Teos on taiteilijakirja. SAS:n lentoaikatauluista leikattuja sivuja, aikataulut lennoista eri puolille maailmaa. Kannessa valokuva hymyilevästä lentoemännästä. r 338 nide|bnc|2rdacarrier
n 500 Teos on taiteilijakirja. - SAS:n…
Hämeenlinnan lyseon lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murha vuonna 1892 herätti paljon huomiota koko maassa, jopa ulkomaillakin. Tapaus innoitti useampaakin arkkiveisurunoilijaa. J. Kalakankaan arkkiveisu aiheesta on painettu Tampereella Kirjapaino…
Haastateltava on syntynyt Petsamossa vuonna 1912 ja kotoisin Kaakkurin kylästä. Petsamossa oli hyvä asua, kalaa tuli hyvin, poimittiin marjoja ja sieniä, melkein joka talossa oli karjaa ja poroja. Norjasta saatiin muita ruoka-aineita. Kirkonmenoja…
Koristeellinen kansio sisältää kymmenen valokuvapostikorttia, jotka kuvaavat Karlbergin kartanon ja Aulangon maisemia. Kuvien ottamisen aikaan Aulanko oli Hugo Standertskjöldin omistuksessa. Kannessa on kuvattuna Karlbergin kartanon päärakennus…
Photographicum.
Wasa-Waasa
Vyer
Från J. Grönroos Fotografiatelier
Pahvinen valokuvakotelo, joka on säilynyt Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa. 8 Vaasa-aiheista kuvakorttia, kannessa valokuva Hofrätten-Hovioikeus.
Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.
Kirja kertoo Pohjois-Karjalan asutushistoriasta 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle, lähinnä Pielisen vesistöalueen ympäristöstä. Se käsittää Pohjois-Karjalan pohjoisosan. Kirjassa kerrotaan suvuista, jotka asuttivat alueen kyliä.
Hämeen-Hinttu eli hämeenlinnalainen kauppias Heikki Kekäläinen julkaisi omalla kustannuksellaan tämän 1800-luvun loppupuolen Hämeenlinnaan sijoittuvan tarinan. Alkuosassa kuvaillaan poikien leikkejä ja koulun aloitusta uudessa ja komeassa…
Päijänne-lehdessä 3.5.1878 ilmestynyt nimetön lehtikirjoitus otsikolla "Pieni kevät-sävellys", jonka aiheena puistot, katujen siivous ja kaupungin kaunistaminen. Todennäköisesti Minna Canthin kirjoittama (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin…
Kanteleenjärven jäällä pidettyjen ravikilpailuiden yhteydessä järjestettiin myös pienkonenäytöksiä. Kuvasta tunnistettu Kalle Sihlman (2 .oik.) ja Veikko Sihlman (3. oik.). Taustalla näkyy Holmanmäki.
Kuva on otettu n. 1957-1958.
Teos on taiteilijakirja. Kirjan mustaksi maalattu kansi ohutta vaneria, päällä höyheniä ja musta kivilaatta. Mustiksi maalatuilla sivuilla vuoriaiheisia akvarelleja. Sivuparit liitetty yhteen langalla. Käsin sidottu. Uniikkikappale, tekijän…
Kaksi Naarkoskella Perttilän pihapiirissä otettua valokuvaa. Leikkimökin edessä otetussa kuvassa ovat Jalmari, Kerttu ja Beda Vesa sekä Toini Hänninen (os. Salin) (oik.). Kuva on otettu joen länsipuolella. Oikeanpuoleisessa kuvassa, joka on otettu…
Piharakennus (1_82 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen vasen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, oikea puoli ikkunaton, jossa kaksi matalaa ovea. Saattavat olla aittoja. Sama rakennus kuin kuvassa 1_83.…
Piharakennus (1_83 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen toinen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, toinen puoli ikkunaton. Vasemmalla takana näkyy tilan päärakennus. Sama rakennus eri kuvakulmasta kuin kuvassa…
Ensimmäisessä kuvassa Teuvo Mäkelä poseeraa valokuvaajalle ja taustalla hänen äitinsä Elsbeth Mäkelä lypsää lehmää. Taustalla vanha navetta, joka on purettu 1960-luvulla.
Toisessa kuvassa Teuvo Mäkelä hakkaa halkoja.
Aili Haanpää työskenteli Piippolan osuuskassalla. Kuvassa mm. Aili Haanpää, Vilho Huikari, Terttu Koivumäki ja Toivo Anttila. Kuva on otettu vuonna 1956.
Piirolan riihi oli Pukkilan Kirkonkylässä suurin piirtein Eero Liljan talon kohdalla. Riihen alapuolella oli Pukkilan kanttorina vuosina 1932-1956 toimineen ja eläkkeelle siirryttyään takaisin Pukkilan muuttaneen Eino Piirolan kettutarha. Piirola…
Piironki (1_207 Honkajoki). Kolmelaatikkoinen, puusta valmistettu. Päällä peili, kynttilöitä ja valokuvia. Sama piironki kuin kuvissa 1_205 ja 1_206. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Soini Mujon käsikirjoitus on eräänlainen Hämeenlinnan kirjastotoiminnan 75-vuotishistoriikki, vaikka se ei koskaan ilmestynyt painettuna. Kirjastolautakunta lunasti kuitenkin Mujon käsikirjoituksen helpottamaan kirjaston satavuotishistoriikin…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
