Aineistot (yhteensä 101)

  • Avainsanat: Kajaani

1900
Vanhojen kertomusten pohjalta koottu artikkeli Kajaanista muun muassa kaupungin nimen synnystä, asukasluvusta 1700-luvulla sekä Kajaaninlinnasta. Tekstissä kerrotaan myös, mistä Paltamon ja Sotkamon kunnat ovat mahdollisesti saaneet…

1936
Kun Kajaanin kaupunki ja sen ympäristö olivat entisaikoina maanteiden puutteessa eristettynä muusta Suomesta, eivät virkamiehet mielellään tahtoneet tuolle syrjäiselle seudulle. Lisäksi Etelä-Suomessa palvelevia virkamiehiä rangaistiin rikoksista…

1932
26. kesäkuuta 1705 antoi Kajaanin kaupunki merikapteeni Jockum von Barcktorffille (/Brochtarff?) asuttavaksi erään Kajaaninjoen varrella sijaitsevan torpan. Tarkka torpan paikka on epäselvä, mutta sen mahdollisia sijaintipaikkoja pohditaan tässä…

[193?]
Ennen Aleksanteri I:n vierailua Kajaanissa kesällä 1819 valmisteltiin hänen saapumistaan huolella.

Oulun läänin silloinen maaherra Samuel von Born vaati kirjeellä kruununvouti Daniel Elfvingiltä, että hänen majesteetilleen on varattava vähintään…

1933
Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula…

1933
Pian Kajaanin linnan rakentamisen jälkeen, noin 1613, määrättiin linnan seuduille niin kutsuttu linnansaarnaaja. Hänen tehtävänään oli huolehtia linnan väen ja sen läheisyydessä asuvien ihmisten sielunhoidosta.

Vuodesta 1613 linnansaarnaajana…

1934
Majuri Simo Afleckilla oli Kajaanin seudulla ja Karjalassa kansan keskuudessa maine hurjana ja väkivaltaisena miehenä. Vuonna 1691 langetti Pielisjärven kirkkoherra Pietari Herkepeus Afleckin sakkoihin ja julkiseen kirkkorangaistukseen kuudennen…

1934
Kajaanissa vuosien 1653 ja 1858 välisenä aikana annettuja etunimiä ja niiden taustaa kirkonkirjoista ja veroluetteloista.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 7.4. ja 3.5. vuonna 1934. Kirjoittajana G. Enwald.

1930
Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…

1936
Artikkeli Kajaanissa sijaitsevan, Kajaaninjoen yli kulkevan Ämmänsillan vaiheista ja historiasta.

Ensimmäisen Ämmänsillan tarkasta rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan rakennetun Kajaanin linnan kanssa samaan aikaan, eli…

[19??]
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…

1931
Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.

Artikkelissa esitellään…

1929
Kajaanin kaupungilla ei ollut varsinaista raatihuonetta, ennen kuin se 19. helmikuuta 1747 osti 900 kuparitaalarilla linnan päällikön Didrik Trolinin leskeltä tämän omistaman kartanon ja tontin. Tätä rakennusta käytettiin raatihuoneena vuoteen 1830…

1931
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…

1934
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…

1934
Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…

[1929?]
Kajaanin kaupungin historiaa vuosilta 1841 ja 1842.

Artikkelissa kerrotaan muun muassa tuon ajan kaupungin tonteista, rakennuksista, ammatinharjoittajista, pormestari Anders Durchmanista, raatinmiehistä sekä kaupungin tuloista ja…

1931
Kajaanin tontteja ja niiden omistajia vuodesta 1820 vuoteen 1901.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 74, 77, 78 ja 79 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

1931
Tietoja Kajaanin kaupungin alueella sijainneesta Auralan talosta, sen vaiheista ja entisistä omistajista.

Auralan taloa nimitettiin vuoteen 1851 asiakirjoissa Käpäläksi, joskus myös Björnsundiksi. Vuoden 1865 tonttikirjassa käytetään nimitystä…

1932
Kajaanin kaupunki on vuodesta 1727 kirjannut ylös perunkirjoihin esineitä, joita porvarit niihin aikoihin omistivat. Artikkelissa luetellaan perunkirjoihin perustuvia tavaroita ja niiden omistajia ja esineiden mahdollisia arvoja.

Vanhemmissa…

1933
Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta 1800-luvulta, muun muassa sen harjoituspaikasta, päälliköistä ja vääpeleistä.

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.

1935
Artikkeli sisältää luetteloita Kajaanin kaupungin tonteista, rakennuksista ja omistajista vuodesta 1736 alkaen, jolloin tontit numeroitiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1820 tonttien numerointia muutettiin.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomien…

[193?]
Kun Kajaanin linna vuonna 1716 hävitettiin, muodostettiin linnan varustusväeksi asettuvasta miehistöstä Pohjanmaan rykmenttiin kuuluva komppania, jonka päällikkönä toimi nk. maakapteeni. Vuonna 1788 muutettiin Kajaanin komppania Pohjanmaan…

1906
Selonteko Suomen suomaista ja niiden viljelyolosuhteista, kirjoittanut E. A. Malm.

Suomen Suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1905, kolmas vihko.

1933
Kajaanin kihlakunnassa ja kaupungissa vuosina 1810 ja 1820 määritellyt hinnat esimerkiksi tynnyrilliselle ruista, ohjaa sekä ketun nahalle, härälle, lampaalle ja yhden hevosen ja miehen päivätyölle. Lopussa on artikkelissa lueteltujen tuotteiden ym.…

1942
Artikkelissa on julkaistu Elias Lönnrotin muistiinpanoja Kajaanista 1800-luvulta, sekä kaupungin oloja leikillisesti kuvaava runo.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 98/1942. Kirjoittajana G. Enwald.

1903
Kajaanin kaupungin poliisijärjestys eli järjestyslaki Kajaanin kaupungille ja sille kuuluville alueille.

Laki on annettu Oulun läänin kansliassa 12. kesäkuuta 1903 ja sen on allekirjoittanut Oulun läänin kuvernööri Otto Savander (vuodesta 1906…

1906
I. K. Inha (1865-1930) oli monipuolinen kulttuurihenkilö. Hän oli toimittaja, kääntäjä ja kirjailija sekä uranuurtaja tieteen popularisoijana ja luonnonsuojelijana.

Vuoden 1906 Kansanvalistusseuran kalenterissa julkaistiin Inhan omakohtaisiin…

1934
Vuosittaiset tilastot Oulujärven jäätymisestä ja sulamisesta sekä saman vuoden sadosta vuodesta 1854 vuoteen 1885.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 21.6.1934. Kirjoittajana G. Enwald.

[193?]
Vuonna 1812 Kajaanin silloisen pormestari Carl Georg Flanderin kirjoittama kertomus Kajaanin kaupungin vaiheista sekä tärkeimmistä tapahtumista ja asioista.

Kirjoituksessa käsitellään kaupungin asioita aina kaupungin perustamisesta vuonna 1651 sen…

1933
Otteita Kajaanin valtuuskunnan pöytäkirjoista vuosilta 1875-1915 (painetussa otsikossa virheellisesti vuoteen 1906).

Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön…

1936
Vuonna 1865 sai kajaanilainen Carl Gustaf Bergh lahjoituksena Karin Michekssonilta talon ja tontin ja rakennutti tontin eteläpäähän suuren kivinavetan. Melkein Kajaanin kirkkoa vastapäätä sijainnut kivinavetta oli aikanaan merkittävä ja komea…

1932
Kolmikymmenvuotisen sodan (1618-1648) päättymisen jälkeen tuli tavaksi lahjoittaa etevimmälle sotapäällikölle ja muille valtakunnan ansiokkaille miehille kruunun omistamia linnoja ja tiluksia. Alueeltaan suurin läänityksistä oli Kajaanin…

1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…

1930
G. Enwaldin muistelmia Kajaanista vuonna 1894.

"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…

1932
Kajaanin linnasta ei löydy yhtään piirustusta, jossa näkyisi varmuudella, miltä linna näytti ennen tuhoutumistaan 1716.

Vanhimman kuvan linnan mahdollisesta ulkomuodosta on piirtänyt Kajaanin entinen kirkkoherra Lars Henrik Backman. Hän oli nähnyt…

1932
Tukkikauppaa ja puun hintoja Kajaanin kihlakunnassa 1860-1890-luvuilla.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 134 ja 139 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.

1931
Tärkeimpiä tapahtumia Kajaanin historiasta vuodesta 1607 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..

1888
Oppaassa kerrotaan, kuinka onnistuu matkustaminen eri kaupunkien välillä ja esimerkiksi paljonko se maksaa. Tähän on skannattu matkaosuus Kuopiosta Iisalmen ja Kajaanin kautta Ouluun.

Teksti on ilmestynyt Matkasuuntia Suomessa 1 -teoksen vuoden…

Määräyksiä ja ohjeita koskien Kajaanin kaupungin sähköverkkoa ja sen asentamista vuodelta 1911.

1935
Kajaanin oluttehtaiden historiaa.

Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle…

1941
Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.

1926
Artikkelissa esitellään Kajaanissa Kajaaninjoen vierellä olevalle Kajaanin vanhalle hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G.…

1936
Piirilääkäri Elias Lönnrotin asuinpaikkoja Kajaanissa vuosina 1833-1853.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 53/1936. Kirjoittajana G. Enwald.

Lina Rislachin päiväkirja vuosilta 1852-1853, jolloin hän asui perheensä kanssa Kajaanissa. Lina oli tuolloin 17-vuotias. Päiväkirja tarjoaa nuoren naisen näkökulman oman aikansa arkeen, seuraelämään ja kulttuuriin.

Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…

1885
Teoksessa on tarkkoja historiallisia kuvauksia Kajaanin kaupungin vaiheista vuosilta 1651-1700 ja 1723-1809. Kaupungin perustaminen, kaupunkilaisten elinkeinot eri aikoina, hallinnolliset asiat sekä koulun ja kirkon vaiheet kaupungissa on käyty läpi…

2002
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.

1739
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.

Kertomuksessa on yhdeksän kohtaa:
1.…
 
Koneluettavat metatiedot: