hämeenlinnan lyseon lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murha vuonna 1892 herätti paljon huomiota koko maassa, jopa ulkomaillakin. Tapaus innoitti useampaakin arkkiveisurunoilijaa. J. Kalakankaan arkkiveisu aiheesta on painettu Tampereella Kirjapaino…

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1988

1983-06-21
Haastateltava on syntynyt Petsamossa vuonna 1912 ja kotoisin Kaakkurin kylästä. Petsamossa oli hyvä asua, kalaa tuli hyvin, poimittiin marjoja ja sieniä, melkein joka talossa oli karjaa ja poroja. Norjasta saatiin muita ruoka-aineita. Kirkonmenoja…

1887
Lyijykynällä kirjoitettu kertomuksen katkelma. Vihon kääntöpuolella on näytelmätekstiä.

1890-luku
Koristeellinen kansio sisältää kymmenen valokuvapostikorttia, jotka kuvaavat Karlbergin kartanon ja Aulangon maisemia. Kuvien ottamisen aikaan Aulanko oli Hugo Standertskjöldin omistuksessa. Kannessa on kuvattuna Karlbergin kartanon päärakennus…

Photographicum.
Wasa-Waasa
Vyer
Från J. Grönroos Fotografiatelier
Pahvinen valokuvakotelo, joka on säilynyt Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa. 8 Vaasa-aiheista kuvakorttia, kannessa valokuva Hofrätten-Hovioikeus.

Valokuvaaja…

Keiteleen kirkonkylässä autoilija Teppo Häkkisen omistama pianokannel. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.11.1974.

2000
Teos on taiteilijakirja. Kuvituksen aiheina lapsuus ja nuoruus Pielavedellä. Teoksesta 250 numeroitua kappaletta.

Avainsanat:

Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.

Kirja kertoo Pohjois-Karjalan asutushistoriasta 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle, lähinnä Pielisen vesistöalueen ympäristöstä. Se käsittää Pohjois-Karjalan pohjoisosan. Kirjassa kerrotaan suvuista, jotka asuttivat alueen kyliä.

1912
Hämeen-Hinttu eli hämeenlinnalainen kauppias Heikki Kekäläinen julkaisi omalla kustannuksellaan tämän 1800-luvun loppupuolen Hämeenlinnaan sijoittuvan tarinan. Alkuosassa kuvaillaan poikien leikkejä ja koulun aloitusta uudessa ja komeassa…

Kaksi karitsaa hoitajineen

1878
Päijänne-lehdessä 3.5.1878 ilmestynyt nimetön lehtikirjoitus otsikolla "Pieni kevät-sävellys", jonka aiheena puistot, katujen siivous ja kaupungin kaunistaminen. Todennäköisesti Minna Canthin kirjoittama (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin…

1875
Keski-Suomi-lehdessä 13.11.1875 nimimerkillä Wilja julkaistu Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "Pieni kirjeen pätkä".Aiheina kirjoituksessa säät, Jyväskylän seminaarin Porthan-juhla, Keski-Suomi-lehden toimituksen vaihdos, uutinen…

Kanteleenjärven jäällä pidettyjen ravikilpailuiden yhteydessä järjestettiin myös pienkonenäytöksiä. Kuvasta tunnistettu Kalle Sihlman (2 .oik.) ja Veikko Sihlman (3. oik.). Taustalla näkyy Holmanmäki.
Kuva on otettu n. 1957-1958.

1988
Teos on taiteilijakirja. Kirjan mustaksi maalattu kansi ohutta vaneria, päällä höyheniä ja musta kivilaatta. Mustiksi maalatuilla sivuilla vuoriaiheisia akvarelleja. Sivuparit liitetty yhteen langalla. Käsin sidottu. Uniikkikappale, tekijän…

Avainsanat:

Kaksi Naarkoskella Perttilän pihapiirissä otettua valokuvaa. Leikkimökin edessä otetussa kuvassa ovat Jalmari, Kerttu ja Beda Vesa sekä Toini Hänninen (os. Salin) (oik.). Kuva on otettu joen länsipuolella. Oikeanpuoleisessa kuvassa, joka on otettu…

Avainsanat: ,

1950-luku
Piharakennus (1_82 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen vasen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, oikea puoli ikkunaton, jossa kaksi matalaa ovea. Saattavat olla aittoja. Sama rakennus kuin kuvassa 1_83.…

1950-luku
Piharakennus (1_83 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen toinen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, toinen puoli ikkunaton. Vasemmalla takana näkyy tilan päärakennus. Sama rakennus eri kuvakulmasta kuin kuvassa…

Ensimmäisessä kuvassa Teuvo Mäkelä poseeraa valokuvaajalle ja taustalla hänen äitinsä Elsbeth Mäkelä lypsää lehmää. Taustalla vanha navetta, joka on purettu 1960-luvulla.
Toisessa kuvassa Teuvo Mäkelä hakkaa halkoja.

1961-08-16
Satakunnan Kansa -lehdessä 16.8.1961 julkaistu murrepakina.

1947
Piippolan kirkko vuonna 1947.
 
Koneluettavat metatiedot: