Aineistot (yhteensä 585)

  • Avainsanat: Hämeenlinna

1900-luku (vuosikymmen)
Höyrylaiva Ahti on kiinnittynyt Hämeenlinnan satamaan. Ahti liikennöi Vanajavedellä ainakin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Huvimatkojen järjestäjät kehuivat lehti-ilmoituksissaan Ahtia ketteräksi ja nopeakulkuiseksi. Laivan taustalla on…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnassa sijaitseva Katumajärvi on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että pakkokäännytetyt hämäläiset kävivät järvessä pesemässä saamansa kristillisen kasteen pois. Katumajärveen liittyy muitakin vanhoja kansantarinoita, mm. Theodolinda…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1900-luku (vuosikymmen)
Talvisen valokuvan Katumajärven rannasta on ottanut 1900-luvun alkuvuosina hämeenlinnalainen opettaja ja kirjailija Albert Theodor Böök.

Avainsanat: , , , , ,

1899-1901
Ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) julkaistiin ns. kuutamokortteja, joiden tarkoitus oli protestoida aikakauden venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Kuutamokortit painettiin usein sinertävälle kartongille öisen vaikutelman saavuttamiseksi. Tässä…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1900-luku (vuosikymmen)
Soutuveneet ovat Vanajaveden rannassa Birger Jaarlin kadun alkupäässä tässä 1900-luvun alkuvuosien postikorttikuvassa. Edessä poikittain kulkee silloinen Rantakatu, nykyinen Arvi Kariston katu. Ensimmäisenä Birger Jaarlin kadun vasemmalla puolella…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Kruununleipomon ja rannan välissä on Hämeen linnan ensimmäinen rondelli, joka valmistui tähän kehämuurin itäkulmaan vuonna 1559. Rondelli on paksumuurinen, kaksi- tai kolmikerroksinen pyöreä torni, jonka välipohjat tehtiin puusta. Hämeen linnan…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin idästä, Vanajaveden puolelta. Sama kuva on A. Th. Böökin Hämeenlinnan matkaoppaassa vuodelta 1927.

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Linnantien varrelle istutetut puut ovat jo päässeet hyvään kasvuun tässä 1930-luvun linnakuvassa. Myös aiemmin paljaana olleeseen rantaan linnan kohdalle on tullut uutta puustoa. 1930-luvullakin Hämeen linna oli edelleen tiukasti vankilakäytössä.

Avainsanat: , , , ,

1910-luku?
Luminen Hämeenlinna on kuvattu etelän suunnasta Vanajaveden jäältä luultavasti joskus 1910-luvulla. Wetterhoffin työkoulu on kuvassa vielä kokonaan kaksikerroksinen ennen 1920-luvulla tehtyjä korotuksia. Palokunnantalon edustalla aukeaa Rantatori.…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku?
Linnankadun loppupään rinnetontilla sijaitsevan puisen asuintalon rakennutti vuonna 1863 luutnantti Anselm Grahn. Grahnin jälkeen omistajina olivat mm. pastori A. Appelqvist ja kauppias Osk. Isaksson, joka perusti Hämeenlinnaan kangas-, hattu- ja…

Avainsanat: , , , ,

1900-1909
1900-luvun alun postikorttikuvan aiheena on Hämeen linna Vanajavedeltä päin katsottuna. Lähinnä rantaviivaa kehämuurin itäkulmassa näkyy 1500-luvun harmaakivinen rondelli ampuma-aukkoineen. Kehämuurin ulkopuolella oli alun perin neljä pyöreää…

Avainsanat: , , ,

1873
Tuuloslaisen taidemaalarin Hjalmar Munsterhjelmin (1840–1905) öljymaalaus vuodelta 1872 esittää Hämeenlinnan kaupunkia ja linnaa Kaupunginpuiston suunnasta. Linnan pohjoispuolella on venäläisen varuskunnan puurakennuksia ajalta ennen tiilikasarmien…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Vanhat valokuvat Hämeen linnasta on yleensä otettu joko idän suunnasta Vanajaveden puolelta tai etelän suunnasta Linnanpuistosta päin. Tässä valokuvassa kuvakulma on harvinaisempi, sillä kuva on otettu linnan länsipuolelta nykyisen Tampereentien…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan rautatieasema on tässä postikorttikuvassa kuvattu ratapihan puolelta. Etelänpuoleisen päädyn matalampi pikatavaramakasiini on vielä alkuperäisessä vuoden 1921 asussaan. Makasiiniosaa jatkettiin vuonna 1938 ja vielä uudestaan vuonna 1965.…

Avainsanat: , , ,

Hahnsson, Theodolinda
1870
Theodolinda Hahnssonin pienoisromaani Kaksois-veljekset ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjailijan puolison J. A. Hahnssonin kustantamana, toinen painos ilmestyi vuonna 1875. Kaksois-veljekset julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen…

Avainsanat: , ,

Favén, A. E.
1892
Hämeenlinnan kansakoulujen toisen seitsenvuotiskauden toimintakertomus ilmestyi kevätlukukauden 1892 päätteeksi. Suuri muutos kuluneella kaudella oli yhden luokan lisääminen alakoulun puolelle, minkä jälkeen sekä ala- että yläkoulu olivat…

Avainsanat: , , , ,

Favén, A. E.
1902
Hämeenlinnan kansakoulujen kolmas toimintakertomus käsittelee kaupungin kansakoululaitoksen tilaa kymmenvuotisjaksolla 1892-1902. Hämeenlinnan kansakoulujen tarkastaja, lyseon lehtori A. E. Favén kuvaa kulunutta jaksoa verrattain onnelliseksi.…

Avainsanat: , ,

1920-luku
Kaarlo Kustaa Lehtovaara (1877–1961) perusti vuonna 1908 kauppias Jalmari Helteen kanssa Helle & Lehtovaara -nimisen kauppaliikkeen Hämeenlinnaan. Kauppiaat vuokrasivat entisen Strahoffin kaupan liiketilan Bogdanoffin talosta, joka sijaitsi torin…

Avainsanat: , , , ,

Helin, Henrik Reinhold
1900
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa…

Avainsanat: , , , ,

1832
Hämeenlinnan maistraatti hyväksyi Karl Fredrik Görmanin (1801–1834) vuonna 1825 suutarimestariksi. Suutari Görman rakennutti kaupungin palon jälkeen kaksi taloa silloisen Residenssikadun varrelle. Rakennuspiirustuksessa on kaksi yksikerroksista…

Avainsanat: , ,

Helin, Henrik Reinhold
1897
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen…

Avainsanat: , , , , ,

Helin, Henrik Reinhold
1898
Muutospiirustuksen aikaan tontilla oli ennestään vuonna 1832 rakennettu yksikerroksinen hirsistä salvottu empirerakennus ja kivinen ulkohuonerakennus. Rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadulle ja pitkä sivu Läntiselle Linnankadulle (nyk.…

Avainsanat: , , , , ,

Caween, Alfred
1878
Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa.…

Avainsanat: , , , ,

Degenaer, P. E. S.
1884
Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa…

Avainsanat: , , , ,

Helander, K. W.
1886
Maaherra Stichaeus oli jo vuonna 1836 rakennuttanut köyhiä varten Myllymäkeen pappilan maalle talon, jossa oli neljä huonetta ja tilava ullakko. Rakennuksen siirtoa kaupunkiin suunniteltiin 1840-luvulta lähtien. Köyhäinhoitokunta anoi kaupungilta…

Avainsanat: , , , ,

Caween, Alfred
1881
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten…

Avainsanat: , , , , ,

Rancken, Helge
1880
Lukiokadun (Gymnasiigatan) ja Rantakadun (Qvaigatan) eli nykyisen Arvi Kariston kadun kulmatontti vaihtoi aluksi omistajaa tiheään tahtiin. Tontin ensimmäinen omistaja oli kaupunginlääkäri Josef Gabriel Hårdh, joka kuoli vuonna 1876, minkä jälkeen…

Avainsanat: , ,

Lagerström, F. W.
1890
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa…

Avainsanat: , , , , ,

Helin, Henrik Reinhold
1906
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander…

Avainsanat: , , , ,

Helenius, August
1900
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan…

Avainsanat: , , , , ,

Helin, Henrik Reinhold
1899
Vuonna 1875 perustetun Hämeenlinnan Anniskeluosakeyhtiön talo oli Hämeenlinnan suuren "viinasodan" tulosta. Vuonna 1887 voimaan tullut laki antoi kaupunkien valtuustoille vallan lakkauttaa paloviinan myynti. Raittiusliike vaati myyntikieltoa, jolloin…

Avainsanat: , , , , ,

Lindqvist, Selim A.
1906
Tuusulasta velkaantuneesta kotitalosta lähtenyt Anders Gustaf Skogster teki ensin töitä juoksupoikana ja liikeapulaisena Hämeenlinnassa. Vuonna 1895 hän osti veljeltään Felixiltä Grönlundin entisen siirtomaatavarakaupan. Liike menestyi ja 11 vuotta…

Avainsanat: , , ,

Caween, Alfred
1884
Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus,…

Avainsanat: , , , ,

Caween, Alfred
1892
Hämeenlinnan vapaapalokunta perustettiin vuonna 1873. Tuolloin neljäkymmentä kaupunkilaista halusi perustaa vapaaehtoisen "palosammutus- ja korjausjoukkion" avuksi yleiselle palokunnalle. Palokaluston hankkimiseksi kerättiin rahaa mm. järjestämällä…

Avainsanat: , , ,

Helin, Henrik Reinhold
1899
Kauppaneuvos Bogdanoff ehdotti hämeenlinnalaisille sähkölaitoksen perustamista jo vuonna 1887, mutta kaupunkilaiset eivät vielä innostuneet asiasta. Kymmenen vuotta myöhemmin kansalaiskokous jo vaati valtuustoa vihdoin toimimaan. (Naapurikaupunki…

Avainsanat: , , ,

Helin, Henrik Reinhold
1902
Arkkitehti Henrik Reinhold Helin piirsi Hämeenlinnaan noin 20 rakennusta yksin tai työryhmässä. Neljää lukuun ottamatta ne kaikki on purettu. Yksi Helinin säilyneistä rakennuksista on oluttehtailija Schmausserin kivinen yksityishuvila, jonka Helin…

Avainsanat: , ,

Strömmer, Bertel
1923
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887…

Avainsanat: , , , ,

Ailio, Julius
1901
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa…

Avainsanat: , , , , ,

1875
Nykyään Palanderin talona tunnetun rakennuksen rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn. Grahn muutti pian kuitenkin perheineen pois Hämeenlinnasta ja myi talon vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille, jonka aikana…

Avainsanat: , , , ,

Aleksanteri I
1823
Vuoden 1823 rakennusjärjestyksessä Hämeenlinnan ja Tammisaaren kaupungeille määrättiin mm. järjestämään ulommissa kaupunginosissa tontteja köyhempiä asukkaita varten, kun taas keskustan tontit varattiin varakkaammille kaupunkilaisille, jotka…

Avainsanat: , ,

Lindgren, Armas
1915
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma…

Avainsanat: , , , , ,

Lindgren, Armas
1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme…

Avainsanat: , , , , ,

Lindgren, Armas
1911
Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston…

Avainsanat: , , , ,

Pettersson, Lambert
1922
Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten…

Avainsanat: , , , , ,

Jung, Walter
1909
Kaupunginvaltuusto asetti vuonna 1907 valiokunnan suunnittelemaan Myllymäen kansakoulun rakentamista. Järjestettiin Hämeenlinnan ensimmäinen, arvokas rakennussuunnittelukilpailu. Ehdotuksia tuli lähes 50 ja voittajaksi valittiin Walter Jungin komea…

Avainsanat: , , , ,

Degenaer, P. E.
1861
Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa…

Avainsanat: , , ,

1852
Carl Sven Lind rakennutti vuonna 1852 hirrestä värjäämön aivan Vanajaveden partaalle. Lindin värjäämö oli rannassa Itäisen Bulevardikadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) varrella. Sillan luota, tontilta 62 paloi toukokuussa 1851 Nystedtin värjäämö.…

Avainsanat: , , , ,

Lindberg, K. L.
1889
Pakkahuoneet olivat varastotiloja, joissa tullattavat tavarat odottivat tarkastamista ja tullimaksun määräämistä. Tullimaksun maksamisen jälkeen lasti purettiin ja siirrettiin pakkahuoneeseen jälkitarkastusta varten. Tämän pakkahuoneen rakentamisesta…

Avainsanat: , , ,

Kontio, Kalle
1919
Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä…

Avainsanat: , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: