Otavan Alvar Renqvistin kirje 15-vuotiaalle Eino Leinolle 1893.
Leino on tarjonnut hallussaan olevaa 80 runon kokoelmaa julkaistavaksi Otavalle ja Söderströmille 25.9.1893, mutta saa torjuvan vastauksen molemmilta kustantajilta.
Onnitteluruno, jonka Eino Leino kirjoitti veljensä Kaarlo (Kalle) Lönnbohmin häihin. Runo painettiin Eino Leinon ensimmäisenä erillisenä painotuotteena, nelisivuisena pikkujulkaisuna.
Kaarlo Lönnbohm vihittiin avioliittoon Ingrid Kolisin kanssa…
Eino Leino kirjoitti "Kotimaiseman" 14-vuotiaana lukiolaisena lapsuudenkodissaan Hövelössä, Paltamossa. Oulujärven välittömässä läheisyydessä sijaitseva Hövelö on sama maatila, jolla Elias Lönnrot asui Kajaanin vuosinaan.
Eino Leinon sekä Elin ja Hilda Lönnbohmin kirje Artturi Lönnbohmille.
Eino Leino pääsi 17-vuotiaana ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta kiitettävin tiedoin ja luokkansa parhaana oppilaana. Ylioppilaaksi päästyään hän kyläili Maaningalla…
Eino Leino toimi lukioaikanaan Toveruus-seuran puheenjohtajana ja piti esitelmiä luokkatovereilleen. Hän joutui kuitenkin eroamaan puheenjohtajuudesta sopimattoman kirjoituksensa vuoksi. Opiskelukaveri Ossian Nyman kirjoitti kirjeen "Lömpalle", joka…
Eino Leinon todistus Hämeenlinnan lukiosta. Todistuksen kääntöpuolelle Leino on luonnostellut kirjeitä Söderströmille ja Kaiku-lehdelle. Söderströmille Leino tarjoaa Runeberg-suomennoksiaan. Kirjeessä mainittu Kuningas Fjalar valmistuu lopulta 1894…
Että rakennusmestari Viktor Lönnbohm puheessa ja kirjoituksessa käyttää suomen kieltä aivan esteettömästi ja virheettömästi sekä ruotsinkieleltä sangen tyydyttävästi, saan tänään pidetyn…
Julie Kyrenius kirjoittaa tammikuussa 1890 tyttärelleen Olgalle, Eino Leinon tädille. Olga huolehti usein varsinkin Lönnbohmien perheen nuorimmista pojista Artturista ja Einosta. Poikien isä, maanmittari Anders Lönnbohm, oli kuollut kaksi viikkoa…
Että rakennusmestari Vihtori Lönnbohm kesällä 1891, Kesäkuun 20stä päivästä Heinäkuun loppuun, kunnolla ja taitavuudella johti erityisiä kaivos-, puhdistus- ja ojitustöitä Helsingin kaupungin…
Todistus suoritetusta työharjoittelusta (ja kopio).
Afskrift.
Att polyteknikern Herr V Lönnbohm under sommaren 1887 praktiserat i murningsarbete hos undertecknad i c. 3 månaders tid samt därunder jemte ordentligt uppförande visat sig ega god…
Eino Leinon kirje Paltamosta tädilleen Olga Kyreniukselle Paltamosta keväällä 1897. Kirjeessä mainittu jouluna ilmestyvä runovihko on todennäköisesti Otavan kustantama Yökehrääjä, ja Renqvist Otavan johtaja Alvar Renqvist. Kalle (Kaarlo) ja Artturi…
Eino Leino ja L. Onerva lähtivät Roomasta 25.2.1909. Paluumatkalla Leino pysähtyi Berliinissä ja kirjoitti sieltä usein L. Onervalle ja myös Olga-tädilleen. Kirjeessä mainittu Pikku Helka oli…
Tänään saapui 13–14 N:o kaksi vuosikertaa, vaan 10 N:o ei ole saapunu kuin 1si kappale. 11–12 numerot ovat kerrassaan saapumatta. Pyydän arv. Toimituksen ensitilasuudessa lähettämään puuttuvat…
G. L. Söderström kirjoittaa Eino Leinolle Runeberg-suomennoksista. Kirjeessä mainittu Kaarle Krohn oli kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori. Tohtori Forsman…
Eino Leinon kirje Berliinistä tädilleen Olga Kyreniukselle.
Eino Leino oli muuttanut Helsinkiin ja toimi Päivälehden vakituisena kirjallisuus- ja teatteriarvostelijana. Keväällä 1898 hän vietti kuukauden Berliinissä ja tapasi Jean Sibeliuksen.…
Olen nähnyt, että kunn. aikakauskirjassanne on usein suosiollisesti suotu sijaa muidenkin, kuin toimittajien kirjoituksille. Uskallan siksi lähettää minäkin sepustukseni koettamaan, kelpaavatko minnekään, elleivät,…
Vuonna 1908 Eino Leino muutti erilleen vaimostaan Freya Schoultzista ja kirjoitti rakkauskirjeitä L. Onervalle. Elokuun lopulla Leino matkusti L. Onervan kanssa Roomaan, josta hän lähetti kortin…
Kirje sairastelevalta Kasimir Leinolta Eino Leinolle ja Olga-tädille, luultavasti vuodelta 1899, jolloin Nykyaika-lehti teki vararikon. Samana vuonna Kasimir kiinnitettiin Viipurissa sijaitsevan Suomalaisen Maaseututeatterin johtoon ensimmäiseksi…
Ilmakuvia Suomisen tehtaan ja Koskilinnan alueelta 1950-luvun lopulta. Alimmassa kuvassa Suomisen tehdas näkyy kuvan yläreunassa. Seuratalo Karhula on kuvan oikealla laidalla.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
