Kokkolan julkisten rakennusten suunnittelijoita: Tessin nuorempi, Bassi ja Engel

Kokkola 23.12.1976

Tavoitin arkkitehti Krister K o r p e l a n eräänä iltana Rantakadulla, oli viemässä pikkutyttären kanssa kirjettä postiin.

Piti taas hieman kysellä. Arkkitehti Korpela kun on elävä tietokirja, mitä kaupunkimme menneisyyteen tulee.

Olin kuullut edellisenä päivänä museonhoitaja Paul S t e n m a n i l t a itselleni - ja ehkä monelle muullekin - uusia asioita, joita halusin tarkistaa.

- Onko totta että pedagogiotalomme olisikin itsensä Tessinin käsialaa?

- Kyllä se sangen todennäköiseltä näyttää. Jo professori Lilius aikanaan kiinnitti asiaan huomiota. Tiedetään, että kaikki valtakunnan julkiset rakennukset tuohon aikaan suunnitteli joko Tukholman yliarkkitehti tai ne suunniteltiin intendenttivirastossa. Juuri tuohon aikaan ei arkkitehdin virkaa oltu täytetty, joten piirustusten on täytynyt lähteä indenttivirastosta, jonka johtajana eli yli-indenttinä oli siihen aikaan Nikodemus T e s s i n nuorempi (1654-1728). Onko hän itse henkilökohtaisesti työn tehnyt vai joku hänen apulaisensa, sitähän ei voi sanoa, joka tapauksessa se on tapahtunut hänen ohjeittensa mukaan ja hänen on täytynyt myös piirustukset hyväksyä ja allekirjoituksellaan vahvistaa.

Kuten tiedetään Tessin vanhempi ja nuorempi ovat Ruotsin ehkä kaikkein tunnetuimpia rakentajia, Tessin nuoremman käsialaa on mm. Tukholman nykyinen kuninkaan linna. Tessin vanhempi taas on rakentanut ainakin Drottingholmin sekä Kalmarin tuomiokirkon. Tukholman Suurkirkossa, siis joka on aivan kuninkaanlinnan vieressä ja jossa mm. kuninkaiden kruunajaiset samoin kuin häät pidetään, on lähellä kuoria ns. Tessinin pylväs, siihen on kookkaina korkokuvina ikuistettu molemmat rakentajat, Tessin vanhempi ja Tessin nuorempi, joiden molempien etunimi oli Nikodemus.

Onpa melkoinen aarre pienelle rantakaupungille omistaa talo, joka on itsensä Tessinin suunnittelema! Kokkolan historiasta muistamme, että pedagogiotalo oli senaikaiseen - 1600-luvun muuhun kaupunkiin - verrattuna hyvälläkin varaa komea ja mahtavantuntuinen, mutta Kokkolan silloiset porvarit pitivät kunnia-asianaan rakentaa talon juuri sellaiseksi kuin se oli suunniteltu, olkoonkin että se vaikutti muuhun ympäristöön nähden pramealta. - Tuon tapaisia laternikattoisia rakennuksia lienee siihen aikaan tehty paljonkin, sekä asuintaloiksi että julkisiksi rakennuksiksi. Kovin harvoja niistä on kuitenkin alkuperäisessä muodossaan säilynyt meidän päiviimme saakka.

Kului yli sata vuotta ennenkuin pedagogiotalon viereen rakennettiin koulun rehtorille asunto, nykyinen kirjastotalo. Kokkolan historian kolmannessa osassa kerrotaan, että sen piirustukset olisi tehnyt kokkolalainen Anders R o o s nuorempi, joka Tukholmassa ollessaan oli opiskellut mm. arkkitehtuuria. Pitääkö tämä paikkansa, kysyin vielä arkkitehti Korpelalta.

- Juu, se oli vielä silloin niin kun suomenkielinen historiateos painettiin. Mutta sitten kun teos käännettiin ruotsiksi, oli saatu jo parempaa tietoa. Nimittäin että Anders Roos oli todellakin lähettänyt alkuperäiset piirustukset taloa varten. Niitä ei kuitenkaan hyväksytty, vaan takaisin tuli itse asiassa kokonaan uudet piirustukset, joissa ei oikeastaan ollut jäljellä mitään Roosin suunnitelmasta. Korjaukset eli siis käytännössä uuden suunnitelman oli tehnyt ja allekirjoittanut Suomen ensimmäinen yleisten rakennusten intendentti, italialainen arkkitehti Charles B a s s i (1772-1840). Hän oli maassamme jo ainakin 1802, josta lähtien johti Turun uuden akatemiatalon rakentamista. Bassin käsialaa ja hänen antamiaan suuntaviivoja seurattiin Suomen julkisessa rakentamisessa vuosikymmenet, hän on rakennuttanut myös monia kirkkoja.

- Kun Roosin suunnitelmaa ja Bassin suunnitelmaa vertaa keskenään, täytyy sanoa että viime mainittu on tasapainoisempi, kehittyneempi, sanoo arkkitehti Krister Korpela.

Toteamme yhdessä että Kokkolalla on todella arvokkaita arkkitehtoonisia muistomerkkejä: Tessinin pedagogiotalo, Bassin rehtorinasunto (kirjastotalo) - ja C. L. Engelin raatihuone.

Jossakin kaupunginarkiston kätköissä lienee myös Alvar Aallon kirjastotalo, tosin pelkkänä suunnitelmana. Toteutuneeko se joskus?

A. W.

Kuvateksti:

Kaksi rakennushistoriallista harvinaisuutta nurkittain: Nicodemus Tessi nuoremman pedagogiotalo 1600-luvun loppupuolelta, sekä saman koulun rehtorinasunto (nykyinen kirjasto), joka ilmeisesti on yli-intendentti Charles Bassin suunnittelema 1800-luvun alkupuolella.