Harvinainen yhdistelmä: Tiedemies ja taiteilija samassa persoonassa (Erkki Tilvis)

Keskipohjanmaa 27.4.1984

75 vuotta täyttää lauantaina (28. 4.) Helsingissä muotokuvamaalari, fil.tri Erkki T i l v i s Helsingissä.

Hänen sukujuurensa ovat Kalajoella, josta isä, Heikki Tilvis, aikoinaan lähti Kajaanin seminaariin ja valmistui opettajaksi. Kuten vaimonsa Selma Tilviskin, teki Heikki Tilvis pääosan elämäntyöstään Turussa. Mutta perheen kesälomat Kalajokivarren Tilviksessä ovat jääneet tri Erkki Tilvikselle voimakkaina elämyksinä mielenpohjalle: olihan koko laakea vihreä maisema ja taivaan avaruus sen yllä aivan uusi kokemus turkulaispojalle, olivat maalaisihmiset, eikä vähemmän kotieläimet, jotka nekin kaupunkilaispojan näkökulmasta olivat jännittäviä. Mielellään hän yhä edelleenkin muistelee ensimmäisiä kesälomapäiviä ja niiden hurjia kokemuksia:

- Lampaat olivat pienessä aitauksessa navetan takana, siellä tarhalla. Katselimme ja taputtelimme niitä Pentti-veljeni kanssa ja tuumiskelimme, mitä kaikkea virkaa tuollaisellakin eläimellä saattaisi olla, jos sitä osaisi oikein käyttää. - Voiskohan tuolla pässillä ratsastaa - saiskohan sitä yrittää? Menin kyselemään vähän vanhemmilta pojilta, serkuiltamme. Serkkupojat kai ajattelivat että annetaan noille uteliaille kaupunkilaispojille pikku näpsäytys ja vastasivat harvakseltaan, totisina että "ky-yyllä, kyllä sen saa sieltä ottaa, ratsastakaa pois." No, mehän Pentin kanssa otettiin pässi aitauksesta, minä kokeilunhaluisimpana pääsin joten kuten istahtamaan sen selkäänkin, mutta silloin sitä vietiin - ja viivasuoraa, niin paljon kuin ikinä sen kintuista lähti se juoksi vastapäätä sijainneen tallin seinään... Serkut kai pitelivät vatsaansa ja nauroivat tikahtuakseen jossakin nurkan takana, enkä minäkään ole sen jälkeen pässillä ratsastanut.

Jo noina lapsuuskesinä Erkki piirsi ja maalasi mielellään, hän oli mm. tehnyt lyijykynäpiirroksen hevosen päästä, joka oli niin erinomaisen hyvä, että sitä säilytettiin vuosikymmeniä, muistan minäkin sen lapsena nähneeni. Yhteydet Tilvikseen ja noihin samoihin maalaisserkkuihin, koko sen paikan henkeen ja miljööseen, ovat säilyneet läpi vuosikymmenten, lähinnä suvun jäsenten merkkipäiväkäyntien muodossa. Oman alter egonsa hän kokee tänäkin päivänä vahvasti maalaisihmisen egoksi: syvälle porautuneet käsitykset ja pitämykset ovat pohjalaista verenperintöä, eikä niitä voi irtautua.

Taiteelliset taipumuksensa Erkki-tohtori on kuitenkin perinyt äidiltään, joka koko elämänsä ajan harrasti maalaamista. Varhaisessa vaiheessa aloitti Erkkikin:

- Opiskelin Turun Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa iltaoppilaana muistaakseni puolitoista vuotta mutta heikon terveyteni takia minun oli pakko erota. Korvaukseksi taiteilija Teodor Schalin, muotokuvamaalari ja kuvanveistäjä, joka oli sekä piirustuskoulun rehtori että oman kouluni, Turun suomalaisen lyseon opettaja, antoi minulle yksityisopetusta omassa ateljeessaan.

Mutta koulu vei tietenkin ylivoimaisesti suurimman osan ajasta, siitä kertovat muutamat vissit vuosiluvut: ylioppilas 1928, filk.kand ja maisteri 1935, lisensiaatti 1947.

- Toimin matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorina eri kouluissa kunnes sain valmiiksi tohtorinväitöskirjani (Thermal Diffusion in Liquids in a Rotating System) v. 1948. Sen jälkeen toimin mm. tutkimusassistenttina Helsingin yliopistossa. Mutta ansiotyön ohella sain jatkuvasti muotokuvatilauksia, ensimmäiset jo sodan aikana.

- Ajan mittaan kävi tietenkin ylivoimaiseksi toimia samanaikaisesti sekä tieteenharjoittajana että taiteilijana, oli valittava jompi kumpi. Vaistoni sanoi, että värien käytön ja maalaustekniikan voi uutteralla harjoittelulla oppia, mutta näköisen, elävän muotokuvan tekemisen kyky on myötäsyntyinen lahja, jota et voi toiselle opettaa eikä toisilta oppia - aivan samoin kuin elävän melodian säveltämisen lahja. Tajusin sisimmässäni, että olin saanut tuon lahjan. Se ratkaisi valintani: jätin tieteen ja varmuuden, valitsin taiteen ja epävarmuuden, siirryin vapaaksi muotokuvamaalariksi.

Tuo rajankäynti tapahtui v. 1952. Sen jälkeen - ja myös siihenastiset työt mukaan lukien, on syntynyt valtaisa määrä muotokuvia - yli 250 kappaletta! Kokovartalokuvia, puolivartalokuvia, kasvokuvia. Ihan tavallisista kansalaisista tasavallan korkeimmilla palkoilla vaikuttaviin ihmisiin, varmuudella on mukana ainakin yksi kalajokinenkin: rakennusmestari Veikko Siipola, jonka kanssa Tilvikset asuivat samassa talossa joitakin vuosia Teneriffalla. Joitakin muitakin tekee mieli mainita: Urho Kekkosen muotokuva eduskunnan puhemiehen huoneessa, Risto Rytin valtioneuvostossa, Marsalkka Mannerheimin Sotakorkeakoulussa, V. J. Sukselaisen Kansaneläkelaitoksessa. Elävän muotokuvan itsestään ovat saaneet niinikään professorit V. A. Heiskanen, Vilho Väisälä, Juha Jännes, Mauri Honkajuuri, rovasti Antti Kukkonen, maanviljelysneuvokset Juho Koivisto ja Tatu Nissinen, tykistökenraali V. P. Nenonen, maaherra Uuno Hannula, agronomi Veikko Ihamuotila, teollisuusneuvos Asko-Avonius, säveltäjä Armas Maasalo - jne. jne. ihmisiä tasavallan kulttuuri- ja talouselämän huipulta asti.

Tunnetuin hänen töistään lienee kuitenkin KOP:n hallintoneuvoston ryhmämuotokuva, joka valmistui 1965 ja sijaitsee pankin pääkonttorissa, johtokunnan huoneessa. Työ on viisi metriä pitkä ja lähes kaksi metriä korkea, siihen on sijoitettu kaikkiaan 27 henkilöä, jotka istuvat tai seisovat (tosin tyhjien) pöytien ympärillä, josta syystä kai eräs vasemmistolehden pakinoitsija keksi nimittää työtä ironiseen sävyyn nimellä "Iso raha ehtoollisella."

Ei tämä kaikki vielä mitään jos kysymyksessä olisi terve mies, mutta sitä tri Erkki Tilvis on tuskin ollut pitkiäkään aikoja elämässään. Tämä päivä et kuitenkaan ole sopiva sairauksien luettelemiseen: riittää kun kerron että tällä hetkellä hän opettelee maalaamaan vasemmalla kädellä. Oikea kyynärpää murtui muutamia viikkoja sitten luustonhaurastumistaudin seurauksena. Syntymäpäiväsankari pääsee sairaalasta, ainakin siksi päiväksi, Munkkivuoressa sijaitsevaan kotiinsa, samanaikaisesti vietetään toistakin juhlaa, nim. 40-vuotishääpäivää Sirkka-rouvan kanssa.

Tieteellisen koulutuksen saaneet aivot eivät pysähdy vain väri- ja muotokysymyksiin on muitakin aihetta. Gravitatioteoria ei jätä Erkki Tilvistä rauhaan, aivan äskettäin hän on laatinut oman näkemyksensä mukaisen selvityksen vapaan putousliikkeen tapahtumasta. Hänen mielikuvitustaan ja tiedemiesälyään askarruttaa myös kuvitelma keinoista, joilla päiväntasaajan lämpöenergiaa voitaisiin johtaa tänne pohjoiselle pallonpuoliskolle, mutta:

- Vaikka teoriani olisi oikeakin, se voitaisiin toteuttaa korkeintaan joskus sadan vuoden kuluttua, hän sanoo, ja hymyilee - viisasta, hiukan arvoituksellistä hymyä.

ANNIKKI WIIRILINNA

Kuvateksti:

Tarkasteleva, kriittinen katse - paljon ymmärtäväistä hymyä. Sellainen on tiedemies ja taiteilija Erkki Kalevi Aukusti Tilvis.