Scondia illustrata, 14-osainen Ruotsin historia, on Johannes Messeniuksen (n. 1579–1636) pääteos, jonka hän kirjoitti Kajaanin linnan vankeudessa: häntä syytettiin vehkeilystä katolisten kanssa.
Pikkukaupunki on Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kuvaus synnyinkaupungistaan Uusikaarlepyystä. Sen mutkikkaiden katujen varrella oli matalia, keltaisiksi ja punaisiksi maalattuja taloja, joissa elettiin Topeliuksen sanoin ”pikkuista, ahdasta…
Nyyrikki on Suomen vanhin ja ainoa edelleen ilmestyvä kaunokirjallinen viikkolehti. Lehden perusti 1904 paremmin Kalevan isänä tunnettu Juho Raappana, jonka pontimena olivat isänmaalliset tavoitteet: rahvasta tulisi opettaa lukemaan…
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.
Sisältää: Läntisen Satakunnan keskiaikaisista kirkoista / Juhani Rinne, Satakunnan hiekkakiven geologiasta / Pentti Eskola, Kokemäen nimestä / Joos. J. Mikkola, Huittisten pitäjän kirkollisista oloista 1600-luvun jälkipuoliskolla / Sakari Loimaranta,…
Sisältää: Johan Philip Palmén : elämäkerrallinen kuvaus / E.G. Palmén, Johan Philip Palmén vanhan Satakuntalaisen Osakunnan jäsenenä / Jalmari Jaakkola, Kokemäenlinna ja Kokemäenkartano keskiaikana / Arvo Inkilä, Lounais-Satakunnan entisistä…
Sisältää: Kallialan seurakunnan keskiaikaiset kirkontilit (vv. 1469-1524) / Heikki Ojansuu, Vanha Satakuntalainen Osakunta yliopiston siirryttyä Helsinkiin / Jalmari Jaakkola, Haverin kaivoksen historiikkia / E.S. Tomula, Kyrösjärven nykyinen ja…
Sisältää: Silmäys Satakunnan viljelyshistoriaan / E. G. Palmén, Lisiä Elinan surmarunon historiaan / Heikki Ojansuu, Kaksi 1600-luvulla kirjoitettua runoa Raumasta ja Porista / Edwin Flinck, Ääriviivoja Porin sanomalehtioloista 1860-luvulla / M.…
Sisältää: Pohjois-Satakunnan vanha eräkulttuuri / Jalmari Jaakkola, Entisen Ulvilan pitäjän maatilat III / Niilo J. Avellan, Piirteitä Lähteenojan rälssitilan vaiheista / Aina Lähteenoja, Kaksi satakuntalaista kirjailijaa 1600-luvulta / Kustavi…
Sisältää: J. J. Mikkola Satakuntalaisen Osakunnan inspehtorina / Kytömaa, Ensio, J.J.Mikkola kielentutkijana / Jalo Kalima, Lounais-Suomen kivien jääkaudenaikaiset matkat / Pentti Eskola, Lisiä keskiajan suomen tuntemukseen / Heikki Ojansuu, Ulvilan…
Sisältää: Pakanuudenajan kalmisto Köyliön Vanhassakartanossa / Nils Cleve, Rauman kaupungin sinetti ja vaakuna / Aina Lähteenoja, Eurajoen kirkollisista oloista ison vihan aikana / Jalmari Jaakkola, Porin triviaalkoulun rehtori Juhana Kraftman…
Sisältää: Kaksi satakuntalaista suurmiestä / Edwin Linkomies, Vähän Lallista ja Lalloilasta / Jalmari Jaakkola, Satakunnan vanhin tunnettu paikannimi / J. O. Tuulio, Isonvihan vaurioitten korjaaminen Satakunnassa 1720-luvulla / K. O. Alho, Porin…
Sisältää: Eräs 1600-luvun latinankielinen muistoruno / Edwin Linkomies, Reposaaren nimestä / J.J. Mikkola, Luvian muinaisruuhi / Matti Sauramo, Satakunnan geologinen kehitys nykyisyyden pohjana / Kalevi Virkkala, Laestadiolaisuus satakuntalaisella…
Sisältää: Poimintoja euralaisesta Nuorante-suvusta / Lempi Ahla, Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa / K. Virkkala, Pohjois-Satakunta, eräs polttoturveteollisuutemme tuleva keskuspaikka / Martti Salmi, Rauman kaupunginlääkärit…
Sisältää: Ylä-Satakunnan kallioperusta ja Ylöjärven kuparimalmi / Pentti Eskola, Mikael Agricola ja Satakunta / Jalmari Jaakkola, Kyrönkankaan vanha talvitie / Viljo Alanen, Wanochius – af Wanoch-suvun tyrvääläisestä alkuperästä ja sukunimen synnystä…
Sisältää: Satakunta-talon synty / Edwin Linkomies, Piispa Henrikin ihmeretki / Jalmari Jaakkola, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Siihirsi / Niilo Valonen, Mikkeli Jaakonpoika Krouvila /…
Sisältää: Pyynikin harjun geologiaa / K. Virkkala, Satakunnan asuinrakennuksista ennen isoavihaa / Mauno Jokipii, Autioitumisesta Ala-Satakunnassa 16. ja 17. vuosisadan vaihteessa / Erkki Lehtinen, Maaomaisuuksista ja varallisuudesta Rauman seudulla…
Tohtori A. Anttilan toimittamassa Lönnrotin elämäkerran toisessa osassa alunperin ilmestynyt ja sittemmin Kainuun Sanomissa julkaistu kertomus Elias Lönnrotin viimeisestä vierailustaan Viipurin, Lappeenrannan ja Kuopion kautta Kajaaniin.
Vuonna 1927 herättivät ihmetystä erään vanhan taloryhmän rauniot Hyrynsalmen pitäjässä. Rauniot sijaitsivat noin 10 kilometriä Hyrynsalmen kirkolta Moisiovaaran kylään johtavan maantien varrella. Artikkelissa pohditaan, kuka tämän tilan on aikoinaan…
Maaliskuun 6. päivänä 1651 kreivi Pietari Brahe myönsi Kajaanin kaupungille kaiken sen erämaan kaupungin eteläpuolella, joka ulottui Lehtovaaran kylään asti kahden peninkulman pituudelta. Linnalle annettiin alueet joen pohjoispuolella. Artikkeli…
"Kun Kajaanin kaupunki 1651 perustettiin, oli se todellisuudessa kaupungin nimeä kantava maalaiskylä, jonka vähälukuiset asukkaat elättivät itseään maanviljelyksellä ja karjanhoidolla."
G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin…
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…
G. Enwald kertoo kuopiolaisessa Tapio-lehdessä 7.3. ja 4.4. vuonna 1875 ilmestyneistä, nimimerkin "Juho" kirjoittamista mielipidekirjoituksista koskien Kajaania, sen kansaa ja sivistystä.
13. joulukuuta 1743 Kajaanin kaupungissa aloitettiin oikeudenkäynti, jossa Diedrick Troliinin tytärtä Anna Gretha Troliinia syytettiin lapsen murhasta. Murhatun lapsen isä oli venäläinen kapteeni Scherajeff, joka pikkuvihan aikaan 13.9.1742 oli…
Matkallaan Suomessa alkusyksystä 1819 poikkesi keisari Aleksanteri I myös Kajaanissa. Keisarin seurueeseen kuuluva ruhtinas Wolkansky ilmoitti keisarin vastaanottoa järjestelevälle kapteeni Sebastian Gripenbergille, että keisari 28. elokuuta söisi…
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.
Oulun Viikkosanomissa 25.7.1863 julkaistu kirjoitus "Kiveksen rosvoista", jotka ryöstivät tavaroita ja särkivät omaisuutta Paltamon Kivesjärven kylässä. Syyllisistä ei ollut varmuutta eikä heitä saatu jäljitettyä, kunnes sotaväen avulla heidät…
Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle…