Aineistot (yhteensä 386)

  • Avainsanat: rakennukset

Vasemmalla parturi-kampaamo Nousiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

1900
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa…

1909
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista…

1940
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…

1940
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…

Joensuu Suomi Finland Sarja 1 Vuosisadan alun valokuvasarjassa on kuvattuna rautatieasema, Pielisjoki, kanava, kaupungintalo, Pielisjoen linna, Hotelli Pielishovi, tori, kirkko ja Länsisatama.

Todennäköisesti 1950-luvulla otettu ilmakuva Pukkilanmäestä. Kuvan keskellä kulkee Keskustie.

1938
Ihamäen tilan päärakennus poltettiin kansalaissodassa. Eero ja Kerttu Ihamäki rakennuttivat uuden talon, joka valmistui 1938. Talo on kaksikerroksinen lautavuorattu hirsirakennus, jonka parvekeosassa on mansardikatto. Pääovea reunustaa neljä…

Hyrylän navettarakennus valmistettiin oman tiilitehtaan tiilistä. Kuva todennäköisesti vuodelta 1929.

2004
Honkajoen museo (4_5 Honkajoki, Kirkonkylä). Entinen lainamakasiini, rakennettu 1856, toimii museona. Sijaitsee Karvianjoen rannassa. Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen, pystylauta- ja rimavuoraus, väriltään punainen. Maalattu viimeksi kesällä 2004.…

2004
Honkajoen museo (4_4 Honkajoki, Kirkonkylä). Entinen lainamakasiini, rakennettu 1856, toimii museona. Sijaitsee Karvianjoen rannassa. Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen, pystylauta- ja rimavuoraus, väriltään punainen. Maalattu viimeksi kesällä 2004.…

2004
Honkajoen museo (4_2 Honkajoki, Kirkonkylä). Entinen lainamakasiini, rakennettu 1856, toimii museona. Sijaitsee Karvianjoen rannassa. Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen, pystylauta- ja rimavuoraus, väriltään punainen. Maalattu viimeksi kesällä 2004.…

2004
Honkajoen museo (4_1 Honkajoki, Kirkonkylä). Entinen lainamakasiini, rakennettu 1856, toimii museona. Sijaitsee Karvianjoen rannassa. Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen, pystylauta- ja rimavuoraus, väriltään punainen. Maalattu viimeksi kesällä 2004.…

Honkajoen kirkko tienristeyksestä kuvattuna (3_25 Honkajoki, Kirkonkylä). Ohi kulkeva maantie on kapea hiekkatie. Kiviaidan edessä seisoo viisi tuntematonta miestä ja koira. Kirkon oven kohdalla on kiviaidassa porttina asehuone (?), jota ei…

Vieno ja Aadolf Laakso Hintun tuvan pihalla. Kuva on otettu n. 1930-luvulla.

Pukkilan Osuuskassan rakennuksen takana ovat Erkki Laakso (vas.), Erkki Rousi ja Matti Somppi. Taustalla näkyy meijerin rakennuksia.

Hevoskärryn kyydissä ovat Hemmi Virtanen (vas.) ja kenties Eija-Liisa Virtanen. Hemmi Virtasella oli ravihevosia, joten kuvan ratsu saattaa olla ravihevonen.

Herralan talo (Penttala), taustalla Nakkilan vanha kirkko. Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.

Avainsanat: ,

1912
Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) osti vuonna 1893 Heinun kylästä Ranta-Vihtilän maatilan, jolle hän antoi nimeksi Rauhalahti. Professori lupasi jo vuonna 1897 lahjoittaa kunnalle tontin ja 5000 markkaa rahaa, jos kunta…

1933
Hauhon kunnan lastenkoti perustettiin vuonna 1920. Lastenkoti sijaitsi alun alkaen Torvoilan kylässä, josta se 1930-luvun puolenvälin vaiheilla siirrettiin Rukkoilan kylään Vähä-Luotian tilalle lastenkodiksi rakennettuun kiinteistöön. Rakennus…

1895
Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontilla sijaitsevan rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1859. Hämeenlinnan rouvasväen seura rakennutti tämän ”koulukartanon” kauppias Mikael Feodor Balkoffin lahjoittamalle tontille. Alkuperäisen rakennuksen…

1957-1958
Hämeenlinnan ydinkeskusta oli 1950-luvun lopulla jo täyttymässä suurilla viisi- ja kuusikerroksisilla kerrostaloilla. Matti Lampénin ja Märta Blomstedtin suunnittelema asunto-osakeyhtiö Jyrkänkulma valmistui Palokunnankadun varrelle Wetterhoffia…

1940-luku
Hämeenlinnan keskustan koilliskulman hallitseva rakennus on vuonna 1888 rakennettu ja vuonna 1936 laajennettu Hämeenlinnan lyseo. Tässä ilmakuvassa kaupunki on vielä hyvin puutalovaltainen, vain torin varrella on isompia kivirakennuksia.…

1892
Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim.…

1917
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli…

1934
"Ylätori oli markkinoitten keskipiste, siellä oli nähtävää ja ostettavaa jos jonkin sorttista. Väkeä parveili tungokseen asti, ja varsinkin kesä- ja syysmarkkinat kokosivat nuortaväkeä sankoin joukoin. Oli mukava tavata tuttuja ja katsella sitä…

1900–luku (vuosikymmen)
Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen…

1920-luku
Toripuisto paviljonkeineen ja istutuksineen valmistui arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan vuonna 1911. Suihkukaivokin puistoon saatiin syksyllä 1911. Valtuustolle oli tarjolla myös Emil Halosen luonnostelemat paljon näyttävämmät…

1940-luku
Jean Sibelius menetti jo varhain isänsä, ja hänen perheensä asui siitä lähtien isoäidin luona. Sibeliuksen äidinäiti rovastinna Borg osti talon Läntiseltä Linnankadulta (nyk. Sibeliuksenkatu) vastapäätä Tähtipuistoa vuonna 1874. Talo oli…

1907
Hämeenlinnan raittiusseura rakennutti vuonna 1905 talon silloisen Raastuvankadun, nykyisen Raatihuoneenkadun alkupäähän. Jugendtyylisen raittiusseurantalon suunnitteli arkkitehti Henrik Reinhold Helin. Myös rakennuksen sisätilat ja kalusteet…

1950-luku
Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin…

1900-luku (vuosikymmen)4
Hämeenlinnan lyseon lehtori E. W. Palander (1845-1914) kuvasi viime vuosisadan alussa näkymän Keinusaaresta kohti kaupungin keskustaa ja kirkkoa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vuonna 1838 rakennetun kruununmakasiinin nurkkaa. Kruununmakasiineja…

1901
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa…

Hakatalot 11.10.1973

Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta…

Toisessa kuvassa ovat Maria (vas.), Tyyne, Terho ja Villiam Greijula. Kuva otettu vuonna 1933.
Alimmassa kuvassa Terho (vas.) ja Aila Greijula taluttavat polkupyöriä.

1920-luku
Lehtori Magnus Gadd rakensi asuintalokseen ison nikkarityylisen puurakennuksen vuosina 1877–1881 Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) varrelle. Myöhemmin rakennusta vielä laajennettiin, niin että parhaimmillaan Lukiokadun puolella oli 19 ikkunan rivi.…

Futuro-talon suunnittelija ja omistaja arkkitehti Matti Suuronen (vas.) ja hänen perhettään: Meri 14v., rva Sirkku, rva Hilkka Hiidenkari, Sami 10v. ja Sari 16v. Avajaisia vietettiin 29.1. Keiteleen kunta on vuokrannut rakennukselle Vuonamonlahden…

Futuro-talo pystytetty Alavan tilalle. Rakennuksen omistaa Matti Suuronen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1977.

Esson risteys. Vuosiluku ei tiedossa.

Esso-huoltamo. Takana näkyy Tenhun talo.

Entinen Tossavaisen kaupparakennus ja varasto.

Entinen puhelinkeskus. Vuosiluku ei tiedossa.

1923
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887…

Ensimmäinen Kanteleesta otettu ilmakuva. Otettu n. vuonna 1960.

Oikealla yläkulmassa on Rousin talo. Leipomon vieressä on Mauno Perttilän kauppa. Vieressä vasemmalla on N. Ristolan kauppa. Kuvan oikeassa reunassa on palokoppi, jossa säilytettiin…

1950-luku
Eemeli Majakangas Kankaanrannan vilja-aitan/puorin ovella, kädessä erikoisen muotoinen avain (1_94 Honkajoki, Pukarankylä). Sama rakennus kuvassa 1_92.

Säännöt koskien Joensuun rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja.
 
Koneluettavat metatiedot: