Aineistot (yhteensä 585)

  • Avainsanat: Hämeenlinna

Koskinen, K. B.
1912
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns.…

Avainsanat: , , ,

Hänninen, Arvo
1928
Matkustajakoti Vanajan, entisen Rautatiehotellin, liike- ja asuinrakennuksen rakennutti vuosina 1928–1929 asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin.…

Avainsanat: , , , ,

Rankka, Armas
1911
Hämeenlinnan laivaranta, sisävesiliikenteen satama, sijaitsi keskustan itäreunassa Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut,…

Avainsanat: , , , , ,

Lindgren, Armas
1910
Kirjakauppias Enok Rytkönen (1874–1960) rakennutti vuonna 1910 torin laidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon. Rakennuksen piirsi hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren, joka…

Avainsanat: , , , ,

1833
Värjäreillä ja karvareilla oli 1800-luvun Hämeenlinnassa melkein oma kaupunginosansa veden äärellä Abborren- ja Svanen-kortteleissa (nykyisten Palokunnankadun, Rauhankadun, Hallituskadun ja Arvi Kariston kadun rajaamalla alueella) sekä Rantakadun…

Avainsanat: , , , ,

Helin, Henrik Reinhold
1905
Willgrenin talon paikalla oli vuoteen 1967 asti Hämeenlinnan vanhin, vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty kauppias Willgrenin talon päärakennus, ("joka omituisine kattoineen ja ikkunaluukkuineen oudoksuttaa nykyisen sukupolven silmää.")…

Avainsanat: , , , ,

Degenaer, P. E. S.
1860
Kihlakunnantuomari Åhlberg suunnitteli 1860-luvun alussa kivitalon rakentamista Hämeenlinnan keskustaan Residenssikadun (nyk. Hallituskadun) ja Siltakadun (nyk. Arvi Kariston kadun) kulmatontille nro 78. Ruotsalaissyntyinen arkkitehti Pehr Erik…

Avainsanat: , , ,

Caween, Alfred
1877
Arkkitehti Alfred Caweenin suunnitteleman yleisen kylpylaitoksen pohjapiirustus on vuodelta 1877. Laitoksen rakentamisesta ei ole varmaa tietoa, mutta kysymyksessä voisi olla keväällä 1878 Hämeensaaressa avattu kylpylaitos, jonka avaamisesta…

Avainsanat: , , , ,

Arppe, Anton Wilhelm
1826
Vuonna 1824 kenraalikuvernööri Zakarevski määräsi vartiorakennuksia rakennettavaksi kaikkiin kaupunkeihin, joissa oli sotaväkeä. Rakennusten suunnittelu määrättiin intendentinkonttorin tehtäväksi. Digitoituun rakennuspiirustukseen sisältyy pienen…

Avainsanat: , , ,

1895
Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontilla sijaitsevan rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1859. Hämeenlinnan rouvasväen seura rakennutti tämän ”koulukartanon” kauppias Mikael Feodor Balkoffin lahjoittamalle tontille. Alkuperäisen rakennuksen…

Avainsanat: , , , , , , , ,

Hämeenlinnan V.P. K.
1893
Hämeenlinnan vapaapalokunta vietti kaksikymmenvuotisjuhliaan 20. päivänä elokuuta 1893. Samassa yhteydessä vihittiin käyttöön vastavalmistunut palokunnatalo. Juhlassa nautittiin mm. "uunipaistettua liikkiötä ja pyypaistia sallatin kera". Tämä oli…

Avainsanat: , , , ,

Hämeenlinnan lyseen toverikunta
1891
Hämeenlinnan lyseon toverikunta järjesti pitkäksi perinteeksi muodostuneita huvitilaisuuksia jo 1800-luvun puolella. Vuonna 1891 Seurahuoneen salissa nähtiin mm. kaksi huvinäytelmää. Ohjelmassa oli myös tanssia ja laulua.

Avainsanat: , , ,

Hämeenlinnan kaupungin kansankirjasto
1893
Hämeenlinnan kaupungin kansankirjaston asiakkaaksi haluava täytti esipainetun lomakkeen kahden todistajan läsnäollessa. Lomake vuodelta 1893 on säilynyt Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelmissa.

Avainsanat: , , ,

Manner, Viktor
1902
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Manner, Viktor
1909
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…

Avainsanat: , , , , ,

Nyberg, B. A.
1858
Vuonna 1857 Hämeenlinnassa aloitti toimintansa uusi koulu, Hämeenlinnan siviililukio eli kymnaasi, rehtorinaan tunnettu suomalaisuusmies Gustaf Erik Eurén. Hämeenlinnan kaupunginarkistossa on säilynyt koulun oppilaan Berndt Axel Nybergin (s. 1840)…

Avainsanat: ,

Hämeenlinnan kaupungin kansankirjasto
1912
Kirjastot julkaisivat 1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alkupuolellakin kirjaluetteloitaan painettuina. Luetteloita myytiin asiakkaille, jotta nämä saattoivat jo kotona tutustua kirjaston tarjontaan. Hämeenlinnan kansankirjaston luettelossa…

Avainsanat: , , , ,

Hämeenlinnan kaupungin kansankirjasto
1916
Hämeenlinnan kirjaston kokoelmaluetteloa vuodelta 1912 täydentää neljä vuotta myöhemmin painettu lisäluettelo, joka sisältää kirjaston hankinnat vuosilta 1912–1915. Neljän vuoden aikana kirjastoon on hankittu uutta kirjallisuutta alle kahdeksansataa…

Avainsanat: , , ,

Favén, A. E.
1879
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hänen…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Tammio, E. J.
1913
Erik Johan Tammio (1861–1930) oli hämeenlinnalaissyntyinen opettaja ja toimittaja, joka toimi lyhyen aikaa opettajana myös Hämeenlinnan normaalilyseossa. Tammion artikkeli Hämeenlinnan lyseon 40-vuotishistoriikissa käsittelee Hämeenlinnan…

Avainsanat: , , , , , , ,

Rankka, A. V.
1913
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Lindeqvist, K. O.
1908
K. O. Lindeqvist kertoo tässä artikkelissa, miten monia vaiheita tarvittiin, ennen kuin Hämeenlinnan porvarit ryhtyivät järjestämään kaupungin köyhäinhoitoasioita 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Edes maaherra Johan Henrik Munckin arvovalta…

Avainsanat: , , ,

Manner, Viktor
1908
Viktor Manner toimi Hämeenlinnan kaupunginlääkärinä vuosina 1899–1913. Manner oli myös uudistusmielinen kunnallismies, jolla oli suuri vaikutus esim. kaupungin vesijohtolaitoksen perustamiseen. Tässä artikkelissa Manner selvittelee mm. tilastojen…

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Mujo, Soini
1937
Soini Mujon käsikirjoitus on eräänlainen Hämeenlinnan kirjastotoiminnan 75-vuotishistoriikki, vaikka se ei koskaan ilmestynyt painettuna. Kirjastolautakunta lunasti kuitenkin Mujon käsikirjoituksen helpottamaan kirjaston satavuotishistoriikin…

Avainsanat: , ,

Brofeldt, P. A.
1877
Vanginvartijan ohjeet vuodelta 1877 sisältävät viisi pykälää, joista ensimmäisessä on lueteltu vanginvartijan kahdeksantoista velvollisuutta. Toisessa pykälässä on luettelo asioista, jotka on kielletty vanginvartijoilta. Muut pykälät käsittelevät mm.…

Avainsanat: , ,

Brofeldt, P. A.
1877
Vangeilta edellytettiin 1800-luvun loppupuolella mm. välttämätöntä kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta esimiehiä kohtaan sekä uutteruutta ja tarkkaavaisuutta työssä ja opin kuulemisessa. Kiellettyä oli mm. tappeleminen muiden vankien kanssa, ääneen…

Avainsanat: , , ,

Blomstedt, Kaarlo
1888
Hämeenlinnan normaalilyseo aloitti toimintansa vuonna 1873 ns. kivikoulussa eli entisessä yläalkeiskoulun talossa, rakennuksessa, jossa myöhemmin toimi mm. postikonttori. Koulu kärsi alusta asti tilapulasta niin, että pahimmillaan jouduttiin…

Avainsanat: , ,

Gratschoff, Louis
1896
Hämeenlinnan kaupungin sairashuoneen kymmenvuotishistoriikin laati lääketieteen ja kirurgian tohtori Louis Gratschoff, joka toimi sairashuoneen lääkärinä vuosina 1891–1897. Kaupungin sairaalarakennus sijaitsi Koulukadulla ja sisälsi seitsemän…

Avainsanat: , , , ,

Idestam, Leonard
1903
Oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam (1868–1924) oli monessa mukana Hämeenlinnan yhteiskunnallisessa elämässä. Hän toimi mm. Hämeenlinnan V.P.K:n päällikkönä vuosina 1907–1915 ja 1916–1924. Idestam kirjoitti Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan…

Avainsanat: , , ,

Idestam, Leonard
1922
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan kaupunki
1860
Vuoden 1852 Armollinen asetus yleisestä vaivaistenholhouksesta Suomessa määräsi köyhäinhoidon yhteiskunnan pakolliseksi tehtäväksi. Hämeenlinnan kaupungillekin laadittiin asetuksen perusteella oma köyhäinhoitosäännöstö muutaman vuoden päästä.…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1900
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1905
Hämeenlinnan vuonna 1875 perustettu eläinsuojelusseura oli julkaissut 25-vuotiskertomuksensa vuonna 1900. Tämän jatkoksi seuran puheenjohtaja ja sihteeri A. Th. Böök kirjoitti vuonna 1905 seuran 30. vuosikokousta varten kertomuksen kokousta…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1910
Vuonna 1910 eläinsuojelusseuran puheenjohtajana toimi edelleen A. Th. Böök, joka kirjoitti jälleen kertomuksen edeltävältä viisivuotiskaudelta seuran 35. vuosikokousta varten. Seuran sihteeriksi oli vaihtunut kauppias K. F. Björkbom. Kertomuksen…

Avainsanat: , , ,

Böök, A. Th
1925
Hämeenlinnan eläinsuojelusseura vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 1925 puheenjohtajanaan edelleen A. Th. Böök. Säännöllinen historiikkien julkaisu päättyi tähän vuoteen, mutta seuran toiminta jatkui katkoksitta talvisotaan asti. Vuonna 1966 vanhan…

Avainsanat: , , ,

Rankka, A. V.
1913
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Leino, Eino
1925
Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…

Avainsanat: , , , , , , ,

Manner, Viktor
1909
Asumisen ahtaus ja asuntojen huono kunto oli yleistä varsinkin alemmissa sosiaaliryhmissä vielä 1900-luvun alkupuolella niin Hämeenlinnassa kuin muissakin kaupungeissa. Pienimmissä, vain yhden huoneen käsittävissä asunnoissa asui keskimäärin 2,8…

Avainsanat: , , ,

Tuhkanen, Johan Henrik
1905
Hämeenlinnan kaupunkiin aiotun pikku- eli kiertokouluseminaarin perustava kokous pidettiin 30. marraskuuta vuonna 1889. Perustettavan oppilaitoksen johtokunta valitsi yksimielisesti laitoksen johtajaksi kansakoulunopettaja J. H. Tuhkasen, jonka…

Avainsanat: ,

1934
Hämeen heimoliitto perustettiin vuonna 1924 edistämään Hämeen henkistä ja taloudellista kehitystä lähinnä kotiseutuhengen vaalimisen merkeissä. Liiton ensimmäisiä heimojuhlia vietettiin perustamisen yhteydessä Hämeenlinnassa kesällä 1924. Vuonna 1934…

Avainsanat: , , ,

Böök, A. Th.
1901
Hämeenlinnassa perustettiin metsästysseura 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä seuran nimeksi tuli Hämeenläänin Metsästysseura. Seuran alueen oli tarkoitus kattaa koko…

Avainsanat: , , ,

Böök, A. Th.
1915
Lehtori A. Th. Böök, Hämeenlinnan eläinsuojelusseuran puheenjohtaja, kirjoitti jälleen viisivuotiskatsauksen seuran toimintaan vuonna 1915, jolloin tämä Hämeenlinnan vanhimpiin kuuluva yhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa. Seuran säännöt oli uudistettu…

Avainsanat: , , ,

Idestam, Leonard
1923
Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan pitkäaikainen päällikkö, oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam kirjoitti tämän suppean historiikin palokunnan täyttäessä 50 vuotta vuonna 1923. Idestam laati Hämeenlinnan V.P.K.:n vaiheista kaikkiaan neljä…

Avainsanat: , , ,

1909
Kansallismielinen nuorisoliitto oli Suomalaisen puolueen (vanhasuomalaiset, suomettarelaiset) yhteydessä toiminut nuorisojärjestö. Suomalainen puolue oli yksi Suomen autonomian ajan puolueista ja vuonna 1918 perustetun Kansallisen Kokoomuksen…

Avainsanat: , , , ,

Vartia, Verneri
1928
Hämeenlinnan nomaalilyseon opettajat perustivat vuonna 1875 tyttöjä varten suomenkielisen valmistavan koulu todettuaan, että tytöille ei ollut kaupungissa saatavissa suuomenkielistä oppikoulutasoista opetusta. Syyskuun 1. päivänä 1878 aloitti sitten…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
Koristeellinen kansio sisältää kymmenen valokuvapostikorttia, jotka kuvaavat Karlbergin kartanon ja Aulangon maisemia. Kuvien ottamisen aikaan Aulanko oli Hugo Standertskjöldin omistuksessa. Kannessa on kuvattuna Karlbergin kartanon päärakennus…

Avainsanat: , , , ,

1907 - 1909
Eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Aulangonvuorelle 33 metriä korkean näkötornin vuosina 1906–1907. Jyrkkään rinteeseen tornin juurelta alas Karhuluolalle rakennettiin mutkittelevat graniittiset portaat, joissa on 322 askelmaa. Pudotusta tälle…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen lääninhallituksen empiretyylinen kivirakennus Hämeenlinnan torin pohjoislaidalla kuuluu sekä rakennus- että kulttuurihistoriallisesti Hämeenlinnan arvokkaimpiin rakennuksiin. Arkkitehti C. L. Engelin suunnittelema kolmikerroksinen…

Avainsanat: , , ,

1904-1905
Tämä etupuoleltakin täyteen kirjoitettu postikortti on lähetetty Pälkäneeltä vuonna 1905. Hämeen linna on kuvattu korttiin suurin piirtein nykyisen kirjaston rannasta. Linnan länsipuolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin vuonna 1890. Arkkitehti Waldemar Aspelin käytti hyväkseen vanhan rakennuksen runkoa ja säilytti sen kaksikerroksisen keskiosan. Ristipäädyn muoto korvattiin…

Avainsanat: , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: