Aineistot (yhteensä 10744)

2018, 2020
Koulu kuvattuna Pappilantien/kirkkosillan suunnalta eri vuoden aikoina.

2017, 2021
Urheilutalon salissa on perinteistä seurantalotunnelmaa. Saliin mahtuu 140 vierasta pöytiin istumaan. Talossa on perusvarusteinen keittiö, astiasto ja pöytäliinat. Keittiön ja salin välissä on erillinen tila pitopöytäkattausta varten. Seisovan pöydän…

2017
Valpperin kyläkoulussa on uudet, tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilat.
Koulu kehittää toimintaansa ympäristö- ja luontokoulun suuntaan ja kaikki luokat hyödyntävät ympäröivää lähimaastoa oppimisympäristönä.
Koulu sai vihreän lipun käyttöoikeuden…

2018, 2020
Paijulan koulurakennuksen pääty ja pihapiiriä remontin jälkeen.

2012, 2021
Nousiaisten keskustassa sijaitseva Moisiokoti tarjoaa tavallista ja tehostettua palveluasumista sekä vanhainkotihoitoa. Henriikka on tavallisen palveluasumisen yksikkö ja siellä asuu 14 ikäihmistä. Siellä on henkilökunta paikalla klo 7.00 – 21.00.…

2012
Paijulan ala-asteella toimi koulukirjasto omatoimisesti koulun oppilaiden ja opettajien keskuudessa. Kirjastotila toimi myös pienryhmätilana.

Nousiaisten pääkirjasto hankki uutta aineistoa sekä hoiti kokoelmaa.

2012, 2016
Kirkonpiirin koulun jumppasaliin on oma sisäänkäynti, samasta pääsee myös kirjastotilaan, joka sijoittuu kuvassa etuvasemmalle.
Toinen kuva on kuvattu Pappilan suunnalta, kauniit syksyiset puut syleilevät koko koulurakennusta.

2012, 2015
Nousiaisten pääkirjaston saatua uudet avarat tilat tien toiselta puolelta, vanha kirjastotila muutettiin auditorioksi.

Nousiaisten auditorio toimi paikallisena koulutus-, kokous- sekä erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Keittiötilassa pystyi…

2011
Nousiaisten kirjaston näyttelytilassa järjestetään kalenterikuukausittain erilaisia näyttelyitä niin ammattilaisten kuin harrastelijoiden toimesta.

Galleria on suosittu näyttelytilana, usein vapaata aikaa jonotetaan vuoden verran. Tilavaraukset…

2011
Nousiaisissa järjestettiin "On täälki kulttuurii" tapahtuma v. 2011 osana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden juhlallisuuksia.

Paikalliset kädentaitajat työstivät savesta Nousiaisten kunnasta kolmiulotteisen kartan, jossa näkyy tunnetut kohteet.…

2008
Valpperin lainausasema toimi Valpperin koulun entisessä talkkariasunnossa. Lainausasema oli avoinna tiistaisin kaikille asiakkaille, muulloin lainausasema palveli koulun oppilaita.
Lainausasema suljettiin rakennuksen huonokuntoisuuden vuoksi. Uuteen…

2018
Nousiaisten Neste sulki ovensa 22.12.2016, kun valtatie 8:n uusi moottoritieosuus avattiin käyttöön, uudistus hankaloitti merkittävästi kulkua Nesteelle. Liikeaseman purkaminen suoritettiin syksyn 2018 aikana.

Toiminnan loppuminen vaikutti koko…

Ville Kuronen: Viron vuoro (e-kirja)

2015
Julkaisu kuvailee Pentinmäkien sukuhistoriaa

Avainsanat:

1900-luku (vuosikymmen)
Höyrylaiva Ahti on kiinnittynyt Hämeenlinnan satamaan. Ahti liikennöi Vanajavedellä ainakin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Huvimatkojen järjestäjät kehuivat lehti-ilmoituksissaan Ahtia ketteräksi ja nopeakulkuiseksi. Laivan taustalla on…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnassa sijaitseva Katumajärvi on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että pakkokäännytetyt hämäläiset kävivät järvessä pesemässä saamansa kristillisen kasteen pois. Katumajärveen liittyy muitakin vanhoja kansantarinoita, mm. Theodolinda…

1900-luku (vuosikymmen)
Talvisen valokuvan Katumajärven rannasta on ottanut 1900-luvun alkuvuosina hämeenlinnalainen opettaja ja kirjailija Albert Theodor Böök.

1899-1901
Ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) julkaistiin ns. kuutamokortteja, joiden tarkoitus oli protestoida aikakauden venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Kuutamokortit painettiin usein sinertävälle kartongille öisen vaikutelman saavuttamiseksi. Tässä…

1900-luku (vuosikymmen)
Soutuveneet ovat Vanajaveden rannassa Birger Jaarlin kadun alkupäässä tässä 1900-luvun alkuvuosien postikorttikuvassa. Edessä poikittain kulkee silloinen Rantakatu, nykyinen Arvi Kariston katu. Ensimmäisenä Birger Jaarlin kadun vasemmalla puolella…

1910-luku
Kruununleipomon ja rannan välissä on Hämeen linnan ensimmäinen rondelli, joka valmistui tähän kehämuurin itäkulmaan vuonna 1559. Rondelli on paksumuurinen, kaksi- tai kolmikerroksinen pyöreä torni, jonka välipohjat tehtiin puusta. Hämeen linnan…

1920-luku
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin idästä, Vanajaveden puolelta. Sama kuva on A. Th. Böökin Hämeenlinnan matkaoppaassa vuodelta 1927.

1930-luku
Linnantien varrelle istutetut puut ovat jo päässeet hyvään kasvuun tässä 1930-luvun linnakuvassa. Myös aiemmin paljaana olleeseen rantaan linnan kohdalle on tullut uutta puustoa. 1930-luvullakin Hämeen linna oli edelleen tiukasti vankilakäytössä.

1910-luku?
Luminen Hämeenlinna on kuvattu etelän suunnasta Vanajaveden jäältä luultavasti joskus 1910-luvulla. Wetterhoffin työkoulu on kuvassa vielä kokonaan kaksikerroksinen ennen 1920-luvulla tehtyjä korotuksia. Palokunnantalon edustalla aukeaa Rantatori.…

1920-luku
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta…

1920-luku?
Linnankadun loppupään rinnetontilla sijaitsevan puisen asuintalon rakennutti vuonna 1863 luutnantti Anselm Grahn. Grahnin jälkeen omistajina olivat mm. pastori A. Appelqvist ja kauppias Osk. Isaksson, joka perusti Hämeenlinnaan kangas-, hattu- ja…

1900-1909
1900-luvun alun postikorttikuvan aiheena on Hämeen linna Vanajavedeltä päin katsottuna. Lähinnä rantaviivaa kehämuurin itäkulmassa näkyy 1500-luvun harmaakivinen rondelli ampuma-aukkoineen. Kehämuurin ulkopuolella oli alun perin neljä pyöreää…

1873
Tuuloslaisen taidemaalarin Hjalmar Munsterhjelmin (1840–1905) öljymaalaus vuodelta 1872 esittää Hämeenlinnan kaupunkia ja linnaa Kaupunginpuiston suunnasta. Linnan pohjoispuolella on venäläisen varuskunnan puurakennuksia ajalta ennen tiilikasarmien…

1910-luku
Vanhat valokuvat Hämeen linnasta on yleensä otettu joko idän suunnasta Vanajaveden puolelta tai etelän suunnasta Linnanpuistosta päin. Tässä valokuvassa kuvakulma on harvinaisempi, sillä kuva on otettu linnan länsipuolelta nykyisen Tampereentien…

1930-luku
Hämeenlinnan rautatieasema on tässä postikorttikuvassa kuvattu ratapihan puolelta. Etelänpuoleisen päädyn matalampi pikatavaramakasiini on vielä alkuperäisessä vuoden 1921 asussaan. Makasiiniosaa jatkettiin vuonna 1938 ja vielä uudestaan vuonna 1965.…

1870
Theodolinda Hahnssonin pienoisromaani Kaksois-veljekset ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjailijan puolison J. A. Hahnssonin kustantamana, toinen painos ilmestyi vuonna 1875. Kaksois-veljekset julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen…

1892
Hämeenlinnan kansakoulujen toisen seitsenvuotiskauden toimintakertomus ilmestyi kevätlukukauden 1892 päätteeksi. Suuri muutos kuluneella kaudella oli yhden luokan lisääminen alakoulun puolelle, minkä jälkeen sekä ala- että yläkoulu olivat…

1902
Hämeenlinnan kansakoulujen kolmas toimintakertomus käsittelee kaupungin kansakoululaitoksen tilaa kymmenvuotisjaksolla 1892-1902. Hämeenlinnan kansakoulujen tarkastaja, lyseon lehtori A. E. Favén kuvaa kulunutta jaksoa verrattain onnelliseksi.…

1920-luku
Kaarlo Kustaa Lehtovaara (1877–1961) perusti vuonna 1908 kauppias Jalmari Helteen kanssa Helle & Lehtovaara -nimisen kauppaliikkeen Hämeenlinnaan. Kauppiaat vuokrasivat entisen Strahoffin kaupan liiketilan Bogdanoffin talosta, joka sijaitsi torin…

1910-luku
Kaksi 1900-luvun alkupuolen ylioppilasta seurueineen on asettunut kuvattavaksi suositulle kuvauspaikalle Hämeenlinnan Parkin eli Kaupunginpuiston tekoraunioiden edustalle. Kuvan romanttishenkinen kiviraunio valmistui puistoon vankityönä 1800-luvun…

Hämeenlinnan Parkin eli Kaupunginpuiston Puistoravintola avautui yleisölle vuonna 1861. Puiston itärinteellä sijainnut ravintola oli vuosikymmenien ajan suosittu kokoontumis- ja juhlapaikka, jonka sesonki alkoi aina vapunpäivästä. Kuvan herraseurue…

1900
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa…

1832
Hämeenlinnan maistraatti hyväksyi Karl Fredrik Görmanin (1801–1834) vuonna 1825 suutarimestariksi. Suutari Görman rakennutti kaupungin palon jälkeen kaksi taloa silloisen Residenssikadun varrelle. Rakennuspiirustuksessa on kaksi yksikerroksista…
 
Koneluettavat metatiedot: