Kurkistus menneisyyteen

Keskipohjanmaa 8.2.1987

Kai Linnilä ja Meri Utrio ovat saaneet kadehdittavan oivalluksen: ryhtyä valikoimaan teksti- ja kuvamateriaalia sata vuotta sitten ilmestyneistä sanoma- ja aikakauslehdistä, niin koti kuin ulkomaisista, lisäksi aineisto pohjaa viime vuosisadan tietokirjallisuuteen.

Ainakin historiasta kiinnostuneelle lukijalle kirja on todellinen herkkupala. Sen sivun koko, A-4, edesauttaa silloisen kuvamateriaalin, huolellisesti tehtyjen puu- ja kivipiirrosten, esittelyä. Osa kuvista on taiteellisestikin arvokkaita.

Mikäpä antaisikaan autenttisempaa kuvaa aikakauden ihmisten jokapäiväisestä elämästä ja ajatuksista kuin sanomalehti, tuo päiväperhonen ja pintavaahto. Laajempaa tietoa antavat aikakauslehtien artikkelit, jotka käsittelevät mm. ajan merkkihenkilöitä: säveltäjiä, kirjailijoita, - ja tietenkin Euroopan kuninkaallisia. Nuo artikkelit sisältävät myös kuvauksia eri puolilta maailmaa: Afrikasta, Kiinasta, Filippiineiltä, Afganistanista, - monista tämänkin päivän maailman polttopisteistä.

Hallitsijoita

Ettei totuus unohtuisi on kohta esilehdellä kookkaat kuvat silloisesta esivallastamme; keisari, Suomen suuriruhtinas Aleksander III:sta ja hänen kauniista puolisostaan Maria Feodorownasta, joka oli Tanskan prinsessa ja erikoisen rakastettu Suomessa.

Englannissa hallitsi kuningatar Viktoria, ja hupaisaa on lukea esim. miten hän avasi parlamentin istunnon: valtaosa kuvauksesta keskittyy kuningattaren kulkueen ja seremonioitten kertomiseen, loppujen lopuksi kuningattaren osuus supistuu yhteen päännyökkäykseen, sillä hänen muodollisen puheensa lukee lordikansleri.

Saksassa hallitsi keisari Wilhelm, Romaniassa Kaarle - mutta naisten muodin maailmaa hallitsi pyllyn päällä pyrstönä keikkuva turnyyri. Miten sen mekaniikka käytännössä toimi, siihenkin saamme selvityksen: "Nykyisin ei valmisteta yhtään eleganttia leninkiä ilman että samalla pakoitetaan muodin orjatar kantamaan takamuksensa päällä 4-6 kankaaseen ommeltua teräsvieteriä, joita hänen on velvollisuudentuntoisesti liikuteltava niin salongeissa kuin kaduillakin." - Sellaiset olivat siis konstit. Kirjoittaja arveleekin että on turhaa yrittää puhua yksinkertaisemman ja terveellisemmän naistenmuodin puolesta, koska "tämä vuosisata ei kuinkaan ole kypsä hyväksymään pukeutumisessa --- sen paremmin taiteellista makua kuin mukavuudenhaluakaan."

Lunta ja levottomuutta

Silloinkin - nim. tammikuussa 1886 - oli kova talvi, lehdet otsikoivat: "Koko Eurooppa lumen vallassa", ja juttu jatkuu: "Aivan tammikuun alussa ja puolivälissä sattui tällainen merkillinen lumisade Euroopan lämpimissä maissa, Italiassa ja Sisiliassa lunta on monin paikoin ollut 1 1/2 kyynärän paksuudelta." Kattoja oli sortunut lumen painosta, jopa suurten julkisten rakennusten kuten kirkkojen ja raatihuoneitten kattoja oli tuettava. Pariisissa liikenne lamaantui miltei täydellisesti koska vaunut ja rattaat eivät päässeet kulkemaan. Pian pariisilaiset kuitenkin selvisivät pälkähästä kylvämällä kaduille suolaa - kesti vain parisen tuntia kun lumi oli sulanut.

Paitsi lumi ja kylmyys häiritsivät rauhaa työläislevottomuudet Belgiassa, samantapaisia uutisia tuli Amerikasta, jossa puhkesi rautatielakkoja.

Kotimaan kaikua

Runebergin päivänä sattui Turussa paikallista kahinointia kieliriitojen merkeissä. Alkujaan oli suunniteltu yleistä Runeberg-juhlaa, mutta lehtiuutisen mukaan "viikinkipuolue" vastusti sitä ja niin sitten kävi että "viikingit panivat toimeen oman juhlansa teatterihuoneessa, muu yleisö kaupungin huoneessa."

Mutta maaliskuun 18 pnä 1886 julistettiin suomenkieli yhdenvertaiseksi ruotsinkielen kanssa. "Siten vahvistettiin virkamiesten oikeus käyttää suomenkieltä kaikissa virkatoimissaan ja lakkautettiin se luonnoton ylivalta minkä ruotsinkieli vuosisatojen kuluessa oli virkakunnassamme anastanut" kirjoittaa lehti - mutta mikä lehti? Monen monta kertaa näitä sadan vuoden takaisia "uutisia" lukiessa herää tämä sama kysymys: missä lehdessä tuo ja tuo juttu ja kuva on aikoinaan julkaistu? Tekijät eivät mainitse lähteitä missään yhteydessä. Tietenkin lähteitten mainitseminen olisi jonkin verran raskauttanut teosta, mutta toisaalta antanut enemmän.

Keisarin syntymäpäivää vietettiin maaliskuussa, ja sen johdosta pidettiin myös Nikolain kirkossa - nykyisessä Suurkirkossa - rukoushetki, tai siis kaksi rukoushetkeä: klo 12 suomeksi ja klo 1 (siis 13) ruotsiksi. Kieliriitoja ei suinkaan vielä oltu käyty.

Vaasassa eräässä kauppaliikkeessä löytyi kaksi väärää rahaa, kaksimarkkanen ja yksimarkkanen. "1 markan raha oli varsin puhtaasti tehty, joten sitä tuskin muusta erottaa kuin painosta ja kilinästä, 2-markkanen on huonompi", kommentoi lehti.

Tietenkin tapahtui onnettomuuksia. "Elokuun 7 pnä klo 12 aikaan päivällä nähtiin Helsingin kauppatorilla päin pillastuneen hevosen kiitävän Esplanadin katua pitkin. Tultuaan Pohjois-Esplanadin ja Kluuvikadun kulmaan, törmäsi se kunnallisneuvos Grönqvistin hevoseen ja vaunuihin sillä seurauksella, että kumpaisetkin ajoneuvot kaatuivat. Pillastunut hevonen kuului kauppias Ojaselle.

Saamme tietää että Lyypekin satamassa oli maaliskuussa viisi suomalaista höyrylaivaa: Per Brahe, Afrika, Fennia, Iris - nämä luetellaan mutta viidennen nimeä ei uutisesta löydy. Iris lastasi tavaraa Turkuun, Kristiinaan, Vaasaan ja Kokkolaan tuotavaksi, tavaran laatua ei mainita.

Talven iloja

"Suksilla kilpailemisesta ei vielä ole Suomestamme kirjoittamista. Hiihtokilpailut ovat vielä jotakin uutta, niihin ei ole totuttu ja siitäpä syystä saa luulla, että monta erinomaista suksimiestä vielä on esiin tulematta", arvelee joku kotimainen kirjoittaja, aivan oikein. Samassa yhteydessä hän kertoo että suksien tekeminen on "virkistynyt" Pohjois-Suomessa. Yhdet suksinäyttelytkin on jo pidetty, niihin tosin tuotiin näytteille vain 15 suksiparia, mutta toista näyttelyä puuhattiin jo innokkaasti.

Mutta olihan toki muitakin talviurheilulajeja. Jokien ja järvien jäällä järjestettiin suosittuja ravikilpailuja, ja luistelun kerrotaan tulleen suorastaan nuorison mieliurheiluksi.

Tukholman edustalla, Djurgårdsbrunse lahdella sijainneella radalla pidettiin helmikuun 21 pnä luistelukilpailut ihanassa talvisessa auringonpaisteessa. "Jää oli hyvä, samoin musiikki erinomaista, katsojia paljon, noin 2000 henkeä". Miehet kilpailivat ensin, sitten tuli naisten vuoro. Kilpailijoita oli ilmoittautunut vain kaksi "mutta kaksi leijonaa", joista toinen oli ehdoton ennakkosuosikki. Molemmat osoittautuivat niin taitaviksi että oli pakko antaa arvan ratkaista - ja arpapa suosikin sitä, joka ei ollut ennakkosuosikki. Hänen nimensä oli Augusta Johansson, piirroskuva hänen tyylinäytteestään koristi kilpailuselostusta. Ei ole mitään mainintaa siitä, kilpailtiinko nopeudessa vai kaunoluistelussa - ilmeisesti vain luistelussa.

Erikoisuuksia

Ainahan ihmisiä on kiinnostanut kaikki erikoinen ja tuon uteliaisuudenlajin tyydyttäminen on tietenkin ollut lehdistön suoranainen velvollisuus. Erikoisuuksiin kuului sata vuotta sitten myös suomalainen Into Nyström, joka senaikaisella polkupyörällään kierteli ympäri Eurooppaa ja jonka tiedettiin saapuneen Sveitsin Interlageniin. Piirroskuva pyörästä, jonka eturatas on mahdottoman suuri ja takaratas pieni, ja jossakin korkealla sen päällä roikkuvasta pyöräilijästä kuuluu asiaan.

Suurimpiin erikoisuuksiin kuului ilman muuta naispappi. Hänen nimensä oli Ida Hultin ja hän oli ruotsalainen. Uutinen kertoo että Ida Hultin valittiin unitaarisen yhteisön papiksi - tietenkin Amerikassa, Iowassa. Samassa tilaisuudessa jossa hänet valittiin hänet myös asetettiin virkaansa Unity Unitaria-kirkon pastoriksi. Kuvaa pastorista ei ole, ikävä kyllä.

Hyvin laajasti kerrotaan naisyliopistosta, joka oli perustettu Englantiin lähelle Windsoria ja jonka nimi oli Royal College for Woman. Mahtava rakennus päältä ja sisältä, kertovat kuvat. Lisäksi on koko sivun kuva Walesin prinsessasta, joka tässä yliopistossa oli suorittanut musiikin tohtorin arvon.

Merkillisin on kuitenkin amerikkalaisen lehden kertomus paperin uusista käyttötavoista. Paperista kun tehtiin kauluksia ja kalvosimia, paitoja jopa sänkyvaatteita. Tuon kaiken nyt vielä jotenkin uskoo mutta kun lehti kertoo että paperista tehtiin myös veneitä ja airoja, jotka olivat täysin käyttökelpoisia. Kaiken huipuksi: "New Yorkin ja Chicagon välisillä suurilla rautatielinjoilla kerrotaan olevan käytössä 60 000 puristetusta paperista tehtyä vaununpyörää"... Sen rinnalla ei ole mitään se että "New Yorkin asukkaat voidaan varustaa kokonaan paperisilla kengillä, jotka täysin sietävät vettä ja pitävät jalat hyvin lämpiminä.

Jotakin täälläkin

Vuoden uutinen oman kotiseutumme näkökulmasta katsoen oli tietenkin Pohjanmaan radan valmistuminen. Toukokuussa rata oli valmistunut jo Kannukseen asti, josta kerrotaan kuvan kanssa.

Hyvällä vauhdilla jatkui ratatyö edelleen niin että "Oulun rata oli 3. päivänä heinäkuuta kiskotettu Oulaisiin saakka etelästä päin ja pohjoisesta päin 8. heinäkuuta noin peninkulman matkan Limingan asemalta etelään päin. Kiskottamista jatketaan miesvoimalla ja kiskot saataneen heinäkuun puolivälissä naulatuiksi Ruukinkoskelle asti".

Vähemmän mielenkiintoista ei suinkaan ole lukea kotiseutumme kanteleensoittajista ja kanteleen yleisyydestä täällä, siitä kertoo seuraava uutinen: "Kanteleensoittaja Kaustiselta. Kanteleensoittaja, vanhus Sven Perander Kaustisista Pohjanmaalta, oleskelee marraskuun Hämeenlinnassa soitellen kansansäveliä monikielisellä kanteleella. Hänen kotiseudullaan tämä soittoneuvo on vielä tavallinen. Parhaita kanteleentekijöitä on siellä torppari Jaakko Juhananpoika Ojala Salonkylästä, jolta kuuluu hyviä kanteleita saavan 12-16 mk:lla".

Tässä vain pieni satunnainen kokoelma sadanvuoden takaisia uutisia, jokainen voi kirjasta löytää omat suosikkiaiheensa.

ANNIKKI WIIRILINNA

Kuvatekstit:

Sellainen oli turnyyri kaikessa loistossaan.

Neiti Augusta Johanssonin tyylinäyte sadan vuoden takaa.

Ensimmäisen junan tulo Kannukseen [piirros ja uutisteksti]