Aineistot (yhteensä 530)

  • Julkaisija on tarkasti "Hämeenlinnan kaupunginkirjasto"

Runeberg, Johan Ludvig
1887
Tukholmassa vuonna 1887 ilmestynyt Vänrikki Stoolin tarinoiden suomenkielinen laitos sisältää vähemmän tunnetun suomennoksen Hämeenlinna-aiheisesta runosta Vänrikin markkinamuisto. Kääntäjästä ei löydy tietoa, mutta teoksen on kuvittanut ruotsalainen…

Avainsanat: ,

Cajander, Paavo
1888
Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on julkaistu painettuna mm. Hämäläis-osakunnan…

Avainsanat: , , , , , , , ,

Yrjö-Koskinen, Theodolinda
1916
Theodolinda Hahnsson (vuodesta 1886 Theodolinda Yrjö-Koskinen) kertoo tässä muistelmassa kirjailijankutsumuksensa löytymisestä ja tiestään maamme ensimmäiseksi suomenkieliseksi naiskirjailijaksi. Kirjoitus sisältyy teokseen: Kuinka meistä tuli…

Avainsanat: , ,

Tuokko
1872
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy…

Avainsanat: ,

Böök, A. Th.
1912
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök esittelee tässä kirjassa Keski-Hämeestä, erityisesti synnyinseudultaan Padasjoelta peräisin olevia vanhoja tapoja ja tarinoita. Ne liittyivät yleensä pyhäpäiviin, mutta…

Avainsanat: , , , , ,

Wetterhoff, Onni
1888
Onni Wetterhoffin eräkertomusten toisessa osassa kerrotaan mm. kuuluisasta sääksmäkeläisestä metsästäjästä ja karhunkaatajasta Kokko-Kustaasta (1818–1886), jonka metsästysretket ulottuivat myös Hämeenlinnan seudulle. Teoksessa on myös kuvaus…

Avainsanat: , , , ,

Wetterhoff, Onni
1887
Onni Wetterhoffin erätarinoiden ensimmäisen osan aloittaa kuvaus maineikkaasta erämiehestä ja karhunkaatajasta, hauholaisesta Eero Juhani Heinäkankaasta (1799–1884), jota Wetterhoff oli käynyt haastattelemassa yhdessä ystävänsä, kirjailija Paavo…

Avainsanat: , , , ,

Hämeen-Hinttu
1912
Hämeen-Hinttu eli hämeenlinnalainen kauppias Heikki Kekäläinen julkaisi omalla kustannuksellaan tämän 1800-luvun loppupuolen Hämeenlinnaan sijoittuvan tarinan. Alkuosassa kuvaillaan poikien leikkejä ja koulun aloitusta uudessa ja komeassa…

Böök, A. Th.
1926
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Tässä tarinakokoelmassa hän kertoo metsästys- ja kalastusretkistään, uskollisista koiristaan ja metsästyskavereistaan…

Avainsanat: , , , ,

Runeberg, Johan Ludvig
1848
Vänrikin markkinamuisto on luettu Runebergin teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, vuoden 1918 painoksesta. Käännös on Paavo Cajanderin. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.

Avainsanat: , ,

Cajander, Paavo
1890
Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon uusi ja nimenomaan lyseota varten suunniteltu koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän…

Avainsanat: , , , , , , , ,

Hahnsson, Theodolinda
1878
Theodolinda Hahnssonin kertomus Pitkänniemen synnystä perustuu Hämeenlinnan seudulta peräisin olevaan kansantarinaan. Tarina kertoo Katumajärven Pitkäniemen synnystä kahden mahtavan hämäläisen, Aimon ja Kammon välisen taistelun tuloksena. Kertomus on…

Avainsanat: , , , , ,

Tuokko
1872
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin romanttis-ihanteellinen runo Birger Jaarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja…

Avainsanat: ,

Hahnsson, Theodolinda
1880
Mäkelän Liisu ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1880 Hämeenlinnassa J. A. Hahnssonin kustantamana. Mäkelän Liisu sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).

Avainsanat: ,

Hahnsson, Theodolinda
1893
Theodolinda Hahnssonin pienoisromaani Kaksi ilmestyi Helsingissä Edlundin kustantamana vuonna 1893.

Avainsanat: , , ,

Hedman, Valfrid
1906
Kääntäjänä ja kielinerona paremmin tunnetun hämeenlinnalaisen Valfrid Hedmanin ainoa painettu runokokoelma ilmestyi vuonna 1906. Kokoelma sisältää Hedmanin omien itämaalaishenkisten runojen lisäksi muutamia käännöksiä mm. espanjan-, italian- ja…

Avainsanat: ,

Cajander, Paavo
1890
Paavo Cajander kirjoitti paljon runoja tilaustyönä erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Vuonna 1890 Cajander sai vakinaisen nimityksen suomen kielen lehtorin virkaan Helsingin yliopistossa. Samana vuonna hän kirjoitti juhlarunon yliopiston…

Avainsanat: , ,

Hjärne, Gustafva Sofia
1831
Vapaaherratar Gustafva Sofia Hjärne (1780–1860) oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita ja Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherranakin toimineen Gustaf Hjärnen puoliso. Hän julkaisi vuonna 1831 pienen romanttisen runoteoksen Tawastehus slott, jota…

Avainsanat: ,

Hahnsson, Theodolinda
1878
Pikku kertoelmia ilmestyi vuonna 1878 J. A. Hahnssonin kustantamana. Se sisältää alkuperäiset kertomukset Pitkänniemen synty ja Rikas köyhänäkin, mukaelmat Katri, Tekla ja Kalastaja-Lassi sekä suomennoksen Onnen kukkaset. Kertomus Pitkänniemen…

Avainsanat: ,

Cajander, Paavo
1898
Paavo Cajanderin elinaikana hänen runojaan julkaistiin lähes pelkästään erilaisissa kokoomajulkaisuissa, kuten Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa. Vuonna 1898 ilmestyi kuitenkin Kansanvalistusseuran kustannuksella pieni kirjanen, johon…

Avainsanat:

Yrjö-Koskinen, Theodolinda
1911
Syksyn karisteita sisältää kertomukset Pappilan Hele, Kaunis Kati eli Munkkimuija, Matti jäi, Tiinan jouluaatto, Malli, Imatra, Entinen kappalaisentila ja sen asukkaat, Pikku Erkki ja Joululahjat.

Avainsanat: , ,

Hirvonen, Simo
1882
Simo Hirvosen laatima arkkiveisu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa Tapahtuma kertoo neidin kohtalokkaasta matkasta. "Kauniista kaupungista, Linnasta Hämehen, Sen kestikievarista, Läks neiti matkallen." Neiti oli matkalla tuttavansa luokse Hattulaan,…

Avainsanat: , , ,

Etelä, K. A.
1882
Pieni lauluvihkonen sisältää seitsemän laulua: Maalleni, Luonnon ylistys, Mitä lemmin, Yksin myrsky iltana, Rukkaset, Runottarelle ja Rippi wieraana.

Avainsanat: ,

Gustafsson, G. W.
1882
G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz…

Avainsanat: , ,

Yrjö-Koskinen, Theodolinda
1911
Theodolinda Hahnsson kirjoitti Suomalaisen puolueen naisvaliokunnan joululehteen vuonna 1911 humoristisen pikkukertomuksen, jossa seppä-Ville potee pahaa yskää ja lähtee vaimonsa Miinan kanssa kaupunkiin lääkäriin. Onneksi kyseessä ei ole kuitenkaan…

Avainsanat: , , ,

Tarvas, Armas Toivo
1908
Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle.…

Avainsanat: , ,

Hahnsson, Theodolinda
1888
Sodan uhatessa -näytelmän tapahtumapaikka on nimeämätön maaseutukaupunki. Varovaisen perhe varautuu uhkaavaan sotaan.

Avainsanat: , ,

1930-luku
Pikkutorille vuonna 1900 rakennetusta ortodoksisesta sotilaskirkosta muovailtiin kirjastotalo 1920-luvun alkupuolella, minkä jälkeen rakennus ympäristöineen säilyikin lähes muuttumattomana vuosikymmeniä. Kirjasto muutti pois kuvan rakennuksesta, kun…

Avainsanat: , , ,

Rengon Pyhän Jaakon harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun loppuvuosikymmenillä. Sen erikoisuutena Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa on harvinainen kahdeksankulmainen pohja. Apostoli Jaakobille omistettu Rengon kirkko oli tunnettu…

Avainsanat: , ,

1910-luku
Kuvassa on Riihilahden tilan vanha päärakennus Lammin Porraskosken kylässä. Talon vanhin osa rakennuksen keskellä on peräisin 1790-luvulta, jolloin isäntänä oli Johan Johaninpoika. Tilalla toimi täysihoitola vuosina 1935–1939. Kesävieraita…

Avainsanat: , , , , , , ,

Salo, Kyösti
1905
Lammi on vanhaa maanviljelysseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on muodostunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän - alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä Salpausselän…

Avainsanat: , ,

1905
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulurakennus rakennettiin vuonna 1873 vuotta aiemmin valmistuneen pitäjäntuvan yhteyteen. Koulu sijaitsi Iso-Lukkarin tilan mailla Lammin kirkkoa vastapäätä, maantien toisella puolella. Kansakoulun ensimmäiseksi…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Tässä 1920-luvun valokuvassa on etualalla nähtävissä kaksi näihin päiviin asti säilynyttä rakennusta Lammin kirkolta Hämeenlinnan suuntaan johtavan raitin varrelta. Etumaisena pääty tielle päin on kelloseppä Nestor Ruoppilan talo, jossa kelloseppä…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Suomen lippu nousee salkoon Tyrvännössä Lepaan puutarhaopiston Marjala-rakennuksen vieressä. Marjala rakennettiin 1820-luvulla Lepaan kartanon viljamakasiiniksi. Kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli K. F. Packalén, joka testamenttasi tilansa…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Hyvinpukeutunut seurue on asettunut kuvattavaksi Aulangon Karhuluolassa 1910-luvulla. Karhuperhettä esittävä veistos ryhmän taustalla on kuvanveistäjä Robert Stigellin tekemä, ja se pystytettiin Aulangolle vuonna 1907. Samassa yhteydessä valmistuivat…

Avainsanat: , , , ,

1913
Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan ensimmäinen kunnallinen lastentarha syntyi, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämä kansanlastentarha luovutettiin kaupungin hoidettavaksi syksyllä 1928. Aluksi tilat vuokrattiin Kaurialasta kamreeri E. A. Koposen omistamasta…

Avainsanat: , , ,

1947
Kaivokadun lastentalossa sijainnut kaupungin lastenkoti muutti vuonna 1946 Vuorentaan kylän Rääpiälään, ja siltä vapautuneisiin tiloihin perustettiin seuraavana vuonna Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen lastenseimi 23 lapselle. Myös yksi…

Avainsanat: , , ,

1948
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy…

Avainsanat: , , ,

1948
Talviset hiihtokilpailut kuuluivat niin koulujen kuin lastentarhojenkin ohjelmaan Hämeenlinnassa. Kuvassa on Kaivokadun lastentarhan tyttöjen sarjan osallistujia vuodelta 1948. Taustalla pojat odottavat vuoroaan. Lastentarhojen omissa…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Aulangon metsäpuiston kahdesta tekolammesta vanhempi on Joutsenlampi. Joutsenlampea rakennettiin kesällä 1885, jolloin sanomalehti Hämäläinen kuvaili Karlbergin kartanon alueella tapahtuvia uudistuksia näin: ”Suuria kaunistuksia on öwerstluutnantti…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema näkötorni valmistui Aulangonvuoren huipulle vuonna 1907. Samaan aikaan rakennettiin myös tornin luota alas rinnettä vievät kiviportaat ja karhuluola vuoren juurelle. Tornin toiselle puolelle valmistui…

Avainsanat: , , , ,

1906-1912
Kauppias A. Gust. Skogster (1866–1952) rakennutti vuonna 1906 jugendtyylisen tavaratalon Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) ja Kirkkokadun (nykyisen Kirkkorinteen) kulmaan. Liikerakennuksen viereen Kirkkokadun puolelle valmistui puinen…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti 1850-luvulla ajotien Sairiosta Aulangonniemeen. Niemen raivaamista puistoalueeksi aloiteltiin jo Rehbinderin aikana. Työ jäi kuitenkin Rehbinderiltä kesken, kun hän erosi virastaan vuonna 1863.…

Avainsanat: , , , ,

1960-luku
Pöystilän tila sijaitsee Lammin Porraskoskella Kuohijärven itärannalla. Paikalla on alun perin ollut Lieson Simolan torppa, joka itsenäistyi 1920-luvun alussa. Pöystilän tilalle valmistui uusi päärakennus vuonna 1933, jolloin Maria ja August Pöystilä…

Avainsanat: , , , , , ,

1920-luku
Postikorttikuvassa on Tuuloksen Sairialan kylän rakennuksia Suolijärven länsipuolella, nykyisen Luopioistentien varrella. Suolijärven takana näkyy Toivaalan kylässä kolme Eerolan taloa ja aivan metsänreunassa Rapoo. Kuvan vasemmassa alanurkassa on…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Suolijärven pohjoispäästä lähtevä Sairialanjoki kulkee läpi Sairialan, Tuuloksen vanhan, keskiaikaisen kyläkeskuksen. Tuuloslampien, Kylänjoen, Leheen ja Kopsjoen kautta vesireitti jatkuu Pyhäjärveen. Sairialan kylä on Tuuloksen vanhinta…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Toivaalan kylä sijaitsee Tuuloksessa Suolijärven itäpuolella. Ensimaininta Toivaalasta vanhoissa asiakirjoissa on vuodelta 1433. Toivaalan keskiaikainen kylätontti sijaitsee Eerolan tilan mailla. Postikorttikuvassa 1900-luvun alun Toivaalan kylä on…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Tuuloksen monikuvakortti 1900-luvun alusta kuvaa pitäjän nähtävyyksiä. Kortin lähettäjä "Liisa" kertoo kuva-aiheista seuraavasti: "Tällä kortilla näet palasen Tuulosta, nim. kirkon ja sen vieressä huvila 'Turvala'. Sen alla järven ja lopuksi osan…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Evon kruununmetsä syntyi isojaon jälkeen 1770-luvulla, kun jakamatta jääneet alueet jäivät kruunun omaisuudeksi. Metsien yhteiskäyttö ja haaskaaminen kuitenkin jatkui edelleen. Vuonna 1851 säädettiin metsälaki ja Evon kruununmetsiinkin lähetettiin…

Avainsanat: , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: