Kun Kajaanin linna vuonna 1716 hävitettiin, muodostettiin linnan varustusväeksi asettuvasta miehistöstä Pohjanmaan rykmenttiin kuuluva komppania, jonka päällikkönä toimi nk. maakapteeni. Vuonna 1788 muutettiin Kajaanin komppania Pohjanmaan…
Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…
Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.
Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…
Majuri Simo Afleckilla oli Kajaanin seudulla ja Karjalassa kansan keskuudessa maine hurjana ja väkivaltaisena miehenä. Vuonna 1691 langetti Pielisjärven kirkkoherra Pietari Herkepeus Afleckin sakkoihin ja julkiseen kirkkorangaistukseen kuudennen…
Sotkamon kirkon arkistoissa on luettelo vuosina 1729-1748 seurakunnan kuolleista ja haudatuista henkilöistä. Listassa on myös mainittu, ketkä heistä on haudattu hautausmaalle ja ketkä kirkon lattian alle.
Ennen isoavihaa eivät Kajaanin kaupungin asukkaat tahtoneet lähettää valtiopäiville edustajaa vedoten köyhyyteensä. Isonvihan jälkeen kaupunki oli kuitenkin entistä köyhempi ja vähälukuisempi, mutta silti jo 1723 valtiopäiville valittiin Kajaanin…
Kun Kajaanin kaupunki ja sen ympäristö olivat entisaikoina maanteiden puutteessa eristettynä muusta Suomesta, eivät virkamiehet mielellään tahtoneet tuolle syrjäiselle seudulle. Lisäksi Etelä-Suomessa palvelevia virkamiehiä rangaistiin rikoksista…
Maaherra Johan Fred Clàsenin määräys siitä, kuinka keisari Aleksanteri I tuli ottaa vastaan tämän vieraillessa Kajaanissa 1819, sekä Oulun läänikanslian virkamies Heikelin kirje, josta ilmenee ihailu mainittua keisaria ja tämän vierailua…
Lokakuun 7. päivänä 1811 tuli Claes Molander Kajaanin raastuvanoikeuteen. Hän kertoi, että porvarintytär Anna Leena Pikkarainen oli talossaan edellisenä päivänä klo 16 antanut kaupungin piikojen ja renkien tanssia renki Erik Kettusen soittaessa…
Kajaanissa sijaitsevan tontin nro 40 omistajia ja historiaa. Tontin omistajia tunnetaan vuodesta 1752 alkaen, mutta vuoden 1765 asemakaavan mukaan tonttia käytettiin ainakin tuolloin vielä niittymaana, eikä siellä ole myöskään 1847 kirkonkirjojen…
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…
Kajaanin Kuninkaallinen Jääkäripataljoona koostui Paltamon, Sotkamon, Hyrynsalmen ja Kuusamon komppanioista ja jälkimmäiseen kuuluvasta Kemijärven osastosta. Paltaljoona otti osaa mm. vuosien 1808-09 suureen sotaan (Suomen sota) kapteeni Fahlanderin…
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…
Suomen koskenperkaus- eli joenperkaustöiden alkuunpanija oli Sotkamon kappalaisen Jaakko Chydeniuksen poika Samuel Chydenius. Hänet nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi kemian ja minerologian dosentiksi 5.12.1753, ja hän perusti omalla…
G. Enwaldin kokoama lista Kajaanin koulun entisistä opettajista (n. 1812-1918) ja joidenkin entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista (1848-1875).
Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf…
Matkaopas Kajaanista vuodelta 1912. Turisteille esitellään siinä kaupungin historiaa, linnan raunioita ja muita nähtävyyksiä, sekä neuvotaan matkustamista, majoittumista ja muita palveluita koskevia käytännön asioita. Esite sisältää myös vanhoja…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Karjalan liitto perustettiin 20.-21.4.1940. Ennen sitä 12.3.1940 oli solmittu Moskovan rauhansopimus, jonka seurauksena karjalaiset joutuivat siirtymään luovutetuilta alueilta uusille asuinsijoille. Karjalan liiton tarkoituksena oli pitää yhteyttä…
Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…
Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu aloitti toimintansa vuonna 1892 Sortavalan Rouvasväenyhdistyksen kutoma- ja käsityökouluna. Vuonna 1912 nimi lyhennettiin Sortavalan Kutoma- ja Käsityökouluksi, ja 1935 siitä tuli Sortavalan…
Julkaisu sisältää Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen vuosikertomuksen 1934, joka oli yhdistyksen 25. toimintavuosi. Yhdistys perustettiin 29.3.1909.Alussa on selostus Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen 25-vuotisesta toiminnasta sekä…
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…
Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909. Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…
Kirja kertoo 1700-luvun sodista, jotka koskettivat myös Pohjois-Karjalaa sekä vuoden 1808-1809 Suomen Sodasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Rajakapteeni Olli Tiaisen toiminnasta kerrotaan.
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…