Aineistot (yhteensä 183)

  • Avainsanat: historia

1954
Sisältää: Satakuntalainen Osakunta 1929-1954 : 25-vuotiskatsaus / Tapio Horila

1952
Sisältää: Satakunta-talon synty / Edwin Linkomies, Piispa Henrikin ihmeretki / Jalmari Jaakkola, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Siihirsi / Niilo Valonen, Mikkeli Jaakonpoika Krouvila /…

1948
Sisältää: Satakuntalainen F.E. Sillanpää / Edwin Linkomies , Muinais-suomalaisen Pohjan runouden ja F.E. Sillanpään synnyinseutu / Jalmari Jaakkola, Muuan F.E. Sillanpäälle ominainen tyylikeino / Helmi Virtaranta, F.E. Sillanpää kyröläisyyden…

1946
Sisältää: Ylä-Satakunnan kallioperusta ja Ylöjärven kuparimalmi / Pentti Eskola, Mikael Agricola ja Satakunta / Jalmari Jaakkola, Kyrönkankaan vanha talvitie / Viljo Alanen, Wanochius – af Wanoch-suvun tyrvääläisestä alkuperästä ja sukunimen synnystä…

1946
Sisältää: Poimintoja euralaisesta Nuorante-suvusta / Lempi Ahla, Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa / K. Virkkala, Pohjois-Satakunta, eräs polttoturveteollisuutemme tuleva keskuspaikka / Martti Salmi, Rauman kaupunginlääkärit…

1939
Sisältää: Eräs 1600-luvun latinankielinen muistoruno / Edwin Linkomies, Reposaaren nimestä / J.J. Mikkola, Luvian muinaisruuhi / Matti Sauramo, Satakunnan geologinen kehitys nykyisyyden pohjana / Kalevi Virkkala, Laestadiolaisuus satakuntalaisella…

1936
Sisältää: Kaksi satakuntalaista suurmiestä / Edwin Linkomies, Vähän Lallista ja Lalloilasta / Jalmari Jaakkola, Satakunnan vanhin tunnettu paikannimi / J. O. Tuulio, Isonvihan vaurioitten korjaaminen Satakunnassa 1720-luvulla / K. O. Alho, Porin…

1907
Sisältää: Läntisen Satakunnan keskiaikaisista kirkoista / Juhani Rinne, Satakunnan hiekkakiven geologiasta / Pentti Eskola, Kokemäen nimestä / Joos. J. Mikkola, Huittisten pitäjän kirkollisista oloista 1600-luvun jälkipuoliskolla / Sakari Loimaranta,…

1932
Vuonna 1903 alettiin valtion kustantamana kaivaa tukinuittoväylää Oulujärvestä Siikajoen sivuhaaraan Neittävänjokeen. Siikajoen uittokanava (Painuan uittokanava) on n. 11-12 kilometriä pitkä ja sen rakentaminen maksoi yli 200 000…

Julkaisussa Ruskealan 100-vuotiaan kirkon historiaa: rakennustoimikunnan toiminta, kirkon suunnittelu ja rakentaminen, tarpeiston hankinta ja vakinaisten pappien luettelo. Lopussa myös 100-vuotisjuhlan ohjelma.

1933
Kajaanin kihlakunnassa ja kaupungissa vuosina 1810 ja 1820 määritellyt hinnat esimerkiksi tynnyrilliselle ruista, ohjaa sekä ketun nahalle, härälle, lampaalle ja yhden hevosen ja miehen päivätyölle. Lopussa on artikkelissa lueteltujen tuotteiden ym.…

1942
Artikkelissa on julkaistu Elias Lönnrotin muistiinpanoja Kajaanista 1800-luvulta, sekä kaupungin oloja leikillisesti kuvaava runo.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 98/1942. Kirjoittajana G. Enwald.

Kirjassa kerrotaan Vienan Karjalan elinoloista kuten elinkeinoista, sivistyksestä ja valistuksen edistämiseen tarkoitetusta Vienan Karjalaisten Liiton perustamisesta.

Avainsanat: , ,

Julkaisu sisältää Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen vuosikertomuksen 1934, joka oli yhdistyksen 25. toimintavuosi. Yhdistys perustettiin 29.3.1909.Alussa on selostus Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen 25-vuotisesta toiminnasta sekä…

1898
Pikkukaupunki on Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kuvaus synnyinkaupungistaan Uusikaarlepyystä. Sen mutkikkaiden katujen varrella oli matalia, keltaisiksi ja punaisiksi maalattuja taloja, joissa elettiin Topeliuksen sanoin ”pikkuista, ahdasta…

Sisältyy julkaisuun Jyväskylän Lyseo — Tilastollisia tietoja Lukuvuodelta 1896—1897 vuositutkintoon Toukokuun 31 p.

1937
Soini Mujon käsikirjoitus on eräänlainen Hämeenlinnan kirjastotoiminnan 75-vuotishistoriikki, vaikka se ei koskaan ilmestynyt painettuna. Kirjastolautakunta lunasti kuitenkin Mujon käsikirjoituksen helpottamaan kirjaston satavuotishistoriikin…

Kirja kertoo Pohjois-Karjalan asutushistoriasta 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle, lähinnä Pielisen vesistöalueen ympäristöstä. Se käsittää Pohjois-Karjalan pohjoisosan. Kirjassa kerrotaan suvuista, jotka asuttivat alueen kyliä.

1900
Paroni Otto Carl Reinhold Rehbinder (1797–1873) toimi Hämeenlinnassa Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841–1862. Tarmokas ja velvollisuudentuntoinen Rehbinder toimi aktiivisesti mm. köyhäinhoidon ja luonnosuojelun hyväksi, mutta…

[193?]
Vuonna 1812 Kajaanin silloisen pormestari Carl Georg Flanderin kirjoittama kertomus Kajaanin kaupungin vaiheista sekä tärkeimmistä tapahtumista ja asioista.

Kirjoituksessa käsitellään kaupungin asioita aina kaupungin perustamisesta vuonna 1651 sen…

1933
Otteita Kajaanin valtuuskunnan pöytäkirjoista vuosilta 1875-1915 (painetussa otsikossa virheellisesti vuoteen 1906).

Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön…

1922
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun…

Tohtori A. A. Branders sai 1889 Keisarilliselta senaatilta määräyksen oleskella vuoden Suojärven ja Korpiselän pitäjissä. Hän tutki paikallisia oloja ja kirjoitti tutkimuksistaan kertomuksen.

1756
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen…

Avainsanat: , ,

1904-11-26
Nyyrikki on Suomen vanhin ja ainoa edelleen ilmestyvä kaunokirjallinen viikkolehti. Lehden perusti 1904 paremmin Kalevan isänä tunnettu Juho Raappana, jonka pontimena olivat isänmaalliset tavoitteet: rahvasta tulisi opettaa lukemaan…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

1936
Vuonna 1865 sai kajaanilainen Carl Gustaf Bergh lahjoituksena Karin Michekssonilta talon ja tontin ja rakennutti tontin eteläpäähän suuren kivinavetan. Melkein Kajaanin kirkkoa vastapäätä sijainnut kivinavetta oli aikanaan merkittävä ja komea…

1932
Kolmikymmenvuotisen sodan (1618-1648) päättymisen jälkeen tuli tavaksi lahjoittaa etevimmälle sotapäällikölle ja muille valtakunnan ansiokkaille miehille kruunun omistamia linnoja ja tiluksia. Alueeltaan suurin läänityksistä oli Kajaanin…

1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…

1930
G. Enwaldin muistelmia Kajaanista vuonna 1894.

"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…

1895
Torsten Boismanin artikkeli Suomen museoon 2, 1895.

1932
Kajaanin linnasta ei löydy yhtään piirustusta, jossa näkyisi varmuudella, miltä linna näytti ennen tuhoutumistaan 1716.

Vanhimman kuvan linnan mahdollisesta ulkomuodosta on piirtänyt Kajaanin entinen kirkkoherra Lars Henrik Backman. Hän oli nähnyt…

[193?]
Kertomus siitä, kuinka vihollisvenäläiset sodan aikaan olivat saunomassa Oulujärveen laskevan Miesjoen varrella. Venäläisillä oli vankina suomalainen poika, jonka heltynyt kokki päästi lopulta pakoon. Poika juoksi kertomaan venäläisten majapaikan…

1931
Tärkeimpiä tapahtumia Kajaanin historiasta vuodesta 1607 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..

1935
Kajaanin oluttehtaiden historiaa.

Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle…

1941
Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.

1926
Artikkelissa esitellään Kajaanissa Kajaaninjoen vierellä olevalle Kajaanin vanhalle hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G.…

1929
Artikkeli kertoo Sotkamon kahdelle hautausmaalle, vanhemmalle ja uudemmalle, haudattujen henkilöiden hautapaikoista sekä heidän taustoistaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

1936
Piirilääkäri Elias Lönnrotin asuinpaikkoja Kajaanissa vuosina 1833-1853.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 53/1936. Kirjoittajana G. Enwald.

Kuvaelmia Suomen maakunnista, osa 3, sisältää tietoa 1800-luvun Karjalasta sekä kihlakunnista ja paikkakunnista.

Avainsanat: , ,

1864
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen…

2002
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.

1930
Sisällysluettelo kirjan takasivulta: Johdanto - I Koijärven seurakunta - II Kunnallishallinto - III Köyhäinhoito - IV Terveydenhoito - V Kansanopetus - VI Liike- ja kulkuneuvot - VII Kiinteimistöt - VIII Verotus - IX Kunnallistalous - X Järjestys-…
 
Koneluettavat metatiedot: