Aineistot (yhteensä 10734)

1907 - 1909
Eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Aulangonvuorelle 33 metriä korkean näkötornin vuosina 1906–1907. Jyrkkään rinteeseen tornin juurelta alas Karhuluolalle rakennettiin mutkittelevat graniittiset portaat, joissa on 322 askelmaa. Pudotusta tälle…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Koristeellinen kansio sisältää kymmenen valokuvapostikorttia, jotka kuvaavat Karlbergin kartanon ja Aulangon maisemia. Kuvien ottamisen aikaan Aulanko oli Hugo Standertskjöldin omistuksessa. Kannessa on kuvattuna Karlbergin kartanon päärakennus…

Avainsanat: , , , ,

1923
Uusi köyhäinhoitolaki astui voimaan Suomessa 1.6.1922. Vanajan kunnan köyhäinhoitosääntö uudistettiin samana vuonna, ja maaherra vahvisti uudet säännöt tammikuussa 1923. Vastuu Vanajan kunnan köyhäinhoidosta kuului valtuuston valitsemalle…

Avainsanat: , , , ,

1896
"Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen Asetus, koskien terveydenhoitoa Suomessa" astui voimaan 1.7.1880. Kaupungeissa oli nimettävä terveydenhoitolautakunta ja vahvistettava terveydenhoitojärjestys. Maaseudulla terveydenhoidon valvonta ja…

Avainsanat: , , , ,

1895
Vuonna 1880 annettu terveydenhoitoasetus velvoitti kunnat pitämään silmällä terveyden- ja sairaanhoitoa, terveydenhoidosta annettujen asetusten noudattamista ja myös yleistä puhtaanapitoa. Hauhon pitäjässäkin yleinen terveydenhoito ja sen valvonta…

Avainsanat: , , , ,

1909
Kansallismielinen nuorisoliitto oli Suomalaisen puolueen (vanhasuomalaiset, suomettarelaiset) yhteydessä toiminut nuorisojärjestö. Suomalainen puolue oli yksi Suomen autonomian ajan puolueista ja vuonna 1918 perustetun Kansallisen Kokoomuksen…

Avainsanat: , , , ,

1934
Hämeen heimoliitto perustettiin vuonna 1924 edistämään Hämeen henkistä ja taloudellista kehitystä lähinnä kotiseutuhengen vaalimisen merkeissä. Liiton ensimmäisiä heimojuhlia vietettiin perustamisen yhteydessä Hämeenlinnassa kesällä 1924. Vuonna 1934…

Avainsanat: , , ,

1895
Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontilla sijaitsevan rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1859. Hämeenlinnan rouvasväen seura rakennutti tämän ”koulukartanon” kauppias Mikael Feodor Balkoffin lahjoittamalle tontille. Alkuperäisen rakennuksen…

Avainsanat: , , , , , , , ,

1938
Ihamäen tilan päärakennus poltettiin kansalaissodassa. Eero ja Kerttu Ihamäki rakennuttivat uuden talon, joka valmistui 1938. Talo on kaksikerroksinen lautavuorattu hirsirakennus, jonka parvekeosassa on mansardikatto. Pääovea reunustaa neljä…

Avainsanat: , , ,

1833
Värjäreillä ja karvareilla oli 1800-luvun Hämeenlinnassa melkein oma kaupunginosansa veden äärellä Abborren- ja Svanen-kortteleissa (nykyisten Palokunnankadun, Rauhankadun, Hallituskadun ja Arvi Kariston kadun rajaamalla alueella) sekä Rantakadun…

Avainsanat: , , , ,

1912
Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) osti vuonna 1893 Heinun kylästä Ranta-Vihtilän maatilan, jolle hän antoi nimeksi Rauhalahti. Professori lupasi jo vuonna 1897 lahjoittaa kunnalle tontin ja 5000 markkaa rahaa, jos kunta…

Avainsanat: , , , ,

1852
Carl Sven Lind rakennutti vuonna 1852 hirrestä värjäämön aivan Vanajaveden partaalle. Lindin värjäämö oli rannassa Itäisen Bulevardikadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) varrella. Sillan luota, tontilta 62 paloi toukokuussa 1851 Nystedtin värjäämö.…

Avainsanat: , , , ,

1875
Nykyään Palanderin talona tunnetun rakennuksen rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn. Grahn muutti pian kuitenkin perheineen pois Hämeenlinnasta ja myi talon vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille, jonka aikana…

Avainsanat: , , , ,

1832
Hämeenlinnan maistraatti hyväksyi Karl Fredrik Görmanin (1801–1834) vuonna 1825 suutarimestariksi. Suutari Görman rakennutti kaupungin palon jälkeen kaksi taloa silloisen Residenssikadun varrelle. Rakennuspiirustuksessa on kaksi yksikerroksista…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan Parkin eli Kaupunginpuiston Puistoravintola avautui yleisölle vuonna 1861. Puiston itärinteellä sijainnut ravintola oli vuosikymmenien ajan suosittu kokoontumis- ja juhlapaikka, jonka sesonki alkoi aina vapunpäivästä. Kuvan herraseurue…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Kaksi 1900-luvun alkupuolen ylioppilasta seurueineen on asettunut kuvattavaksi suositulle kuvauspaikalle Hämeenlinnan Parkin eli Kaupunginpuiston tekoraunioiden edustalle. Kuvan romanttishenkinen kiviraunio valmistui puistoon vankityönä 1800-luvun…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Kaarlo Kustaa Lehtovaara (1877–1961) perusti vuonna 1908 kauppias Jalmari Helteen kanssa Helle & Lehtovaara -nimisen kauppaliikkeen Hämeenlinnaan. Kauppiaat vuokrasivat entisen Strahoffin kaupan liiketilan Bogdanoffin talosta, joka sijaitsi torin…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan rautatieasema on tässä postikorttikuvassa kuvattu ratapihan puolelta. Etelänpuoleisen päädyn matalampi pikatavaramakasiini on vielä alkuperäisessä vuoden 1921 asussaan. Makasiiniosaa jatkettiin vuonna 1938 ja vielä uudestaan vuonna 1965.…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Vanhat valokuvat Hämeen linnasta on yleensä otettu joko idän suunnasta Vanajaveden puolelta tai etelän suunnasta Linnanpuistosta päin. Tässä valokuvassa kuvakulma on harvinaisempi, sillä kuva on otettu linnan länsipuolelta nykyisen Tampereentien…

Avainsanat: , , ,

1873
Tuuloslaisen taidemaalarin Hjalmar Munsterhjelmin (1840–1905) öljymaalaus vuodelta 1872 esittää Hämeenlinnan kaupunkia ja linnaa Kaupunginpuiston suunnasta. Linnan pohjoispuolella on venäläisen varuskunnan puurakennuksia ajalta ennen tiilikasarmien…

Avainsanat: , , ,

1900-1909
1900-luvun alun postikorttikuvan aiheena on Hämeen linna Vanajavedeltä päin katsottuna. Lähinnä rantaviivaa kehämuurin itäkulmassa näkyy 1500-luvun harmaakivinen rondelli ampuma-aukkoineen. Kehämuurin ulkopuolella oli alun perin neljä pyöreää…

Avainsanat: , , ,

1920-luku?
Linnankadun loppupään rinnetontilla sijaitsevan puisen asuintalon rakennutti vuonna 1863 luutnantti Anselm Grahn. Grahnin jälkeen omistajina olivat mm. pastori A. Appelqvist ja kauppias Osk. Isaksson, joka perusti Hämeenlinnaan kangas-, hattu- ja…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku?
Luminen Hämeenlinna on kuvattu etelän suunnasta Vanajaveden jäältä luultavasti joskus 1910-luvulla. Wetterhoffin työkoulu on kuvassa vielä kokonaan kaksikerroksinen ennen 1920-luvulla tehtyjä korotuksia. Palokunnantalon edustalla aukeaa Rantatori.…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Linnantien varrelle istutetut puut ovat jo päässeet hyvään kasvuun tässä 1930-luvun linnakuvassa. Myös aiemmin paljaana olleeseen rantaan linnan kohdalle on tullut uutta puustoa. 1930-luvullakin Hämeen linna oli edelleen tiukasti vankilakäytössä.

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin idästä, Vanajaveden puolelta. Sama kuva on A. Th. Böökin Hämeenlinnan matkaoppaassa vuodelta 1927.

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Kruununleipomon ja rannan välissä on Hämeen linnan ensimmäinen rondelli, joka valmistui tähän kehämuurin itäkulmaan vuonna 1559. Rondelli on paksumuurinen, kaksi- tai kolmikerroksinen pyöreä torni, jonka välipohjat tehtiin puusta. Hämeen linnan…

Avainsanat: , , , ,

1899-1901
Ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) julkaistiin ns. kuutamokortteja, joiden tarkoitus oli protestoida aikakauden venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Kuutamokortit painettiin usein sinertävälle kartongille öisen vaikutelman saavuttamiseksi. Tässä…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Höyrylaiva Ahti on kiinnittynyt Hämeenlinnan satamaan. Ahti liikennöi Vanajavedellä ainakin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Huvimatkojen järjestäjät kehuivat lehti-ilmoituksissaan Ahtia ketteräksi ja nopeakulkuiseksi. Laivan taustalla on…

Avainsanat: , , , ,

1966
Alkusanat
Vähäkyröläistä yritteliäisyyttä
Pajaosuuskunnasta Kone- ja Peltitehdas OY:ksi
Kasapanoksista Retkeilyastiastoihin
Tuotanto laajenee, rakentamista riittää
Kotimaan markkinoita ja kasvavaa vientiä
Työtä sadoille…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

2004
Teos on taiteilijakirja. Takakannessa teoksen nimi muodossa Almanak. Teos koostuu 12 taiteilijan töistä, jotka on tehty käsin sekalaisista materiaaleista erilaisilla tekniikoilla. Numeroitu painos (58/100).

Avainsanat:

1970
Teos on taiteilijakirja. First ed. 1963. Chance compositions and poetry by George Brecht, Claus Bremer, Earle Brown, Joseph Byrd, John Cage, David Degener, Walter De Maria, Henry Flynt, Yoko Ono, Dick Higgins, Toshi Ichiyanagi, Terry Jennings,…

Avainsanat:

1995
Teos on taiteilijakirja. Näyttelyjulkaisu: Ars nova 16.9.-29.10.1995 ja Galleria Augusta 2.11.-26.11.1995. Kortisto on myös itsenäinen taideteos. Kortistoja on valmistettu 600 kappaletta.

Avainsanat: ,

2002
Teos on taiteilijakirja. "No, I cannot think of anything which is not art", Cesare Pietroiusti. Painos 1000 kpl.

Avainsanat:

1986
Teos on taiteilijakirja . Näyttelyjulkaisu, 1000 kappaleen painos. This exhibition catalogue was published on occasion of the show Bein i köldu ofni at the Nordiskt Konstcentrum at Sveaborg, 1986, April 9.

Avainsanat: ,

2007
Teos on taiteilijakirja. Näyttelyjulkaisu, julkaistu Laterna Magicassa, Helsingissä, olleen näyttelyn yhteydessä syyskuussa 2007. Julkaisussa olevat välilehdet ovat taiteilijoiden itsenäisesti tuottamia ja ne on aseteltu painettujen sivujen väliin.…

Avainsanat: ,

1998
Teos on taiteilijakirja. Liittyy näyttelyyn Helsingissä Muu ry:n galleriassa 6.10.- 1.11.1998. Selkänimeke: Sanoja = Words = Paroles.

Avainsanat: ,

2001
Teos on taiteilijakirja. Kotelon sisällä kaksi kuvallista korttipakkaa. Toisessa 30 korttia, joissa kollegojen näkemyksiä Atakista ja hänen maailmastaan. Toisessa 32 korttia "32 Stufen zum Erfolg". ATAK on Hans-Georg Barberin taiteilijanimi. Painos…

Avainsanat:

1998
Teos on taiteilijakirja. Brio Cell on "continuous visual poetry portfolio project". Teos on postitaidetta: kuvasalkku, joka on koottu 12 eri taiteilijan töistä. Numeroitu kappale (18/20). Irtolehtiä.

Avainsanat:

1998
Teos on taiteilijakirja. Brio Cell on "continuous visual poetry portfolio project". Teos on postitaidetta: kuvasalkku, joka on koottu 12 taiteilijan töistä. Teoksesta on 20 numeroitua kappaletta (17/20). Irtolehtiä.

Avainsanat:

2001
Teos on taiteilijakirja. Brio Cell on "continuous visual poetry portfolio project". Teos on postitaidetta ja koottu 11 taiteilijan töistä. Teosta on tehty 20 kappaletta.

Avainsanat:

1994
Teos on taiteilijakirja. Ote Jukka Lehmuksen valitsemilleen taiteilijoille lähettämästä kutsusta: "You are invited to send texts, diagrams, references and abstracts for infusion. Please send work in 20 copies. Every participant receives one portfolio…

Avainsanat:

1995
Teos on taiteilijakirja. Brio Cell on "continuous visual poetry portfolio project". Teos on postitaidetta: kuvasalkku, joka on koottu 10 taiteilijan töistä, joiden yhteisenä aiheena sydän. Numeroitu kappale (5/20). Irtolehtiä.

Avainsanat:

1995
Teos on taiteilijakirja. Brio Cell on "continuous visual poetry portfolio project". Teos on postitaidetta: laatikko, johon on koottu 16 eri taiteilijan lähettämiä pieniä kuvia ja esineitä. Valmistettu 20 kappaletta. Irtolehtiä.

Avainsanat:

1980
Teos on taiteilijakirja. Numeroitu kappale (285/750). J.O. Mallanderin lahjoitus kokoelmaan.

Avainsanat:

2003
Teos on taiteilijakirja. Silkkipaino, 7 väriä. Tekijät muodostavat Les Copieuses -ryhmän. Painos 200 kappaletta.

Avainsanat:

1992
Teos on taiteilijakirja. Teos on pieni salkku, jonka sisällä 8 postikorttia. Korteissa kuvia taiteilijoista pukeutuneina menneen maailman pukuihin ja univormuihin. Painos 1000 kpl.

Avainsanat:

2002
Teos on taiteilijakirja. Taiteilijaryhmä Iconoclast (myöh. IC-98): Patrik Söderlund & Visa Suonpää. Tekstit suomeksi ja englanniksi. Käsitetaidetta, kontekstisidonnaista taidetta. Liittyy näyttelyyn Porin taidemuseossa 18.9. - 10.11.2002. Social…

Avainsanat:

2008
Teos on taiteilijakirja. Taiteilijaryhmä Iconoclast (myöh. IC-98): Patrik Söderlund & Visa Suonpää. Material presented in this publication is a result of IC-98’s artist-in-recidency at A.I.T. Arts Initiave Tokyo, Japan in January-March 2008. Tekstiä…

Avainsanat:

1967
Teos on taiteilijakirja. Liittyy näyttelyyn "Hon - en katedral" byggd av: Niki de Saint Phalle, Jean Tinguely, Per Olof Ultvedt, Moderna Museet, Stockholm, 4.6. - 4.9.1966. Vaaleanharmaa kotelo, jonka kannessa mustalla pohjalla sana Oui. Kotelon…

Avainsanat: ,

 
Koneluettavat metatiedot: