Kokkolan Taidemuseon aarteita: Hj. Munsterhjelmia ja Victor Westerholmia
Kokkola 8.1.1978
K. H. Renlundin taidekokoelmaan kuuluvia töitä on Kokkolassa säilytetty muuallakin kuin Taidemuseossa. Muutamia vuosikymmeniä sitten monet kokoelman suurikokoiset maalaukset koristivat Raatihuoneen salia, ja valtuuston kokouksia seuratessa oli varmaan monelle silmän ja mielen lepoa antaa katseensa levätä kauniissa maisemassa.
Raatihuoneella niitä ei enää ole, mutta muualla kaupungin edustustiloissa edelleen jonkin verran. Niinpä kaupunginjohtajan työhuonetta juhlistavat sellaisten arvokkaitten, klassillisiksi katsottavien maalareitten kun Hjalmar Munsterhjelmin ja Victor Westerholmin arvossa jatkuvasti nousevat työt sekä Maexmontanin suurehko saaristolaismaisema, maalarin, joka myös aikoinaan oli hyvin tunnettu.
Hjalmar Munsterhjelm, Tuuloksessa 1840 syntynyt taiteilija oli - Holmbergin jälkeen - tunnetuin ja suosituin vanhemman polven maalareista. Nuorena kuollut Verner Holmberghan oli ensimmäinen kansainväliselle tasolle yltänyt taiteilijamme, Düsseldorfin koulukunnan puhdasverinen edustaja, jonka töissä oli jonkinlaista aivan uutta ilmavuutta ja komeutta. Sekä Munsterhjelm että Westerholm olivat hänen oppilaitaan. Munsterhjelm oli Düsseldorfissa mutta opiskeli sittemmin myös Pariisissa, jossa perehtyi ulkoilmamaalaukseen.
Munsterhjelmille ovat tyypillisiä tummahkot maanläheiset mehevät värit, ne esittävät usein idyllistä järven rantamaisemia, reheviä lehtoja, juuri sellainen on sekin pikku työ, jonka Kokkola omistaa. Hänellä on myös romanttisia kuutamoaiheita.
Kokkolassa olevan pikku työn erikoisuutena on, että se on maalattu puulle, ilmeisesti päärynä- tai omenapuulle. Juuri tuollaisia pienimuotoisia maisemaidyllejä, joissa on voimakas tunnelma, Munsterhjelm lienee maalannut enimmäkseen. Hän oli myös taitava graafikko. Viime vuosisadan keskivaiheilla ilmestyi useita Suomesta kertovia julkaisuja, joissa oli Z. Topeliuksen teksti ja maamme tunnetuimpien maalareitten kuvitus. Näissä vihkosissa joiden nimenä oli En resa i Finland, oli monia Hj. Munsterhjelmin tekemiä ihastuttavia kuvia. - Hänen maalauksiaan oli näytteillä Tukholmassa, Lontoossa ja Pariisissa. Nykyään niitä omistavat mm. Ateneum sekä Turun, Imatran ja Hämeenlinnan taidemuseot omamme lisäksi. Hjalmar Munsterhjelm kuoli v. 1905.
Victor Westerholm, Munsterhjelmin aikalainen ja hyvä ystävä, oli syntynyt Turussa. Hän oleskeli kesät yleensä Ahvenanmaalla, josta on paljon maalannut. Tyypillistä Westerholmille on että hänen maisemissaan miltei aina käyskentelee kirjava lehmä tai lehmiä, ikäänkuin katseenvangitsijana. Tulee mieleen että hänen on täytynyt erikoisesti pitää lehmistä. Niinikään häntä kiinnostivat talviset virtamaisemat: Renlundin kokoelmaan kuuluva Westerholmin työ esittää Voikkaan koskea. Se on komea talvimaisema, jossa ruskehtava vesi purkautuu vaahtoavana putouksena ilman että talven kahleet pystyvät sitä sitomaan. Taulu on maalattu v. 1889. Se on siitä merkittävä työ, että se oli mukana tuossa kuuluisassa Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900 yhdessä Westerholmin kaikkein tunnetuimman taulun, suuren maalauksen kanssa jonka nimi on Näköala Ahvenanmaalta. Näistä tauluista yhteensä hän sai siellä hopeamitalin.
Kun kirjoitin Elin Kleopatra Danielson-Gambogin maalauksesta, joka esittää naisia merenrannalla, mainitsin etten tiedä, mihin se on konservoinnin jälkeen sijoitettu. Nyt tiedän: se on Taidemuseon eli Roosin talon seinällä. Kannattaa poiketa katsomassa ohikulkiessaan, minä päivänä tahansa museoitten aukioloaikoina. (Nuo aukioloajat mainitaan muuten myös puhelinluettelossa).
Ovat kuulema kaupunginhallituksen jäsenet, joiden kokoushuoneen seinällä maalaus on viimeiset vuosikymmenet riippunut, kovasti kyselleet sen perään. - Siinäpä elävä todistus taiteen vaikutuksesta ja oikeutuksesta: sitä näköjään todella tarvitaan!
A. W.
Kuvateksti:
Hj. Munsterhjelmin sisäjärvimaisema.