Hämeen-Hinttu eli hämeenlinnalainen kauppias Heikki Kekäläinen julkaisi omalla kustannuksellaan tämän 1800-luvun loppupuolen Hämeenlinnaan sijoittuvan tarinan. Alkuosassa kuvaillaan poikien leikkejä ja koulun aloitusta uudessa ja komeassa…
Kirja kertoo Pohjois-Karjalan asutushistoriasta 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle, lähinnä Pielisen vesistöalueen ympäristöstä. Se käsittää Pohjois-Karjalan pohjoisosan. Kirjassa kerrotaan suvuista, jotka asuttivat alueen kyliä.
Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.
Photographicum.
Wasa-Waasa
Vyer
Från J. Grönroos Fotografiatelier
Pahvinen valokuvakotelo, joka on säilynyt Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa. 8 Vaasa-aiheista kuvakorttia, kannessa valokuva Hofrätten-Hovioikeus.
Koristeellinen kansio sisältää kymmenen valokuvapostikorttia, jotka kuvaavat Karlbergin kartanon ja Aulangon maisemia. Kuvien ottamisen aikaan Aulanko oli Hugo Standertskjöldin omistuksessa. Kannessa on kuvattuna Karlbergin kartanon päärakennus…
Haastateltava on syntynyt Petsamossa vuonna 1912 ja kotoisin Kaakkurin kylästä. Petsamossa oli hyvä asua, kalaa tuli hyvin, poimittiin marjoja ja sieniä, melkein joka talossa oli karjaa ja poroja. Norjasta saatiin muita ruoka-aineita. Kirkonmenoja…
Hämeenlinnan lyseon lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murha vuonna 1892 herätti paljon huomiota koko maassa, jopa ulkomaillakin. Tapaus innoitti useampaakin arkkiveisurunoilijaa. J. Kalakankaan arkkiveisu aiheesta on painettu Tampereella Kirjapaino…
Teos on taiteilijakirja. SAS:n lentoaikatauluista leikattuja sivuja, aikataulut lennoista eri puolille maailmaa. Kannessa valokuva hymyilevästä lentoemännästä. r 338 nide|bnc|2rdacarrier
n 500 Teos on taiteilijakirja. - SAS:n…
Petari Brennerin wijmmeinen puhe, kuin hän Stockholmin kaupungin eteläisen portin kautta uloswietin wäkiwallaiselle kuolemalle, s. 4. p. heinäkuusa 1720. Ruotsista suomexi käätty.
Digitoidussa dokumentissa on valkoisia ruuduttomia liuskoja, jotka on luultavasti leikattu isommista papereista. Sisältää novellin ja sananparsia.Novellissa Pesäpallo jokiperäläiset pelaavat kauneimpina heinäntekopäivinä pesäpalloa, niin että heinät…
Keiteleen Osuuspankin Ryhtiapurahan peruskoulun päästöjuhlassa saivat Saara Huttunen (vas.) ja Auli Ojala. Samassa tilaisuudessa luovutettiin Kansainvälisen Osuuspankkien Piirustuskilpailun palkinnot: Sanna Jääskeläinen ja Tuula Rahikainen sekä…
Perunannostotalkoot Lappamäessä 1920-30 -lukujen vaihteessa. Kuvasta tunnistettu Jussi Laukkanen, Saimi Varis, Aili Hujanen ja Sylvi Laukkanen. Kuva Anna Kauhanen.
Kuvassa pidetään taukoa joko perunannostosta tai istutuksesta.
Takarivissä seisovat Terho Kareoja (o.s. Greijula) (oik.) ja Tyyne Greijula (o.s. Helenius). Tyynen edessä seisoo Liisa Kareoja (nyk. Tojkander).
Ensimmäisessä kuvassa Lehtisen pihalla istuu joukko perunanistutukseen lähdössä olevia ihmisiä.
Kuvassa edessä Merikannon tyttö (vas.), Merikannon mamma, Sorge Martin, Alma Raunio ja Emmi Rantalainen ja takana Lyyli (vas.) ja Keijo Lehtinen, Einari…
Edvin Hedman perusti Perttulaa edeltäneen yksityisen kasvatuslaitoksen vuonna 1890 Helsingin Kallion kaupunginosaan, jossa ongelmana olivat levoton ympäristö ja turvattomuus. Perttulan tilalle silloisen Vanajan Miemalaan laitos muutti toukokuussa…
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti Perttulan huvilan Vanajan Miemalan kylään vuonna 1860. Rakennuksen suunnitteli silloinen Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt. Emma ja Edwin Hedman ostivat Perttulan tilan vuonna 1891 ja…
Kuva on otettu Naarkosken sillalla 1950-luvun alussa.
Kuvassa on vasemmalta lähtien Asko Perttilä, Jussi Perttilä, Pirkko Kontula, Helle Perttilä, Helmi Perttilä, Tuomo Perttilä (sylissä), Impi Perttilä, Irja Perttilä (seisoo Impin edessä) ja…
Kuvissa on kauppias Mauno Perttilän vanha kauppatalo Kanteleella.
Ensimmäisessä kuvassa on vanhan kaupan julkisivu. Vasemmassa päädyssä oli kioski, jossa oli penkit, pöydät ja jakkarat sekä kaupan puolelta avattava kioskiluukku. Soittokelloa…
Perttilän rakennukset Naarkoskella. Oikealla näkyy kulma vuonna 1956 valmistunutta Impi ja Vilho Perttilän uutta hallinto- ja asuinrakennusta. Vasemmalla on vanha päärakennus, jonka yläosa rakennettiin rakennusmestari Kauko Perttilän suunnitelman…
Mauno Perttilän kaupan myymäläautojen lastauspaikka. Oikealla ovat uudet autot ja vasemmalla käytöstä poistuva, kuorma-auton lavalle rakennettu kylän ensimmäinen kauppa-auto. Taustalla näkyy uuden kauppatalon pääty.
Mauno Perttilä osti kaupan Kanteleelta vuonna 1925. Kaupan yhteydessä toimi silloin limonaatitehdas (Kanteleen Vesitehdas) ja leipomo. Pyydetty kauppahinta oli 40000 markkaa ja hevonen, mutta maunon isä Oskari tinki hinnasta pois hevosen. Kauppa…
Mauno Perttilän kaupan piharakennukset Kanteleella. Perttilä osti Otaman talon vanhat rakennukset, joiden seinään on kuvassa kiinnitetty vaalimainoksia. Kyseessä ovat ensimmäiset sotavuosien jälkeiset eduskuntavaalit, jotka pidettiin maaliskuussa…
Kanteleella sijainneen Perttilän kaupan pihalla ovat Leena Luoto (vas.), Sirkka Soirola (Rousi), Pirkko Otama (Takala), Ella Perttilä ja hänen edessään Eeva Perttilä.
Toisessa kuvassa on Ella Perttilä. Taustalla näkyy kaupan kuorma-auto ja…
Ensimmäisessä kuvassa Mauno Perttilä (vas.) ja Jussi (Leo) Lehto seisovat Perttilän kaupan kuorma-auton edessä. Auton lavalla on puukaasua.
Kuorma-autolla haettiin Lahdesta tavaroita kaupalle. Toisessa kuvassa ollaan Lahden Keskolla. Kuvasta…
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…
Keväisin kun Jokisuun selkä aukesi kaikki kynnelle kykenevät miehet ryntäsivät Koppelosta kalastamaan Jokisuulle. Kalastustukikohtina olivat Mustasaari, Lahessaari ja Rohelmasaari. Kalaa nuotattiin yleensä muutamia päiviä yhtä soittoa ja iltaisin…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
