Kyntzell - seitsemännessä polvessa: Merenkävijäsuvun perinteitä ja muistoja

Keskipohjanmaa 21.2.1971

Kokkolan, vanhan merikaupungin kauppias- ja laivanvarustajasuvuista kirjoitettiin viime vuonna, kaupungin juhlavuonna, hyvinkin paljon. Kerrottiin Rooseista, Donnereista, Rahmeista, Kyntzelleistä, Riskoista ja Kjemmereistä - mutta missä ovat noiden sukujen edustajat nyt? Vieläkö heitä löytyy kaupungistamme?

Tiedetään, että Roosit ja Donnerit ovat muuttaneet täältä pois jo satakunta vuotta sitten edelliset Tukholmaan, jälkimmäiset Helsinkiin, Rahmit ovat niinikään menneet ja asettuneet ainakin aluksi johonkin Itä-Suomen kaupunkiin. Mutta joittenkin sukujen, kuten Kyntzellien, Forsenien, Riskojen ja Boehmien edustajia suoraan alenevassa polvessa löytyy vielä tänä päivänä Kokkolasta. Chydenius-suvun ryhdikäs edustaja insinööri Chydenius asuu Punaisen Ristin vanhusten talossa ja on henkisesti vireä korkeasta iästään huolimatta. On myös Stenhageneita, vanhaa tunnettua kauppias- ja liikemiessukua niinikään.

Sain luvan äskettäin vierailla erään Kyntzellin suvun edustajan luona, ja minusta tuntui koko ajan samalta kuin jos olisi päässyt tutustumaan kuninkaallisiin - arvokkaalta ja puoleksi uskomattomalta. Jospa voisin välittää niiden vanhojen esineiden tuoman tunnelman ja- koko ilmapiirin , jossa niin voimakkaasti tuntuu merenkävijäsuvun verenpoljento, jossa kaukaisten merien takaa tuodut muistoesineet yhä vielä antoivat eksoottista väriä ja tuntuvat pelkällä äänettömällä olemassaolollaan kertovan hiljaisia tarinoita...

Itäisen kirkkokadun varrella on kauniisti vanhan tyylinsä säilyttänyt ruskea puutalo, jonka August Julius Kyntzell osti vuonna 1880.

August Julius Kyntzell oli talon nykyisen rouvan, apteekkari, tohtorinna Millan Nordmanin isoisä ja taas August Julius Kyntzellin isoisä oli Anders Kyntzell, kauppaneuvos, raatimies, valtaporvari, Anders Roos Nuoremman, Anders ja Aleksander Donnerin aikalainen ja kuului Kokkolan suuruuden ajan merkkihenkilöihin. Hän omisti kaupungissa useita taloja ja oli lisäksi laivanvarustaja. Hän omisti fregatit Solertia ja Hesperus, lisäksi hänellä oli osuuksia sellaisissa kuuluisassa laivoissa kuin Patience, Juno ja Herkules, hänellä oli hallussaan myös neljäs osa Kokkolan Tupakkatehtaan osakkeista.

Ennenkaikkea on tietenkin mielenkiintoista tietää, onko mitään esinettä, joka olisi säilynyt aina vanhan kauppaneuvoksen ajoilta asti. Ja löytyyhän sellainen: yläkerran huoneessa on lipaston päällä metallinen, hyvin raskas, kristallein koristettu kynttelikkö, jonka pitäisi olla vanhan Andersin ajoilta, niin kertoo suvun perintätieto. Sitä oli isoisän kodissa pidetty aina Anders Kyntzellin, siis isoisän isoisän kuvan edessä. Tässä kodissa se on tohtorinna Millan Nordmanin isovanhempien kuvan edessä.

-Nuo kuvat on muuten otettu Barcelonassa, se ilmenee niiden takana olevasta tekstistä, ja ilmeisesti ovat, kehykset myös sieltä, espanjalaistyylisiltä ne näyttävätkin, kertoo apteekkari Millan Nordman.

Siinä ovat kullanvärisissä koristeellisissa kehyksissä v. 1851 syntynyt merikapteeni August Julius Kyntzell ja hänen vaimonsa Hilma Katharina, o.s. Eklund. Kokkolan ensimmäinen ja ainoa naispuolinen porvari muuten. Tämä Hilma Katharina Eklund oli merikapteenin tytär, vuonna 1877 maaliskuun 12 pnä hän jätti Kokkolan maistraatille porvarinoikeusanomuksen, jossa anoi lupaa harjoittaa kaupankäyntiä, liitteenä oli kaksi todistusta, joista kävi ilmi, että hän on sekä kirjoitus- että laskutaitoinen ja lisäksi suorittanut kurssin kirjanpidossa. Hänen anomukseensa suostuttiin ilman muuta, ja kun Hilma Katharina oli vannonut porvarinvalansa säädetyssä järjestyksessä sekä maksanut porvarinmaksuna 40 mk, hänelle ojennettiin porvarinvaltakirja. Näin Kokkola oli saanut historiaansa ainoan naisporvarin. Näyttää siitä , että isoäidin liikemiesominaisuudet ovat olleet periytyviä: onhan apteekkitoiminta liiketoimintaa jos mikä. Tämän päivän liikkeenharjoittajan ei kuitenkaan tarvitse lunastaa porvarinoikeuksia, mutta muu paperisota lienee sitä monimutkaisempaa.

Arvattavasti isoisä ja isoäiti ehtivät yhdessä tehdä monta muutakin merimatkaa ja tuoda sieltä taloon monenlaisia esineitä, astioita ja muuta tavaraa. Mutta vanhoja kauniita huonekaluja on kertynyt myös muita teitä, tri C. M. Nordman, vanhan pappissuvun jäsen, on tuonut niitä sekä omasta kodistaan että hankkinut muualta, niinpä salin nurkassa mittaa aikaa korkea, komea kaappikello, ja pari vanhantyylistä sohvakalustoa täydentävät kokonaisuutta. Sitten on paljon kiinalaisia tavaroita: korkea kaappi, jonka ovet ovat täynnä hienoja puuleikkauskuvioita, toinen matala helmiäiskoristeinen kaappi, jonka päällä porsliininen kotijumala. Sillä on musta parransänki ja kädessään pelottava ase, uhkaava silmänluonti on ilmeisesti suunnattu mahdollisiin rosvoihin - kerrassaan humoristisesti nähty, riippuvatsainen suojelushenki, kiinalainen sekin.

-Apteekkari Millan Nordman kertoo, että hänen enonsa, siis äidin veli, on ollut merikapteeni niin ikään ja oleskellut pitkiä aikoja Kiinassa, siltä taholta ovat peräisin monet kiinalaiset tavarat.

Vanhalla kauppaneuvos Anders Kyntzellillä oli paljon tyttäriä ja poikia. Eräs tyttäristä, Charlotta Mathilda, oli naimisissa raatimies, kauppias Alexander Boehmin kanssa, joka oli syntynyt Sortavalassa. Kun raatimies Boehm kuoli v. 1890 otti Carlotta Mathilda luokseen asumaan sisariaan, joista osa oli naimattomia, osa leskiä, kuten Julia Catharina, joka oli ollut naimisissa koulunopettaja Alfströmin kanssa. Heidän puuleikkauksin koristellut vuoteensa samoin kun vihreä silkkitäkki, jonka käsin ommellut kuviot ovat kerrassaan upeat, ovat talon yläkerran eräässä huoneessa hyvin säilyneinä. Julia-tädin Millan Nordman muistaa erittäin hyvin, hän eli aina 97-vuotiaaksi ja kuoli vasta v. 1926. Hänen muistinsa oli miltei loppuun saakka hyvä, ja hupaista oli hänen kuulla kertovan esim. Z. Topeliuksen häistä, joissa hän oli ollut mukana häävieraana.

Yksi näistä sisaruksista oli Augusta Olivia Kyntzell. Hän ei mennyt avioliittoon, ja hän kuului aikansa oppineisiin naisiin. Olivia Kyntzell valittiin v. 1857 Vaasan tyttökoulun ensimmäiseksi johtajattareksi. Olivia-täti oli saanut hyvän kasvatuksen, kauppaneuvos Anders Kyntzell oli palkannut lapsilleen kotiopettajia, lisäksi he olivat saaneet matkustaa, Olivia-täti oli mm. oleskellut Kööpenhaminassa. L isäksi hän oli ollut talvikauden Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä ja jatkanut seuraavana talvena opintojaan Tukholmassa.

Johdettuaan muutaman vuoden ajan Vaasan tyttökoulun toimintaa Olivia Kyntzell kuitenkin palasi kotikaupunkiinsa ja perusti tänne ensimmäisen tytöille tarkoitetun oppilaitoksen. Se sijaitsi Boehmen talon yläkerrassa, siis siellä, jossa sisarukset asuivat, Isonkadun ja Tehtaankadun kulmassa olevassa rakennuksessa joka nykyisin tunnetaan nimellä "Osuuspankin vanha talo".

Boehmen yläkerrassa oli tilaa yllin kyllin, komeita suuria huoneita toinen toisensa perässä, kuten museossa säilyneet maalaukset kertovat. Tyttökoulu, aloitti siellä 1859. Johtajatar Kyntzell itse opetti saksaa ja ranskaa, kirjoitusta ja piirustusta. Koulun opetusohjelmaan kuului lisäksi raamatun historia, katekismus, maailmanhistoria, maantieto, aritmetiikka, venäjä, kaunokirjoitus ja käsityöt, lisäksi Kokkolan tyttökoulussa opetettiin muista poiketen myös ruotsia ja suomea sekä ainekirjoitusta ja laulua, opetusohjelma oli siis monipuolisempi kuin muissa sen ajan tyttökouluissa. Kaupungin poikakoulujen miesopettajat kävivät myös tyttökoulussa antamassa opetusta.

Nordmanin talossa on kuusi rnustaa, puuistuimista tuolia, joilla nuo muinaisen tyttökoulun oppilaat ovat istuneet jossakin Boehmin talon suurista saleista. Oppilaita oli yleensä toistakymmentä, mutta loput tuoleista ovat perinnönjaossa joutuneet muille sukulaisille.

Boehmin talon saleista ovat kotoisin myös vanha lipasto, jonka etuosa on hyvin kaunista puumosaiikkia, sekä tuolit, joiden valmistuksessa on täytetty vaneria - niin ihmeelliseltä kuin se kuullostaakin. Tietenkään se ei ole nykyaikaista, konemenetelmin tehtyä, mutta vaneria joka tapauksessa. Näitä tuoleja ja lipasto näkyvät erittäin selvästi eräässä saman suvun myöhemmän taiteilijayksilön, nim. Maria Boehmen maalauksissa, jotka ovat säilytettävänä Kokkolan museossa.

Näiden sisarusten, Carlotta Maria Boehmin, Julia Catharina Alfströmin ja Augusta Olivia Kyntzellin veli oli nimeltään Frans Julius Kyntzell, joka oli apteekkari Millan Nordmanin isoisän isä. Hän oli kauppias ja tehtailija, muutti Kokkolasta Vaasaan ja sieltä Englantiin, mutta tuli kotiin Kokkolaan vähän ennen kuolemaansa. Hänen poikansa August Julius Kyntzell, isoisä, oli merikapteeni kuten jo kerrottiinkin. August Julius Kyntzellin ja Hilma Katharina Eklundin pojasta Gustaf (Gösta) Julius Kyntzellistä tuli laivanrakennusinsinööri. Hän työskenteli pitkät ajat Göteborgissa, jossa myös meni naimisiin näyttelijätär Dagny Elisabeth Stenvallin kanssa, he olivat Millan Nordmanin vanhemmat. Heillä on kolme lasta, joista Anna-Mathilda eli Milla vanhin. Hän on syntynyt Göteborgissa, mutta myöhemmin perhe muutti Porvooseen, jossa insinööri Gösta Kyntzell toimi AB Borgå OY:n laivatelakan teknillisenä johtajana. Hän on suunnitellut myös Yxpila-laivan mallin, viimeisen purjelaivan, joka Kokkolassa on rakennettu.

Insinööri Gösta Kyntzell oli innokas purjehtija, tytär muistaa että hänellä oli 44 eri venettä. Hän rakensi aina uuden, ja kun kesä loppui , hän möi sen rakentaakseen taas uuden, entistä paremman. Purjevenemalleja, kauniita puusta veistettyjä figuureja, on isän muistona talon seinillä.

Millan Nordman on käynyt koulunsa Porvoossa, mutta Kokkola, suvun vanha kotikaupunki, on vetänyt ilmeisesti puoleensa, koskapa hän on asettunut juuri tänne. Täällä han löysi myös puolisonsa, tohtori C. M. Nordmanin, joka on Turusta ja kertoi tulleensa Kokkolaan talvisodan aikana - siksi, että sattui saamaan täältä asunnon.

He tuntuivat viihtyvän hyvin vanhassa talossaan rauhallisen Itäisen kirkkokadun varrella, jossa niin monet muistot ja monet muistoesineet liittävät heitä menneisiin sukupolviin. Usein ja mielellään he myös itse käväisevät merten takana, vieraissa maissa, mutta sitä mukavampaa on sieltä tulla takaisin kotiin, Kokkolaan.

Annikki Wiirilinna

Kuvatekstit:

Muitakin Kyntzellin suvun jäseniä saapui juuri tämän pyhän ajaksi Kokkolaan, tässä ovat, perhepotretissa vas. Karin Lindqvist, Ulf Kyntzell, Greta Herrgård, Millan Nordman, Sven-Erik Kyntzell ja Ulla Paulig. Heidän yläpuolellaan muotokuva isoisän isoisästä kauppaneuvos Andreas Kyntzellistä.

Itäkirkkokadulla on talo, jonka August Julius Kyntzell aikoinaan osti. On mukavaa tietää, että saman suvun edustaja asuu siinä tänäkin päivänä.

Anders Kyntzell, raatimies, kauppias ja laivanvarustaja. Alkuperäisen hänestä maalatun miniatyyrikuvan omistaa Millan Nordmanin veli.

Kyntzellin suvun lipasto ja tuolit kuuluvat talon arvokkaimpiin muistoesineisiin, tässä isäntäväki apteekkari Millan Nordman ja tohtori C. M. Nordman näitten vanhojen esineitten parissa. Ja mikäpä sopisikaan vanhan merenkävijäsuvun lipaston päälle paremmin kuin meriaiheinen maalaus.

Maria Boehmin maalaus Boehmin talon "förmaakista". Sama lipasto ja samat tuolit - vain erilaisella pääliskankaalla verhottuna - näkyvät tässä kuin valokuvassa.

Julia Catharina Alfströmin, o.s. Kyntzell, silkkitäkki on säilynyt ihmeen kauniina ja hyvänä. Puuseppä Krohnin valmistamat sängyt, Alfströmin avioparin nekin, ovat koristetut komein leikkauksin.

Vanha kiinalainen särmi nurkassa, Olivia Kyntzellin tyttökoulun tuoli ja osa isoisän sohvaa, joka on säilytetty alkuperäisessä asussaan.

Eräs tunnetuimpia suvun jäseniä, tyttökoulun johtajatar, Augusta Olivia Kyntzell (1825-1903).