100-vuotias kansien välissä

Kokkola 6.9.1979

Kun tämän lehden päätoimittaja pyysi minulta kolmen konekirjoitusliuskan pituista selvitystä siitä, mitä Kokkola-päivänä ilmestyvä valtuuston 100-vuotishistoriikki sisältää, meni minulta "sormi suuhun": täyttäisihän jo pelkkä sisällysluettelo puolet tuosta tekstimäärästä.

Ehkäpä kerron jotakin niistä pääperiaatteista, millä kirjaa on lähdetty tekemään. Aluksi sain nähtäväkseni vastaavia teoksia muutamista muista kaupungeista, mm. Kuopiosta ja Mikkelistä. Ne sisälsivät hyvin paljon tilastoja, kartogrammeja, taulukoita, tieteellisiä analyyseja, hyvin vähän kerrontaa ja kuvia: ts. ne kyllä antavat paljon tietoa asiaan vihkiytyneille mutta tavallista lukijaa, kaupunkilaista, ne tuskin paljoakaan puhuttelevat. Selvisi myös heti, etten pystyisi missään tapauksessa tuottamaan tuontapaista tekstiä. Sitäpaitsi työn teettäjän, Kokkolan kaupungin, nimenomainen toivomus oli, että valtuustohistoriikista tulisi mahdollisimman luettava, ja että alkuosan taustana käytettäisiin v. 1920 ilmestynyttä rehtori J.F. Sandelinin teosta, "Gamlakarleby Stads Historia 1879-1919."

Rehtori Sandelinin teksti vaikutti kaikin puolin inhimilliseltä ja luettavalta, mutta sittenkään asia ei tuntunut selviävän: teettäjä näet odotti, että esittäisin selvän työsuunnitelman, disposition, josta kävisi selville kirjan eri osien ja eri lukujen nimet, mieluiten myös tulevat sivumäärät.

Tässä yhteydessä otin yhteyttä hum.kand. Matti J ä r v e e n, joka opiskelee historiaa ja kunnallishallintoa Turun yliopistossa kokkolalaisen professori Pentti Virrankosken johdolla. Yhdessä Matin kanssa vasta saimme aikaan disposition, joka muotoutui sellaiseksi, että kirja jakaantuu neljään eri osastoon.

Ensimmäinen osa kertoo lyhyesti siitä, millaista täällä oli ennen kunnallisen itsehallinnon syntyä, millaiselta kaupunki näytti, ja miten asiat ratkaistiin silloin kun raati hoiti sekä "politian" että oikeudenhoidon.

Toinen osa kertoo itse valtuustoinstitutiosta kuluneitten sadan vuoden aikana, se on jaettu lukuihin, joiden nimet kertovat käsitellyn ajankohdan: Ensimmäinen valtuusto, Työskentelyä autonomian aikana, Itsenäisyyden alkuaika, Valtuusto sisäpoliittisten kriisien aikana 1917-18 sekä 30-luvun alussa, Talvi- ja jatkosodan aika, Rajun kehityksen kausi sotien jälkeen. Näissä luvuissa kerrotaan henkilövalinnoista, yleisestä suuntauksesta asioitten hoidossa ja ne sisältävät myös siellä täällä pieniä anekdootteja käydyistä keskusteluista sekä valtuutettujen henkilöhahmoista. Alkuajasta kertovat luvut ovat pakostakin jääneet lyhyemmiksi koska muistitietoa ei ole enää saatavissa. Myöhemmiltä vuosikymmeniltä on mukana myös haastattelutietoa.

Kolmas osasto on nimeltään Valtuuston toimenpiteet eri elämän aloilla. Siinä on omistettu oma lukunsa niin köyhäinhoidolle kuin terveydenhoidolle, opetustoimelle, paljon on tapahtunut myös poliisi- ja palotoimen alalla sadan vuoden aikana. Oman lukunsa on saanut myös selostus kaupungin kiinteästä omaisuudesta, johon rakennusten ohella kuuluvat maat ja metsät. Kaupungin rakennustoiminta - kadut, tiet, sillat, vesijohto- ja viemärilaitos, sähkö- ja saunalaitos - sisältää niinikään paljon mielenkiintoista asiaa, jota tuskin tulee tiedostaneeksi kaupungilla liikkuessaan. Liikenteen kehitys - satama, rautatie, autoliikenne sekä lentoliikenne niiltä osin kuin ne ovat olleet valtuuston, toimenpiteitten varassa - on myös katsottu luvun väärtiksi. On myös kulttuurielämää käsittelevä luku, alueliitoksia ja asemakaavoitusta koskevista asioista kerrotaan omissa luvuissaan, on myös taloudellinen ja poliittinen katsaus kuluneitten sadan vuoden ajalta.

Neljäs osa, Liitteet, on kokonaan hum.kand. Matti Järven tekemä ja sisältää ensinnäkin varsin tärkeät luettelot valtuutetuista koko sadan vuoden ajalta, puheenjohtajasta ja sihteereistä on myös luettelo, taulukko väkiluvun kehityksestä, taulukot eri puolueiden saamista äänimääristä, valtuustopaikkojen jakautumisesta jne.

Kuvituksena kirjassa on käytetty pääasiassa vanhoja valokuvia Vi Neristassbor-yhdistyksen arkistosta sekä K.H. Renlundin kokoelmista, ja voin vakuuttaa, että joukossa on todella herkullisia otoksia.

Koko aineiston keräämisen ja kirjoitustyön ajan olen ollut varsin kiinteässä yhteydessä historiatoimikuntaan, ennenkaikkea sen puheenjohtajaan arkkitehti Krister Korpelaan; hän on ollut aina valmis syventymään kulloiseenkin pulmakysymykseen ja tarvittaessa myös auttamaan tietojen hankinnassa, - kuten myös monet muut, joiden puoleen minun ei kuitenkaan ole tarvinnut yhtä usein kääntyä. Konseptivaiheessa myös valtuuston nykyinen puheenjohtaja Olli Telimaa on tutustunut käsikirjoitukseen, antanut neuvoja ja toivomuksia joistakin lisäyksistä. - Pahimpia pulmia kirjoitustyön loppuvaiheessa olikin saada aineisto pysymään edes suurin piirtein sovitun sivumäärän puitteissa: oli karsittava paljon.

Nyt ilmestyvä historiikki ei suinkaan yllä siihen selkeää täsmällisen tieteelliseen, rikkaaseen ilmaisuun, josta olemme saaneet nauttia valtiotiet.tri Sylvi Möllerin kirjoittamassa Kokkolan kaupungin historian III osassa, jossa yksityiskohtien runsaus on suorastaan hämmästyttävä, ja johon sen takia voi palata yhä uudelleen ja uudelleen - sen rinnalla oma valtuustohistoriikkini jää pelkäksi jutusteluksi.

Koska kysymyksessä on nimenomaan valtuustohistoriikki, ovat monet yksityiset sektorit kuten esim. kaupan ja teollisuuden kehitys, yhdistystoiminta jne. jätetty kokonaan käsittelemättä. J.F. Sandelin on teoksessaan ottanut nekin mukaan, mutta niinpä hänen teoksensa nimi onkin Kokkolan kaupungin historia.

Puutteita ja virheitä kirjasta tulee löytymään, siitä olen varma. Työnantajan kehoitusta pyrkiä luettavuuteen olen parhaani mukaan noudattanut - mutta kuinka siinä onnistunut, se jää tietenkin (mahdollisten) lukijain ratkaistavaksi.

Annikki Wiirilinna

Kuvatekstit:

Ennen valtuuston aikaa päätti kaupungin asioista pormestari ja raati. Raadin ajalta on säilynyt - paitsi itse raatihuone - myös tusinan verran kauniisti koristeltuja, erikoisen mallisia raatimiestuoleja. Niiden kanssa samaan sarjaan kuuluu hieman korkeaselkäisempi nojatuoli, joka oli pormestaria varten. - Hyvin siihen tuoliin soveltuu nykyinen pormestarimmekin, K-E. Andersson. Varmaan myös ensimmäiset valtuustot käyttivät näitä tuoleja.

Kauppias Öllerin rakennuttama talo Isonkadun-Pitkänsillankadun kulmassa palveli tässä muodossaan jonkin aikaa 1930-luvulla kaupungin hallintotalona. Vuonna 1935 kaupunki möi talon kauppias A.R. Prestille, joka rakennutti siihen toisen kerroksen. - Henry Prestin omistamasta valokuvasta.