Hämeenlinnan ensimmäinen osoite- ja ilmoituskalenteri ilmestyi miltei täydellisesti kaksikielisenä, vain muutama ilmoittaja luotti pelkästään suomen kieleen. Paikallisten liikkeiden ja ammatinharjoittajien ilmoituksissa asiakasta puhutellaan…
Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu aloitti toimintansa vuonna 1892 Sortavalan Rouvasväenyhdistyksen kutoma- ja käsityökouluna. Vuonna 1912 nimi lyhennettiin Sortavalan Kutoma- ja Käsityökouluksi, ja 1935 siitä tuli Sortavalan…
Soini Mujon käsikirjoitus on eräänlainen Hämeenlinnan kirjastotoiminnan 75-vuotishistoriikki, vaikka se ei koskaan ilmestynyt painettuna. Kirjastolautakunta lunasti kuitenkin Mujon käsikirjoituksen helpottamaan kirjaston satavuotishistoriikin…
Scondia illustrata, 14-osainen Ruotsin historia, on Johannes Messeniuksen (n. 1579–1636) pääteos, jonka hän kirjoitti Kajaanin linnan vankeudessa: häntä syytettiin vehkeilystä katolisten kanssa.
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) oli Hämeenlinnan lyseon rehtorina julkaistessaan koulunsa vuosikertomuksen liitteenä tutkimuksensa Hämeenlinnan oloista Suomen sodan aikana 1808–1809. K. O. Lindeqvist oli…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) toimi Hämeenlinnan lyseon historian ja suomen kielen lehtorina vuodesta 1888 ja rehtorina 1890–1903, mutta siirtyi vuonna 1907 Helsinkiin. Lindeqvist julkaisi lukuisia…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…
Julkaisussa Ruskealan 100-vuotiaan kirkon historiaa: rakennustoimikunnan toiminta, kirkon suunnittelu ja rakentaminen, tarpeiston hankinta ja vakinaisten pappien luettelo. Lopussa myös 100-vuotisjuhlan ohjelma.
Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää. Väitöskirja…
Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta…
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.
Kirja kertoo Pohjois-Karjalan asutushistoriasta 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle, lähinnä Pielisen vesistöalueen ympäristöstä. Se käsittää Pohjois-Karjalan pohjoisosan. Kirjassa kerrotaan suvuista, jotka asuttivat alueen kyliä.
Kirja kertoo 1700-luvun sodista, jotka koskettivat myös Pohjois-Karjalaa sekä vuoden 1808-1809 Suomen Sodasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Rajakapteeni Olli Tiaisen toiminnasta kerrotaan.
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja…
Sortavalan luterilainen kaupunkiseurakunta aloitti toimintansa 1.5.1918, Kirjassa kerrotaan seurakunnan vaiheista. Kaupunkiseurakunnalla ei ollut omaa kirkkoa, vaan Sortavalan maaseurakunta ja kaupunkiseurakunta käyttivät yhteistä kirkkorakennusta.…
Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta…
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun…
Sisällysluettelo kirjan takasivulta: Johdanto - I Forssa itsenäistyy - II Kunnallisedustus - III Kunnallishallinto - IV Yleisiä ja yhhteiskunnallisia elimiä - V Asemakaava, rakennusjärjestys ja geodeettinen mittaus - VI Tiet, kadut ja viemärit - VII…
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen…
Iivo Härkösen matkakuvaus sisältää tietoa mm. Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Laatokan Karjalan historiasta, luonnosta, karjalaisista asukkaista ja heidän elinkeinoistaan.
Kirjassa kerrotaan Vienan Karjalan elinoloista kuten elinkeinoista, sivistyksestä ja valistuksen edistämiseen tarkoitetusta Vienan Karjalaisten Liiton perustamisesta.
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teos alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu vanhan kaupungin ajoista 1600-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen…
Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta…
Paroni Otto Carl Reinhold Rehbinder (1797–1873) toimi Hämeenlinnassa Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841–1862. Tarmokas ja velvollisuudentuntoinen Rehbinder toimi aktiivisesti mm. köyhäinhoidon ja luonnosuojelun hyväksi, mutta…
Tyko Hagman kuvailee tässä katkelmassa Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty.…
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hänen…
G. Enwaldin kokoama lista Kajaanin koulun entisistä opettajista (n. 1812-1918) ja joidenkin entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista (1848-1875).
Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf…
Suomen koskenperkaus- eli joenperkaustöiden alkuunpanija oli Sotkamon kappalaisen Jaakko Chydeniuksen poika Samuel Chydenius. Hänet nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi kemian ja minerologian dosentiksi 5.12.1753, ja hän perusti omalla…
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…
Kajaanissa sijaitsevan tontin nro 40 omistajia ja historiaa. Tontin omistajia tunnetaan vuodesta 1752 alkaen, mutta vuoden 1765 asemakaavan mukaan tonttia käytettiin ainakin tuolloin vielä niittymaana, eikä siellä ole myöskään 1847 kirkonkirjojen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
