Kokkolan Taidemuseon aarteita: Lahjakas naismaalari ja hänen tehdaskuvansa

Kokkola No 24 1977

BEDA STJERNSCHANTZIN maalauksia ei sisältynyt siihen edustavaan joskin suppeaan Naisia taiteessa-näyttelyyn, jota äskettäin saatiin ihailla Kokkolassa. Kuitenkin hän heihin kuuluu, sekä ajallisesti että kykyjensä puolesta. Hänen tuotantonsa on kuitenkin jäänyt verraten vähäiseksi hänen varhaisen kuolemansa takia.

Beda Stjernschatz (1867-1910) oli syntynyt porvoolaisessa virkamiesperheessä. Taiteilijamatrikkeli - muualta en ole onnistunut hänen elämäntietojaan löytämään - kertoo lyhyesti, että Beda Maria kirjoittautui Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskouluun syksyllä v. 1885 ja opiskeli siellä neljä vuotta. Sen jälkeen hän siirtyi Gunnar Berndsonin yksityisoppilaaksi ja muutaman vuoden kuluttua hän oli valmis asettamaan töitään näytteille. Vuonna 1900 niitä nähtiin jo Pariisissakin, missä silloin oli suuri maailmannäyttely.

Beda Maria oli Magnus Enckellin hyvä ystävä, moneen otteeseen he mm. oleskelivat yhtaikaa Pariisissa. Magnus Enckell on maalannut useita muotokuvia ystävättärestään, yhtä niistä pidetään hänen parhaimpiin töihinsä kuuluvana. Siinä nähdään nuori, selkeäpiirteinen nainen, joka nojaa tuolin selkämykseen luontevassa asennossa, kasvoillaan valoisaa hymyä. Vaikutelma on raikas ja luonnollisen mutkaton. Enckellin elämänkerran kirjoittaja Jaakko Puokka mainitsee hienovaraisesti heidän olleen "läheisiä ystäviä sekä ihmisinä että taiteilijoina". Elämäkerta on ilmestynyt 1949, ja on jokseenkin varmaa, että jos joku kirjoittaisi sen uudelleen tällä vuosikymmenellä, tuosta suhteesta kirjoitettaisiin toki paljonkin enemmän. Kaikesta päättäen he olivat paljon yhdessä, kumpikaan heistä ei koskaan mennyt naimisiin. Beda Stjernchantz kuoli ollessaan vasta 43-vuotias.

Beda Stjernschantzia pidettiin hyvin lahjakkaana. Paitsi Ranskassa ja Italiassa hän oleskeli joitakin aikoja Amerikassa. Hän maalasi etupäässä henkilökuvia ja hänen töitään on mm. Ateneumin taidemuseossa.

Kokkolan Taidemuseon kokoelmissa on kaksi hänen työtään. Suurikokoinen maalaus Lasinpuhaltajat lienee yksi hänen parhaitaan. Siinä on, kuten voidaan todeta, hyvin vahva, koossa pysyvä kompsitio, voimakas tunnelma ja niukahko, verstashuoneen hämäryyttä korostava väritys, josta tulen loimotus hohtaa kirkkaana ja selvänä vastakohtana muulle ympäristölle. Teos on maalattu Pitkänjärven lasitehtaalla vuonna 1894. Se on sikälikin merkittävä, että se on ensimmäinen suomalainen maalaus, jossa aiheena on autenttinen tehdasympäristö ja siinä työskentelevät ihmiset, työläiset. Juuri tänä talvena tuolla maalauksella on vähän tavallista enemmän ajankohtaista sanottavaa: kertoohan se ammattikunnasta, jonka edustajat Riihimäellä ovat jääneet työttömiksi. Suuri ei lasinpuhaltajien ammattikunta ole koskaan ollutkaan mutta sillä on ollut huomattava merkitys suomalaisen taideteollisuuden ja sen korkean laadun kannalta. Taulun eteen voi tosiaan jäädä vähäksi aikaa katselemaan, lasinpuhaltajan kuten maalarinkin osaamista.

Perin toisenlainen aiheeltaan ja tunnelmaltaan on täällä oleva Beda Stjernschantzin toinen työ, temperaväreillä maalattu Pastoraali. Se on myös näistä kahdesta tunnetumpi: viimeiset kaksi vuotta se on jälleen kiertänyt maailmaa ja saapui "kotiin" vasta muutama viikko sitten.

Pastoraali tuo mieleen Elysionin kentät, vihreän, ruohoa, puita ja kukkia kasvavan maan läpi virtaa kirkas puro, jonka rannalla sinimekkoinen poika soittaa huilua. Hänen vieressään istuu valkopukuinen tyttö kukkia kädessään. Vähän kauempana puron varrella nähdään toinen ihmispari, tytöllä kukkaseppele päässä. Heidän hahmonsa kuvastuvat soiluvasta vedestä.

Maalauksessa on unenomainen, tuonpuoleinen tunnelma. Ei voi olla panematta merkille, miten lähellä se tunnelmaväritykseltään on Magnus Enckellin Kulta-aikaa. Molemmat kertovat kauneuden maailmasta, joka on maallisten intohimojen ja tunnemyrskyjen ulkopuolella. Ihmisen ikuisesta kaipuusta parempaan ja puhtaampaan olotilaan.

Pastoraalia sopii nyt käydä tervehtimässä, museon aukioloaikoina.

A. W.

Kuvateksti:

Beda Stjernschantz: Lasinpuhaltajat.