Daniel Profeetta, Kestävä Rakkaus, Kirppu - kokkolalaista laivannimistöä 300 vuoden ajalta

Keskipohjanmaa 7.8.1982

Mahtoiko jokapäiväinen elämä 1600-luvulla olla jotenkin hurskaampaa kuin nykyään sellaista tulee mieleen ainakin kun katselee kokkolalaisten laivojen nimiä tuolta vuosisadalta. Tosin kovin monien laivojen nimiäkään emme tiedä, vielä vähemmän on tallella niiden rakennuspiirustuksia tai muuta eksaktia. On kuitenkin tieto siitä, että jo kaupungin perustamisen aikoihin Keski-Pohjanmaan rannikkokaistalla laivoja "lyötiin" kokoon hyvinkin ahkerasti. Esim. v. 1681 Kokkolan kaupungissa oli 17 laivaa. Aikakaudella, joka ulottuu suunnilleen kaupungin perustamisesta isoon vihaan (tarkemmin 1638 - 1711), löytyy maininta kaikkiaan 135 laivan rakentamisesta Kokkolan kauppapiirin alueella. Se käsitti silloin rannikon Pyhäjoelta Pietarsaareen asti. Varmaa kuitenkin on, että kaikki sinä aikana rakennetut laivat eivät suinkaan ole tulleet merkityiksi minkäännäköisiin papereihin.

Raamatullista

1600-luvun laivannimistö oli hyvin uskonnollissävyistä, on nimiä sellaisia kuin Daniel Propheten, Sant Jacob ja St. Anna, Sant Hendrich, S:te Johannes, S:te Andreas, myös Abraham on saanut kaiman kuitenkin ilman pyhää ilmaisevaa etuliitettä. Löytyy sentään vähän maallissävyisempiäkin nimiä kuten Viktoria - Voitto, joka nimi tosin saattaa merkitä myös roomalaisten voitonjumalatarta, tai ylipäänsä naisen nimeä. Laivan pohjoisesta kotipaikasta kertoo nimi Nordstierna - Pohjantähti, mutta vain aavistelujen varaan jää, miten mahtava tunne on ollut sillä laivanomistajalla joka antoi kuutilleen nimen Stora Solen - Suuri Aurinko.

Kaikkina aikoina laivat kaikkialla maailmassa ovat kantaneet naisten nimiä, niinpä täälläkin on ollut mm. Margareta, Ulrica, Brita Maria, Catharina, Sofia, Amanda, Lisette jne. jne

Mytologiaa

1700-luvulla valistuksen ja monien muiden aatesuuntausten värikkäällä vuosisadalla täällä tuntuu erityisesti rakastetun kreikkalaisen ja roomalaisen jumalaistaruston nimiä. Niinpä hyvin monet laivat ovat vesillelaskutilaisuudessa saaneet kreikkalaisten tuulenjumalan nimen Aeolus. Meren jumala Triton sai niinikään täällä monta kaimaa, samoin meren jumalatar Thetis. Argos-nimi viittasi Homeroksen taruun Argonauttien retkestä: Atlas, Ariadne, Hector, Apollo, Amphion, Rhea ja Thebe kuuluivat tähän samaan nimiryhmään. Mytologinen nimistö oli suosiossa vielä viime vuosisadallakin, mm. Donnereilla oli kuunari jonka nimi oli Thetis.

Hercules-nimi esiintyy arvoisessaan yhteydessä: v. 1796 rakennutti Anders Roos vanhempi 300 lästin fregatin, jolle antoi tuon kreikkalaisen voimamiehen nimen: alus oli suurin täällä rakennetuista 1700-luvulla. Kyntzellien myöhemmin rakennuttama toinen Hercules haaksirikkoutui rannikolla. - Adonis-nimisellä laivallaan toivat Rahmin veljekset Johan ja Henrik Suomen sodan jälkeen v. 1809 Setubalista ensimmäisen suolalastin kovasta suolanpuutteesta kärsineeseen kaupunkiin.

Yhtä suosittua kuin kreikkalainen oli roomalainen tarusto: viisauden jumalatar Minerva, oikeuden jumalatar Minerva, oikeuden jumalattaret Aequitas ja Justia, rakkaudenjumalatar Venus, valon jumalatar Juno samoin kuin kohtalon jumalatar Fortuna ovat saaneet täällä monta kaimaa, viime mainittu nimi on ollut ainakin viidellä laivalla. Kaupan jumala Mercuriuksella on tietenkin ollut arvostettu asema, huolimatta siitä että ensimmäinen täkäläinen Mercurius upposi Länsi-Intian vesillä v. 1780 se sai myöhemmin ainakin 7 kaimaa. Vielä 1920-luvulla löytyi Kokkolan laivarekisteristä Mercurius-niminen alus.

Sodanjumala Marsin mukaan oli saanut nimensä se laiva, joka täältä ensimmäisenä purjehti Atlantin yli, se tapahtui vuonna 1781.

Lasten ja sukulaisten nimiä

Mutta käyttiinhän toki kotoisempiakin aiheita, jo 1700-luvun alkupuolella esiintyvät laivannimistössä mm. Vasa ja Gamlakarleby, oli Wakande Swan - Valvova joutsen, Flygande Örn - Lentävä kotka, ja monta muuta tuttua nimeä.

Myös perhe- ja ystävyyssuhteet näyttelivät laivannimistössä suurta osaa. Niinpä Hans Anders Björkman nimesi pitkän liudan laivojaan näissä merkeissä ensin Familjen - Perhe, sitten lasten nimet Jenny, Alfred, Constance ja Amelia. Viimeksi mainittu oli se sama suuri parkkilaiva, joka kaikessa kiireessä saatiin kätkettyä Öjan saaristoon juuri ennenkuin englantilaiset tulivat vanhan sataman lahdelle Krimin sodan aikana.

Myös Anders Roos nuorempi aloitti hyvin perhekeskeisen sarjan antamalla laivoilleen lastensa nimet: Sofia, Oscar, Amanda. Kun sitten perheeseen syntyi aina vaan tyttölapsia hän näyttää kyllästyneen koko systeemiin, mutta oli niin originelli että antoi eräälle prikilleen anoppinsa nimen Anna Catharina. Poikalasta odotellessaan hän antoi yhdelle laivoistaan nimen Hoppet - Toivo, ja kun perheeseen lopulta v. 1823 syntyi toinenkin poika, rakennutti iloinen isä upean fregatin jolle antoi nimen Otto Hermen, poikansa mukaan. Tästä nuorimmasta pojasta tulikin sitten kauppahuoneen perijä ja isänsä työn jatkaja, mutta fregatti Otto Hermanin kohtaloksi tuli haaksirikkoutua Merenkurkussa.

Ystävyys, rakkaus

Kun kolme nuorta kauppamiestä, jotka olivat Rahmin, Donnerin ja Kyntzellin suvun edustajia, perusti laivanrakennusyhtiön he antoivat ensimmäiselle laivalleen nimen Tre Wänner - Kolme Ystävää. Yhden heistä erottua "puulaakista" tuli seuraavan laivan nimeksi Twå Wänner - Kaksi Ystävää, seuraavan laivan nimi oli Wänners väl - Ystävän hyvä, ja sitä seuraavan vielä Wänskapen - Ystävyys. Saatettiinpa laivannimellä ilmentää vieläkin lämpimämpiä tunteita kuten oli laita esim. 1754 vesille lasketussa laivassa, joka sai nimekseen Beständiga Kärleken - Kestävä Rakkaus - mutta laivan omistaja ja varustaja olikin nainen, leskirouva Anna Carlbom.

Kuninkaalliset

Kautta vuosisatojen ovat hallitsijain nimet olleet suosittuja laivanniminä, niinpä täällä 1760-luvulla löytyy kaksikin Adolf Fredrik-nimistä laivaa. Eipä kumma, olihan kuningas Adolf Fredrik juuri edellisellä vuosikymmenellä vieraillut Kokkolassa ja suorastaan nukkunutkin yhden yön. Talossa, jonka omisti samainen Anna Carlbom, jolla oli se Kestävä Rakkaus. Talo sijaitsi Rantakadun vierellä sillä kohtaa, jossa nyt on Chydenius-puisto. Sen kamarin oven päälle, jossa kuningas yönsä nukkui, oli Anna-rouva antanut veistää puusta kuninkaan nimikirjaimet, oikein koristeellisesti ja kauniisti niinkuin ollakin pitää, puhumattakaan kaikesta muusta valmistelusta, mitä korkean vieraan varalta talossa oli tehty. Ei kumma jos kaupunkilaiset vielä vuosisataa myöhemmin kutsuivat taloa Kuninkaansaliksi. Kun Chydenius-puisto tehtiin, osti kauppias Julius Löwenmark talon ja siirsi sen huvilakseen Ykspihlajaan. Siellä se seisoo Potin rannalla vieläkin.

Myös ajassa kaukainen Sten Sture sai täällä laivan nimelleen, samoin kaupungin perustaja Kustaa II Adolf, Kustaa III nimistä laivoja oli kokonaista kolme kappaletta. Mutta mikä ajatus lieneekään ollut taustana kun eräs v. 1745 rakennettu kaljuuna sai nimen Koningas Friedrich Sen Läppies? Nimen sanottiin tarkoittaneen Fredrik I:stä.

Venäjän vallan aikana tehtiin keisarien kaimoja: Alexander I, Nikolai I jne. 1830-luvulla kastettiin eräs Forsén & Lithenin fregatti Furst Menshikoffiksi silloisen kenraalikuvernöörin mukaan. Monille muille merkkihenkilöille omistettiin laivoja, mm. Tessinille, kreivi Gyllenborgille jne.

Ominaisuuksia ja uutuuksia

Eräs ryhmä laivannimiä kertoi omistajiensa toiveista, ehkä myös taloudellisista ja poliittisista mielipiteistä. Tämän tyyppisiä, ominaisuuksista kertovia nimiä esiintyi varsinkin vapaudenajalla. Ne olivat enimmäkseen latinan tai ranskankielisia, kuten Apparance - Varovaisuus, Patiente tai Patientia - Kärsivällisyys (tämän nimisellä laivalla toi muuten merikapteeni Henrik Cristian Snellman perheensä, mukana mm. 7-vuotias Johan Wilhelm, Kokkolaan asumaan v. 1813). Oli myös sellaisia kuin Vigilantia - Pyhyys, Evigheten - Ikuisuus, Continence - Jatkuvuus, Speculation - Mietiskelijä, Resolution - Päätös, Conduite - Hyvä käytös jne. Oli myös Concordia - Yksimielisyys, jolla Johan Rahm seilasi Bataviaan, nykyiseen Indonesiaan jo v. 1783.

Sitten oli joukko iloisia, ikäänkuin leikkimielellä, joskus jopa paikkakunnan omimmalla hevosmieshuumorilla heitettyjä laivannimiä: Bästan råd - Paras neuvo, God Mod - Hyvä, mieli, ja vieläkin parempi: Grossör - Tukuttain äyrejä. Rahan kilisemisen toive kuuluu myös nimestä. Stocholms Börs. Oli eräs priki nimeltä Sällan Wärre - Harvoin pahempi, ja Rahmin veljeksillä prigatiini Wexel Cours eli Vekselikurssi. Nimilistalta löytyy myös ilmaus Kommer Snart - Tulee pian ja Väntä litet - Odota vähän.

Kauppias Zimmerman seilasi laivalla jonka- nimi oli Björkskog - Koivumetsä, ja Anders Roos puolestaan Windrufvanilla eli Viinirypäleellä. Mutta Anders Riska antoi jahdilleen mahtavan nimen Frisk Luft i Norden eli Raikas pohjoinen ilma. Vuonna 1762 laskettiin vesille jahti, joka sai nimen Caffe. Suomalaisten nykyisen kansallisjuoman nimellä taisi silloin olla vahva uutuudenviehätys. Samaa viehätystä tunnettiin kai teknistyvän ajan merkkejä kohtaan suunnilleen sata vuotta myöhemmin kun Donnerit antoivat eräälle laivalleen nimen Telegraf. - Sähköisen tiedonvälityksen aikakausi oli alkamassa.

Suomeakin

Mutta eikö sitten kokkolalaiseen laivannimistöön liity yhtään suomen sanaa? Kyllä vain, kauppias Cornelius Blom, joka eli 1700-luvun alkupuolella, kastoi erään laivansa aika mukavalla nimellä Nystyrä. Viime vuosisadan alussa Hongell & Donner kastoivat erään sluupin Jehuksi, Jehuja näyttää sitten olleen useilla muillakin, siitä tuli hyvinkin suosittu nimi. Viime vuosisadan keskivaiheilla esiintyi sellaisia nimiä kuin Terva, Avara ja Kirppu: Donnereilla oli isänmaallista mielenlaatua osoittava Finland: Finnilä & Co:n varustamo antoi ensimmäiselle laivalleen nimen Alku, sitä seurasi Hylki. V. 1858 perustetun Kokkolan Laiva- ja Veistämöyhtiön laivat saivat kaikki jo suomenkieliset nimet: Salama, Ahkera, Kokkola, Kaleva ja Pohjola. Viime mainittu oli suurin täällä rakennettu laivoista koko viime vuosisadalla, 320 lästiä 800 rek.to.

Kuinka paljon tällä seudulla sitten laivoja on rakennettu kun nimiäkin löytyy jos mihin malliin? Tarkkaa lukua ei kukaan tiedä, mutta varovaisenkin arvion mukaan niiden runsaan 300 vuoden aikana, jolloin honkalaivoja Keski-Pohjanmaan rannikolla rakennettiin, niiden luvun on täytynyt nousta toiselle tuhannelle, ellei lähelle kahta tuhatta.

Mutta puulaivojen ikä on lyhyt, aikaisempina vuosiasatoina vain 6-9 vuotta, viime vuosisadalla sentään pitempi, sen jälkeen kun laivojen pohjia alettiin vuorata metallilevyillä. - Suuri osa täällä rakennetuista laivoista myytiin, hyvin suuri prosentti haaksirikkoutui, kaapattiin, joutui sotasaaliiksi jne. Tosiasia on, että ainoatakaan täällä rakennettua laivaa ei ole enää jäljellä. Viimeinen, vuonna 1920 valmistunut kuunari Yxpila, makaa hylkynä Paraisten Lillmelössä Turun ulkopuolella, ehkäpä on jo kokonaan uponnutkin.

Pitkään kestänyt purjelaivakausi on tämän ajan ihmiselle enää kuin uni ja varjo - kun jäljellä ei ole mitään konkreettista, siihen on vaikea saada kosketusta, tuskinpa edes uskoa todeksi.

ANNIKKI WIIRILINNA

Lähteet:
Kokkolan historia, osat I, II ja III
P.P. Kaila, 1954: Några data Betr.skeppsbyggeriet och fartygsbenämningar i segelsjöfartens Gamlakarleby. (Käsikirjoitus äänitarkkailija Mauno Kailan hallussa.)

Kuvatekstit:

Parkkilaiva Nikolai I vuonna 1836. Sen rakennuttaja ja varustaja oli C. G. Favorin, kapteenina toimi J. Aspegren. - Tällaisia niin sanottuja kapteenintauluja maalautettiin vieraissa satamissa, ja oikeastaan vain ne kertovat enää jotakin loisteliaasta purjelaivakauden ajasta. Kapteenintauluja on runsaasti vielä museon varastossa ja varmaan myös yksityisten hallussa. (Klan hist. III s. 211)

Ruotsi -Suomen kuningas Adolf Fredrik yöpyi Suomen matkallaan 1752 Rantakadun varrella sijainneessa talossa, jota sen jälkeen sanottiin Kuninkaansaliksi. Talon omisti kauppiaanleski, laivanvarustaja Anna Carlbom, joka oli antanut eräälle laivalleen nimen Kestävä rakkaus.

Rakkaan lapsen kuva on aina sydämessä, tottakai, mutta se pitää olla myös silmissä. Kauniin laivan kuva saatettiin ikuistaa jopa liemikulhoon. Siten on tehnyt ainakin Kokkolan "iso rikas", monella tapaa erikoinen mies Anders Roos vanhempi. Kulhoon kuvattu fregatti oli nimeltään Venus, se myytiin Englantiin 1700-luvun loppuvuosina. (Klan hist. II sivu 222)