Onnitteluruno, jonka Eino Leino kirjoitti veljensä Kaarlo (Kalle) Lönnbohmin häihin. Runo painettiin Eino Leinon ensimmäisenä erillisenä painotuotteena, nelisivuisena pikkujulkaisuna.
Kaarlo Lönnbohm vihittiin avioliittoon Ingrid Kolisin kanssa…
Kaunokirjailijaliitto perustettiin Aleksis Kiven päivänä 1897. Juhlatilaisuudessa Leino luki kirjoittamansa "Juhlarunon Kaunokirjailijaliiton perustavaan kokoukseen 10 p.lokak.1897". Runon julkaisi Uusi Suometar. - Runo…
Runo "Suomen laululinnut" ja runosuomennos "Ateenalaisten laulu".
Eino Leino julkaisi kevättalvella 1899 useita routarunoja, mm. runon "Suomen laululinnut". Runon painetussa versiossa on kaksi käsikirjoituksesta puuttuvaa säkeistöä:
Kirje sairastelevalta Kasimir Leinolta Eino Leinolle ja Olga-tädille, luultavasti vuodelta 1899, jolloin Nykyaika-lehti teki vararikon. Samana vuonna Kasimir kiinnitettiin Viipurissa sijaitsevan Suomalaisen Maaseututeatterin johtoon ensimmäiseksi…
Arkkiveisujen yhtenä tehtävänä oli tiedonvälitys lukutaidottomalle kansalle. Vuosina 1877-1878 käydystä Turkin sodasta sepitettiin yli sata veisua. Myös suomalainen joukko-osasto osallistui sotaan 900-miehisen Kaartin Pataljoonan…
Että rakennusmestari Vihtori Lönnbohm kesällä 1891, Kesäkuun 20stä päivästä Heinäkuun loppuun, kunnolla ja taitavuudella johti erityisiä kaivos-, puhdistus- ja ojitustöitä Helsingin kaupungin…
Wolffs segelrederi På sin tid det största i Finland och hela Norden Av sekreteraren i Wasa handelsförening J. G. R. Lind Suomen merenkulku – Finlands sjöfart 1934
Eino Leinon todistus Hämeenlinnan lukiosta. Todistuksen kääntöpuolelle Leino on luonnostellut kirjeitä Söderströmille ja Kaiku-lehdelle. Söderströmille Leino tarjoaa Runeberg-suomennoksiaan. Kirjeessä mainittu Kuningas Fjalar valmistuu lopulta 1894…
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…
K. O. Lindeqvist kertoo tässä artikkelissa, miten monia vaiheita tarvittiin, ennen kuin Hämeenlinnan porvarit ryhtyivät järjestämään kaupungin köyhäinhoitoasioita 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Edes maaherra Johan Henrik Munckin arvovalta…
Koulujärjestyksen kurinpitoperiaatteita ennen vuoden 1872 koulujärjestystä
Vuoden 1872 koulujärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle
Vaasan Lyseon "musta kirja"
Tilastoa
Rikos ja rangaistus
Pahempi rikos ja ankarampi…
Yleissivistävää koulutusta Vaasassa
Oppikoululaitos
Vaasan Suomalainen Lyseo - suomenkielellä suomalaispojille
Vaasan Suomalainen Tyttökoulu - tytöillekin teoriaa
Vaasan Yhteiskoulu
Onkilahden yhteiskoulu - opiskelumahdollisuus suurille…
A. Lönnbohmin pojalleen Viktor Lönnbohmille kirjoittama työtodistus (ja kaksi kopiota).
Lyseolainen ja maanmittausoppilainen V. G. W. Lönnbohm, on kaksi vuotta työksennellyt luonani maanmittaus-sisätöissä, jossa hän on osoittanut tyydyttävää…
Viktor Manner toimi Hämeenlinnan kaupunginlääkärinä vuosina 1899–1913. Manner oli myös uudistusmielinen kunnallismies, jolla oli suuri vaikutus esim. kaupungin vesijohtolaitoksen perustamiseen. Tässä artikkelissa Manner selvittelee mm. tilastojen…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat…
Tarinassa kerrotaan vanhoista asuinpaikoista. Vanhat asuinpaikat oli rakennettu vesistöiltä piiloon. Niitä ei vesillä liikkuja voinut nähdä, mutta niistä oli mahdollista seurata vesillä liikkujia.
Viktor Lönnbohmin työtodistus Helsingistä (ja kopio).
Att Herr Viktor Lönnbohm har arbetat å stadens arbeten i 2 månaders tid i och för praktiserande å kloak-kanalers arbeten och varit flitig och trägen vid åt honom anvisade arbeten samt…
Eino Leino toimi lukioaikanaan Toveruus-seuran puheenjohtajana ja piti esitelmiä luokkatovereilleen. Hän joutui kuitenkin eroamaan puheenjohtajuudesta sopimattoman kirjoituksensa vuoksi. Opiskelukaveri Ossian Nyman kirjoitti kirjeen "Lömpalle", joka…
Hämeenlinnan ensimmäinen osoite- ja ilmoituskalenteri ilmestyi miltei täydellisesti kaksikielisenä, vain muutama ilmoittaja luotti pelkästään suomen kieleen. Paikallisten liikkeiden ja ammatinharjoittajien ilmoituksissa asiakasta puhutellaan…
Yrjö Weilinin perustama julkaisusarja Aikamme siveellisyyskysymyksiä oli 1900-luvun alun merkittävin moraaliopas. Sarjan kymmenennessä osassa kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) pohtii siveellisyyden tilaa Pohjanmaalla aiheinaan mm.…
Arbetarinstitutin 1992 keräämiä vanhoja valokuvia Vaasasta, painettu kartongille
Gamla fotografier samlade av Arbetarinstitutet 1992, tryckta på kartong
Johan Mattson Rindell syntyi Nousiaisten Alakylän Pietilän talossa 1837.
Nousiaisissa nuorena häntä kutsuttiin häämusikantiksi. Hänet tunnettiin myös etevänä ihmisten lääkitsijänä.
Kouluja hän kävi Turussa. Hän toimi lukkarina,…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien)…
Julkaisussa on esillä karjalaisia kansanpukuja tekstein ja värikuvin. Se on osa julkaisusarjaa, jossa esitellään suomalaisia kansanpukuja 1800-luvulta. Tämä on kirjasarjan ensimmäinen osa Karjala.
Att byggmästaren Herr V. Lönnbohm som varit anstäld å undertecknads ritbyrå en kortare tid som ren- och deltaljritare af större och mindre sten & trä byggnader jemte byggnadsförändringar, har han…
Viktor Lönnbohmin työtodistus Helsingistä (ja kopio).
---
Afskrift.
Härmedelst intyges det Byggmästaren Herr K. Viktor Lönnbohm under ledning af undertecknad, sommaren samt äfven tidtals, under hösten 1887 utfört mätnings, äfvensom…
G. L. Söderström kirjoittaa Eino Leinolle Runeberg-suomennoksista. Kirjeessä mainittu Kaarle Krohn oli kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori. Tohtori Forsman…
Leino on tarjonnut hallussaan olevaa 80 runon kokoelmaa julkaistavaksi Otavalle ja Söderströmille 25.9.1893, mutta saa torjuvan vastauksen molemmilta kustantajilta.
Maanviljelijä Elias Sutela kuvaa muistelmassaan elämänsä sattumuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Köyhyys, sairaudet ja huono onni seurasivat häntä paikkakunnalta toiselle. Kolme vaimoa ja seitsemän lasta kuoli ja vaivalla kerätty omaisuuskin…
Pikkukaupunki on Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kuvaus synnyinkaupungistaan Uusikaarlepyystä. Sen mutkikkaiden katujen varrella oli matalia, keltaisiksi ja punaisiksi maalattuja taloja, joissa elettiin Topeliuksen sanoin ”pikkuista, ahdasta…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
