Teol.tri Tor Krook kertoo elämästään

Keskipohjanmaa 4.4.1969

Sananjulistajan tutkijan elämäntyö kielimuurin takana - silti keskellämme

Elämme täällä rannikolla toistemme keskuudessa, suurin piirtein samoissa olosuhteissa - ja kuitenkin näkymättömän muurin erottamina, nim. tuon omituisen kielimuurin. Kuuntelemme eri pappeja, luemme eri sanomalehtiä, puuhaamme eri yhdistyksissä, vain sen takia, ettemme ymmärrä toistemme kieltä, joko ollenkaan tai ainakaan tarpeeksi hyvin. Niin jää kielimuurin taakse puolin tahtoisin tuntemattomiksi henkilöitä, jotka elävät ja vaikuttavat omalla kotiseudullamme ja jotka ansaitsisivat tulla tunnetuiksi. Tällaisiin henkilöihin kuuluu tohtori Tor Krook, nyt jo eläkkeellä oleva Kaarlelan pitkäaikainen kirkkoherra, monien elämäkertojen ja tieteellisten julkaisujen kirjoittaja.

Teologiantohtori Krook asuu omassa pienessä talonpoikaistyylisessä talossaan Kaarlelan kirkonmäellä, aivan jyhkeän kivikirkon naapurina. Se talo on kuitenkin aikaisemmin seisonut Kustaa Aadolfinkadun varrella, siinä missä nyt on seurakuntatalo. Tri Krook on täyttänyt 75 vuotta, mutta hänet nähdä joka päivä kasseineen lähikaupoissa perheen ruokatavaraostoksilla. Rouva Anna Krook on vasta vähän yli 60, mutta on viime aikoina sairastanut vaikeasti, jopa joutunut olemaan pikiä aikoja sairaalassa. Avioparin 4 lasta ovat sijoittuneet Helsinkiin ja Etelä-Suomeen, nuorin poika toimii kansakoulunopettajana Ruotsissa. Niinpä vanhukset - elelevät pääasiassa kahdestaan, tohtori hakee ruuan, rouva Krook valmistaa sen ja iltapäivällä käy päiväapulainen, joka tiskaa ja huolehtii raskaammin töistä.

- Mikäpä tässä olisikaan olla kun vain terveyttä riittäisi, he tuumivat.

Tohtori istuu yhä vielä joka aamu kirjoituspöytänsä ääreen, jossa hänellä tälläkin hetkellä näyttää olevan kesken jokin työ; pino käsin kirjoitettuja liuskoja, joista viimeinen on vielä kesken. Edellisenä päivänä oli saapunut erääseen kansanopistojulkaisuun tarkoitetun kirjoitelman korehtuuri tarkastettavaksi: kirjoituksen nimi on "Onnelliset lapsuusvuodet Yttermarkissa". Työvire tuntuu siis edelleen jatkuvan, eikä tri Krook tunne käsitettä "pitkä aika". Suurimpana vaikeutena on se, että näkö on viime aikoina kovin huonontunut.

Hengellinen isä

Istuessamme pienen kodin olohuoneen pöydän ääressä eräänä pääsiäisenalun päivänä tri Krook kertoo elämänsä vaiheista. Hän on syntynyt Närpiössä sillä paikalla, jossa nykyisin on kansanopisto. Siihen aikaan siinä sijaitsi kansakoulu, jonka opettajana hänen isänsä oli. Molempien vanhempien kuvat ovat kirjoituspöydän lähiseinällä, ja tri Krook kertoo, että hänen äitinsä on ollut vasta 15-vuotias mennessään naimisiin. Kun Tor-poika syntyi, ei äiti ollut vielä ehtinyt täyttää 17 vuotta. Kuva seinällä kertoo, että äiti on ollut erittäin kaunis nainen. Avioparilla oli yhteensä 4 lasta.

Tor Krook kävi koulunsa Kristiinan kaupungissa. Mutta kotipitäjässään Närpiössä, Yttermarkissa hän tutustui silloiseen kansanopiston johtajaan ja tultuaan ylioppilaaksi lähti hänkin lukemaan Helsingin yliopistoon kansansivistysoppia päämääränään valmistua kansanopiston johtajaksi.

- Se oli siis alkuperäinen aikomuksena, mutta se muuttui jo ensimmäisellä lukukaudella. Tulin Helsingissä kosketuksiin kristillisen ylioppilasliikkeen kanssa, ja tuota pikaa tämä tutustuminen johti siihen, että päätin siirtyä teologiseen tiedekuntaan - enkä ole tätä valintaani koskaan katunut, olen viihtynyt teologina erittäin hyvin, hän sanoo.

Lapsuus ja opinnot

- Syvimmän vaikutuksen minuun teki epäilemättä Suomen kristillisen ylioppilasliikkeen johtajiin kuulunut paroni Paul Nicolay, joka oli hyvin erikoinen ja voimakas persoonallisuus. Hän oli suorittanut lakitieteenkand. tutkinnon Pietarissa, mutta tultuaan kristillisen ylioppilasliikkeen kautta herätykseen hän oli mm. luopunut virastaan valtakunnanneuvostossa. Hän toimi myös Venäjän kristillisen ylioppilasliikkeen johdossa. Viipurissa hän omisti Monrepon herraskartanon, oli siis hyvin rikas ja vaikutusvaltainen, erittäin kielitaitoinen, hienostunut ja myös sisäisesti rikas ihminen. Häneen tutustuin Helsingissä, ja myöhemmin Viipurissa vielä läheisemmin. Kuten sanottu hän oli niitä ihmisiä, joilta olen saanut voimakkaita vaikutteita hengellisen elämän alueella. Hän kuoli v. 1919.

- Ensimmäinen papinpaikkani oli Viipurin ruotsalaisessa seurakunnassa. Saarnasin seurakunnan kirkossa joka toinen sunnuntai, ja aina kun Nicolay oli kaupungissa näin myös hänet seurakuntalaisten joukossa. Tietysti tapasimme myös muualla. - Greta Langensköld on kirjoittanut elämäkerran Paul Nicolaysta, joka oli hänen isoisänsä, myös suomeksi on ilmestynyt hänestä H. Pietilän elämäkertateos nimeltä "Aatelismies tulensytyttäjänä".

Viipurin ruotsalaisesta seurakunnasta silloinen pastori Krook muutti kotiseurakuntaansa Närpiöön, jossa toimi pappina toista vuotta, sen jälkeen Kaskisissa 4 vuotta. Vuonna 1922 hänet valittiin kappalaiseksi Kaarlelan seurakuntaan.

- Ja täällä minä olen viihtynyt - en ole koskaan hakenut täältä pois, sanoo tohtori Krook.

- Mutta eihän se sitä merkitse, etteikö vaikeuksia olisi ollut: juuri tuohon aikaan tullessani oli seurakunta hyvinkin hajanainen: täällä oli mm. juuri vaikuttamassa Maria Åkerblom.

Eheyttämistyö vaati paljon voimia. Mutta Kaarlelasta löytyi myös uusi aviopuoliso muutamia vuosia aikaisemmin leskeksi jääneelle kirkkoherralle: rouva Anna Krook toimi tuolloin kansakoulunopettajana Kaarlelassa. Sittemmin hän antoi kaiken tukensa miehensä työlle, hän kertoo mm. pitäneensä pyhäkoulua monien vuosikymmenien ajan.

Krookit muuttivat Isoon pappilaan, silloin juuri 200 vuotta täyttäneeseen Chydeniuksenpappilaan v. 1934, jossa asuivat miltei päivälleen 30 vuotta.

Toinen hengellinen isä

Tri Krook kertoo jo lapsuudessa saaneensa isoäidiltään uskonnollisia vaikutteita, joiden voidaan sanoa olleen hyvin lähellä suomalaisen pietismin henkeä, ei kuitenkaan sitä. Myöhemmin hän joutui tekemisiin sekä uuden suunnan laestadiolaisuutta että herännäisyyttä edustavien piirien kanssa.

- Toinen hengellinen isäni, jos niin voi sanoa, oli maanviljelijä August Järn. Hän oli hyvin viisas ja paljon ymmärtävä mies, työskenteli siihen aikaan Suomen Lähetysseuran palveluksessa.

Tri Krook muistelee erikoisesti nuorena pappina kokemaansa tilannetta. Pirttikylässä oli meneillään suuret kesäseurat, joita johti August Järn, siellä oli myös monia muita tunnettuja puhujia. Hän joutui puhumaan näillä samoilla seuroilla, mutta tunsi muiden rinnalla itsensä hyvin vähäiseksi, ja sanoo siitä:

- Joo, puhuinhan minäkin siellä, mutta hyvin huonosti.

Tämä huonommuuden tunne oli niin voimakas, että se oli kerta kaikkiaan masentaa hänet alleen, mutta juhlien viimeisenä päivänä, maanantaina, jolloin vietettiin yhteistä ehtoollista, hän sai kokea voimakkaan lohdutuksen raamatun sanoista: "Särjettyä ruokoa hän ei muserra ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta". Jes. 42:3. - Tätä tilannetta hän yhä muistelee yhtenä käänteentekevimmistä elämässään.

Voi sanoa, että juuri tämän August Järnin ja muutamien muiden vaikutuksesta syntyi Kaarlelassa se uusi kirkollinen herätysliike, jossa oli yhteensulautuneina aineksia uudemmasta laestadiolaisuudesta, herännäisyydestä ja ruotsalaisen Roseniuksen vaikutuksesta, sanoo tri Krook, joka myöhemmin suuresti ystävystyi Järnin kanssa. Ne vaikutteet, jotka hän on silloin saanut, ovat yhä hänelle eläviä ja todellisia, jopa niin, että hän kutsuu tätä toiseksi hengelliseksi isäkseen.

Tieteellinen työ

Voi arvata, että Tor Krook on aina rakastanut tutkijankammion hiljaista rauhaa sen ihmisyhteisyyden ohella, mitä seurakuntatyö kaikissa eri muodoissaan merkitsee.

Lisensiaattityönsä hän teki herätysliikkeistä Pohjanmaan ruotsalaisissa seurakunnissa 1700-luvulla, se ilmestyi painosta v. 1928. Samaan aiheeseen hän syventyi myöhemmin perusteellisemmin, ja väitteli v. 1931 teologian tohtoriksi. Tohtorinväitöskirjan nimi on "Herätysliikkeet Pohjanmaan Ruotsinkielisissä seurakunnissa 1800-luvulla".

Mutta tämän paljon uurastusta vaatineen tieteellisen työn ohella on ilmestynyt monia muita elämäkertoja ja pienempiä tutkielmia, mm. pienoiselämäkerta August Järnistä, samoin Paavo Ruotsalaisesta, myös Runebergin "Vanhan puutarhurin kirjeet" ja niiden vastaanottaja Lauri Stenbäck ovat kiinnostaneet tri Krookia, hän. on tehnyt asiasta pienen tutkielman.

Huomattavimmat ja suurimmat työnsä hän on kuitenkin tehnyt kahdesta Pohjanmaalla vaikuttaneesta merkittävästä pappismiehestä, nim. Jonas Laguksesta ja Andreas Chydeniuksesta. Jo vuonna 1933 ilmestyi painosta teos "Jonas Laguksen kirjeitä ja kirjoitelmia", sekä v. 1947 elämäkertateos "Jonas Lagus, eräs pohjalaisen herätysliikkeen johtajia". V. 1952 ilmestyi elämäkertateos "Adreas Chydenius, seurakunnan uudistaja ja kirkkoherra".

Nämä kaksi edellisiä sukupolvia edustanutta pappisveljeä ovat suuresti insipiroineet tri Krookia, eikä se suinkaan ole kumma: johan nuo 30 vuotta saman katon alla, missä tietää Adreas-tohtorin aikanaan asuneen, panevat ajattelemaan ja tutkimaan. Adreas-tohtorin, jonka ennakkoluuloton asenne ja ihmeellisen demokraattiset, ajastaan edellä olevat mielipiteet ehtivät niin paljon vaikuttaa tämän seudun elämään. Herätysliikkeen vaiheissa Pohjanmaalla on taas Jonas Laguksella unohtumaton paikkansa.

Laguksen kirjasta

Myös Jonas Lagukselta on Krookien kodissa käsin kosketeltava muisto: pari täyttä hyllyriviä Jonas Laguksen kirjoja - vanhoja nahkaselkäisiä postilloita ja muita teoksia, joita tri Krook tuntuu pitävän kalleimpana maallisella omaisuutenaan. Mistäkö hän on ne saanut?

- Olin yhden talvikauden Turussa hoitamassa erästä lehtoraattia ja sillä matkalla "löysin" teokset Mellilän pappilasta, vieläpä sain ne ostaa. Se oli kyllä aika ihmeellistä, täytyy sanoa, että minulla oli onnea.

Tri Krook on kaiken muun ohella ehtinyt toimia myös 6 vuotta Porvoon hiippakunnan asessorina, ja asui silloin pääasiassa Porvoossa, tämä tapahtui vuosina 1944-50. Se oli aikaa, jolloin hän hyvin paljon syventyi tieteelliseen ja kirjalliseen työhön, seurakuntaa Kaarlelassa hoiti sijainen.

Tohtori Tor Krookilla on ollut rikas ja työteliäs elämä. Hänen arvonsa tutkijana ja kirjoittajana tunnetaan laajalti maamme ruotsinkielisissä piireissä.

Annikki Wiirilinna

Kuvatekstit:

Kaarlelan kirkonmäellä seisoo yksi tämän seudun vanhimmista temppeleistä, on seisonut jo 500 vuotta. - Sen jyhkeitten muurien varjossa on elämäntyönsä tehnyt seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra teol.tri Tor Krook.

Aivan tri Krookin työpöydän vierellä on tämä sohvanurkkaus kirjahyllyineen, jonka arvokkaimpaan sisältöön kuuluvat Jonas Lagukselle aikanaan kuuluneet teokset, vanhat nahkakansiin sidotut postillat ja muut kirjat. Tohtorinna Anna Krookin kädessä on hänen miehensä kirjoittama Chydenius elämäkerta.